Yliopistoyhteistyöstä tukea puurakentamisen kasvulle

Suuren mittakaavan puurakentamista, kuten puukerrostaloja, halutaan ympäristösyistä lisätä Suomessa, mutta kasvua jarruttaa alaan vihkiytyneiden asiantuntijoiden puute.
– Suomessa puukerrostalon suunnittelijoilta vaaditaan erityisen vaativan kohteen pätevyys. Siinä missä yli 8-kerroksisen betonikerrostalon suunnittelijan voi valita FISEn pätevyysrekisteristä reilun 500 rakennesuunnittelijan joukosta, niin puukerrostalon suunnitteluun sopivia löytyy vain parikymmentä, kertoo rakennusopin professori Markku Karjalainen Tampereen yliopistosta.
Karjalaisen mukaan Suomessa vapaa-ajan rakennuksista puurakenteisia on 98 % ja pientaloista 85 %, mutta kerrostaloista vain 6 %. Hän näkee, että tarvetta on myös julkisille puurakennuksille, jotka ovat tyypillisesti teknisesti vaativia.
Puurakentamisen laajamittaista toteutumista hidastava osaajapula koskee koko rakentamisprosessia.
– Puurakentamisessa on paljon lunastamatonta potentiaalia. Tutkijakoulussa vaikutamme osaltamme tilanteen kohenemiseen tuomalla monipuolisesti uusinta tietoa ja asiantuntemusta alalle, sanoo rakennustekniikan professori Sami Pajunen Tampereen yliopistosta.
Tampereella kaksi vuotta sitten alkanut toiminta laajentuu nyt yhteiseksi tutkijakouluksi, jossa Tampereen yliopiston vahva osaaminen puurakentamisessa yhdistyy Aalto-yliopiston kansainväliseen puumateriaalitieteen osaamiseen. Mukaan on tulossa puutieteiden professori Lauri Rautkari Aalto-yliopistosta.
Tietoa suoraan puurakennusalan käyttöön
Teollisen puurakentamisen tutkijakoulussa Tampereen yliopisto kouluttaa paitsi puurakenteiden suunnittelun, myös akustiikka- ja palosuunnittelun, arkkitehtisuunnittelun, projektiosaamisen, tuotekehityksen ja liiketoimintaosaamisen asiantuntijoita.
Aalto-yliopisto tuo mukaan vahvan tietämyksen puumateriaalista soluseinätasolta aina puutuotteisiin saakka. Professori Rautkarilla tekee jatkuvaa yhteistyötä kansainvälisten yliopistojen kanssa, mikä tuo maailmalla tehdyn huipputieteen nopeasti käyttöön myös Pohjolassa.
Samaan aikaan yliopistot suunnittelevat ja toteuttavat yhteistä opetusta. Aalto-yliopisto on tuomassa verkkokurssit saataville kaikille halukkaille vuoden 2023 aikana.
– Yhteistyö puurakentamisen ja puumateriaalitieteen välillä on luonnollista, sillä puun materiaaliosaaminen on keskiössä, kun halutaan hyödyntää puuta laadukkaasti rakennetussa ympäristössä ja kehittää uusia puupohjaisia rakentamisen tuotteita, toteaa Rautkari.
Tutkijakoulun toiminnassa käytännönläheisyys tarkoittaa sitä, että tutkitaan ja kehitetään niitä asioita, joista on aidosti hyötyä alan teollisuudelle.
Yhdessä tekeminen tuo tutkijoille uusia oivalluksia
Yhteistyön myötä tutkijakouluun on tarkoitus palkata koordinaattorin ohella lisää väitöskirjatutkijoita. Tällä hetkellä Tampereen yliopistossa puurakentamista tutkii 9 väitöskirjatutkijaa. Aalto-yliopistossa on noin 10 puumateriaalitieteiden väitöskirjaa tekeillä.
Väitöskirjatutkijoista suurin osa työskentelee tutkimuksen ohella alan yrityksissä, jotka myös ideoivat tutkimusten aiheet. Tutkijakoulu painottuu väitöskirjatutkimuksiin, mutta myös kandi- ja diplomityöntekijöitä palkataan mahdollisuuksien mukaan.
