Älypumppu helpottaa lasten tyypin 1 diabeteksen hoitoa

HUSissa tehdyssä tutkimuksessa selvisi, että tyypin 1 diabetesta sairastavien 2–6-vuotiaiden lasten sokeriarvot paranivat itsesäätävän insuliinipumppujärjestelmän kolmen kuukauden käytön aikana. Lisäksi lasten sokeriarvot pysyivät tavoitealueella 8 prosenttia pidempään kuin ennen älypumpun käyttöönottoa.
Lapsilla ei havaittu tutkimuksen aikana vakavia sokeriarvojen heittelemisiä lainkaan. Lisäksi vanhempien kokemus lapsensa sairauden kuormittavuudesta väheni huomattavasti.
Itsesäätävä insuliinipumppujärjestelmä mittaa ihonalaiskudoksen sokeripitoisuutta viiden minuutin välein, minkä perusteella laite joko lisää tai vähentää insuliiniannosta automaattisesti.
”Pienten lasten diabeteksen hoito on vaativaa, eikä nykyisillä hoitomuodoilla päästä useinkaan hoitotavoitteisiin. Lisäksi lapsen diabeteksen hoito on vanhemmille ja lähipiirille kovin kuormittavaa. Erityisesti öisten liian matalien verensokeriarvojen pelko on tavallista”, kertoo lastenendokrinologi Anna-Kaisa Tuomaala HUSin Lasten ja nuorten sairauksista.
Älypumppu on turvallinen
HUSissa tutkittiin itsesäätävän insuliinipumppujärjestelmän turvallisuutta ja vaikutusta ihonalaiskudoksen sokeripitoisuuteen tyypin 1 diabetesta sairastavilla 2–6-vuotiailla lapsilla kolmen kuukauden ajan. Lisäksi seurattiin ja arvioitiin kyselyllä uuden laitteen käyttöön ottamisen vaikutusta diabetesta sairastavien lasten vanhempien huolestuneisuuteen ja uupumukseen. Vastaavaa tutkimusta ei juuri tällä laitteella ole näin pienillä lapsilla aiemmin tehty.
Juuri julkaistussa tutkimuksessa oli mukana 35 lasta, jotka olivat sairastaneet diabetesta yli 6 kuukautta.
Kolmen kuukauden älypumpun käytön aikana lasten sokeriarvot paranivat ja pysyivät tavoitealueella 8 prosenttia pidempään kuin ennen älypumpun käyttöönottoa. Keskimääräistä verensokeriarvoa kuvastava pitkäaikainen verensokeri eli HbA1cväheni keskimäärin 57 mmol/molista 54:ään. Lapsilla ja aikuisilla tavoitteena on alle 53 mmol/mol. Lisäksi vanhempien kokemus kuormittavuudesta väheni huomattavasti 37.5:stä 27.5:een kuormittavuutta mittaavalla PAID-PR-asteikolla.
Itsesäätelevä älypumppu osoittautui turvalliseksi käyttää, eikä tutkimuksen lapsista kenelläkään ollut vakavia matalia verensokeriarvoja eli hypoglykemioita tai hyvin korkeasta verensokerista johtuvaa happomyrkytystä, ketoasidoosia.
”Tutkimusta tehdessämme käytössä oli vain yhdenlainen älypumppu, nyt niitä on saatavana useammalta valmistajalta. Toivomme, että voimme jatkossa valita älypumpuista sen, joka sopii kullekin potilaalle parhaiten”, Anna-Kaisa Tuomaala toteaa.
Pienten lasten insuliinin annostelu on tarkkaa säätämistä. Verensokeriarvot ovat illalla nukahtamisen jälkeen usein korkeita ja aamuyöstä puolestaan matalia, joka luo haastetta insuliinin annosteluun.
Perinteisesti lasten diabetesta hoidetaan monipistoshoidolla, jossa insuliinia annostellaan kynällä 6–8 kertaa vuorokaudessa tai tavallisella insuliinipumpulla, johon insuliiniannokset asetetaan itse. Jatkuva glukoosiseuranta on Suomessa käytössä jo lähes kaikilla diabetesta sairastavilla lapsilla. Glukoosisensoroinnissa ihonalainen anturi mittaa ihonalaisen kudoksen glukoosiarvoja automaattisesti.
Hoitotavoitteessa pysyminen vähentää komplikaatioita
Tutkimukset ovat osoittaneet, että mikäli diabetesta hoidetaan tehokkaasti jo alusta asti ensimmäiset 10 vuotta, sydän- ja verisuonitauteja sekä muutoksia munuaisten toiminnassa on 30–50 prosenttia vähemmän kuin niillä tyypin 1 diabetesta sairastavilla, jotka eivät ole lapsena päässeet hoitotavoitteeseensa.
”Komplikaatiot ovat ikäviä yksilölle itselleen, mutta ne tulevat myös yhteiskunnalle kalliiksi. Lisäksi pienten lasten vanhemmat joutuvat usein olemaan poissa työstä diabeteksesta johtuvan yövalvomisen vuoksi”, Anna-Kaisa Tuomaala sanoo.
Suomessa on noin 50 000 tyypin 1 diabetespotilasta, joista 5000 on lapsia ja nuoria. Vuosittain sairastuu noin 500 alle 15-vuotiasta lasta. Ilmaantuvuus on ollut parin viime vuoden aikana taas kasvussa.
Tutkimusartikkeli:
https://www.liebertpub.com/doi/abs/10.1089/dia.2022.0313
Katso Suorana HUSista -info 17.2.2023:
https://youtube.com/live/VoQWQOfsenc?feature=share
HUS järjestää kaikille avoimia lyhyitä infotilaisuuksia ajankohtaisista vaihtuvista aiheista. Tietoa infoistamme löydät täältä:
Suorana HUSista -infot | HUS
Lisätietoja:
Anna-Kaisa Tuomaala lastenendokrinologi, LT, HUS, Lasten ja nuorten sairaudet, 050 543 0180, anna-kaisa.tuomaala@hus.fi
HUSin Lastentautien tutkimuskeskuksen tiedeyhteisö tuottaa vuosittain lähes kolmesataa vertaisarvioitua tiedeartikkelia ja toistakymmentä väitöskirjaa. Tiedeyhteisöön kuuluu yli 30 tutkimusryhmää kaikilta lastenlääketieteen aloilta. Tutkijoille myönnetään vuosittain tutkimuslupia yli 80 tutkimukseen. www.lastentautientutkimuskeskus.fi
Avainsanat
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudenmaan alueella. Meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme