Yksinäisyys koskettaa yhä useampaa Suomessa – tuoreen barometrin tulokset ovat hälyttäviä

Yksinäisyys on laajentunut koskettamaan yhä useampaa Suomessa viimeisen vuoden aikana. Lisäksi eristäytymisen ja ulkopuolisuuden kokemukset ovat tuoreen tutkimuksen valossa lisääntyneet vuodessa.

– Emme ole vieläkään palanneet takaisin korona-aikaa edeltäviin matalampiin yksinäisyyslukuihin. 61 prosenttia vastaa kokevansa yksinäisyyttä ainakin joskus. Viime vuonna näin koki 52 prosenttia. Yksinäisyyden ja eristäytymisen kokemusten kasvaminen viimeisen vuoden aikana osoittaa sen, että poikkeuksellisten aikojen jälkeen vaaditaan aikaa ja erityistä vaivaa, jotta ihmiset saadaan taas liikkeelle kotoa ja solmimaan ihmissuhteita. Yksinasuminen korostuu tässä selkeästi yhtenä selittävänä taustatekijänä, kertoo Suomen Punaisen Ristin sosiaalisen hyvinvoinnin koordinaattori Maaret Alaranta.

Nuoret ja nuoret aikuiset kokevat eniten yksinäisyyttä

Vuosittaisen yksinäisyysbarometrin tulokset kertovat erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten vakavasta ahdingosta, jota koronarajoitusten poistaminen ei ole helpottanut.

Yksinäisyyttä, ulkopuolelle jätetyksi tulemista ja eristäytyneisyyttä kokevat eniten 15–34-vuotiaat nuoret ja nuoret aikuiset Suomessa. Kolmannes 15–24-vuotiaista nuorista tuntee itsensä ulkopuolelle jätetyksi vähintään kuukausittain.

– Koronapandemialla on ollut nuorten hyvinvoinnille tuhoisat vaikutukset, joita korjataan vielä pitkään. Yksinäisyysbarometrin tulokset osoittavat saman surullisen kehityskulun, jota on havaittu aiemmissa tutkimuksissa nuorten ahdistukseen ja muihin mielenterveyden haasteisiin liittyen, kertoo Suomen Punaisen Ristin nuorten yksinäisyystyön asiantuntija Varpu Salmenrinne.

Vuorovaikutus- ja tunnetaitojen vahvistaminen avainasemassa

Suomen Punaisen Ristin Taloustutkimuksella teettämään barometriin vastanneet yksinäiset nuoret ja nuoret aikuiset kuvaavat haasteita erityisesti omissa vuorovaikutustaidoissaan. Peräti puolet yksinäisyyttä kokevista nuorista 15–24-vuotiaista mieltää oman yksinäisyytensä syyksi muun muassa sosiaalisten tilanteiden jännittämisen.

– Yksinäisyyttä voidaan vähentää esimerkiksi mahdollistamalla kohtaamisia ja tukemalla nuoria vuorovaikutus- ja tunnetaidoissa. Itsetuntemusta on tärkeää vahvistaa, koska kaikkien ihmissuhteiden pohjana on toimiva suhde itseen. Ja on hyvä muistaa, että jokainen meistä voi rakentaa yhteisöllisyyttä huomioimalla muut. On sekä yksilön että yhteiskunnan etu, että teemme kaikkemme ennen kuin ihminen eristäytyy kokonaan, kuvailee Salmenrinne.

Yksinäisyyden vähentämiseksi tarvitaankin eri tasoisia ratkaisuja ja myös valtakunnallisia toimenpiteitä.

– Olemme yksinäisyyden osalta Suomessa nyt siinä pisteessä, että järeitä keinoja on otettava käyttöön. Yksinäisyyden vähentäminen ei ole tällä hetkellä kenenkään vastuulla, ja tämä tulisi korjata kansallisella yksinäisyysstrategialla ja toimenpiteillä, toteaa Alaranta.

Punaisen Ristin Ystävänpäivä-kampanja kutsuu mukaan ystävätoimintaan: https://www.punainenristi.fi/tule-ystavaksi

Suomen Punainen Risti tutki toista kertaa barometrin avulla laajemmin yksinäisyyttä, syitä yksinäisyyden taustalla ja sen vaikutuksia. Yksinäisyysbarometrin toteutti Taloustutkimus tammikuussa 2023. Suomen Punainen Risti seuraa säännöllisesti barometrin avulla yksinäisyyden tilaa Suomessa.

Lisätietoja:

Nuorten yksinäisyystyön asiantuntija Varpu Salmenrinne, Suomen Punainen Risti, puh. 040 352 0772

Sosiaalisen hyvinvoinnin koordinaattori Maaret Alaranta, Suomen Punainen Risti, puh. 040 358 3257

Viestinnän asiantuntija Ada Bergroth, Suomen Punainen Risti, puh. 040 610 9447