– Tärkeä osa koulutusta on tiedon jakamiseen kannustaminen. Tiivis yhteistyö tutkijoiden välillä mahdollistaa uudet oivallukset eri aloilta, Pajunen toteaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sami Pajunen
Professori, rakennustekniikka, Tampereen yliopisto
040 849 0571
sami.pajunen@tuni.fi
Markku Karjalainen
Professori, rakennusoppi, Tampereen yliopisto
040 583 2127
markku.karjalainen@tuni.fi
Lauri Rautkari
Professori, puutieteet, Aalto-yliopisto
050 569 3458
lauri.rautkari@aalto.fi
Kuvat


Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Uusi suunnittelumenetelmä parantaa teräsrakenteiden luotettavuutta ja säästää materiaalia16.10.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Nykyiset rakennemitoituksen menetelmät eivät kuvaa riittävän tarkasti rakenteiden käyttäytymistä vauriotilanteissa. Tämä voi johtaa joko ylimitoitukseen ja materiaalihukkaan tai alimitoitukseen ja turvallisuusriskeihin. Diplomi-insinööri Lauri Jaamala kehitti väitöstutkimuksessaan uuden suunnittelumenetelmän, jonka avulla voidaan suunnitella entistä tasalaatuisempia ja materiaalitehokkaampia kantavia rakenteita eurooppalaisten rakentamismääräysten mukaisesti.
Väitös: Tarkka tieto junan ja radan vuorovaikutuksesta auttaa kohdentamaan kunnossapitoa15.10.2025 08:15:00 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Tiia Loponen selvitti, miten eri junakalustot kuormittavat rataa ja miten radan ominaisuudet, kuten kiskon kuluminen, vaikuttavat kuormituksiin Suomen rataverkolla. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää radan kunnossapidon ja käyttömaksujen optimoinnissa.
Tieto tuloasemasta kasvattaa tyytyväisyyttä omiin tuloihin ja vaikuttaa taloudellisiin valintoihin8.10.2025 09:12:44 EEST | Tiedote
Laajan kokeellisen suomalaistutkimuksen tulosten perusteella tieto omasta tuloasemasta vaikuttaa sekä tyytyväisyyteen että käyttäytymiseen. Innovatiivisen tutkimusmenetelmän ansiosta voitiin luotettavasti arvioida tuloasematiedon ja tyytyväisyyden syy–seuraus-suhdetta. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin kyselyssä annetun informaation vaikutusta ihmisten todellisiin taloudellisiin valintoihin, mikä on toinen merkittävä uusi elementti tutkimuksessa.
Väitös: Tekoäly avuksi sähköverkkojen hinnoittelun arviointiin8.10.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Sähköverkkomaksujen hinnoittelu on haasteellinen tehtävä: liian korkea taso kuormittaa asiakkaita taloudellisesti, mutta liian matala taso voi heikentää omistajien investointihalukkuutta ja panostuksia verkon ylläpitoon. Väitöstutkimuksessaan DI Joel Seppälä kehitti tekoälypohjaisia menetelmiä, joilla voidaan arvioida sähköverkkopalvelun hinnoittelua yhteiskunnallisen hyödyn näkökulmasta.
Miten rahoittaa tulevaisuuden tiet ja sillat? INTO-hanke etsii vastauksia päätöksenteon tueksi7.10.2025 13:38:29 EEST | Tiedote
Toimiva infrastruktuuri on perusta talouskasvulle, elinkeinoelämän kilpailukyvylle, huoltovarmuudelle ja arjen sujuvuudelle. Samalla julkinen talous velkaantuu, ja merkittäviä panostuksia infrastruktuurin kehittämiseen on yhä vaikeampi tehdä. Tampereen yliopiston johtama kolmevuotinen INTO-hanke hakee ratkaisuja haasteeseen muun muassa tietoon perustuvasta päätöksenteosta ja innovatiivisista rahoitusmalleista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme