Työsuojeluviranomaisen toimivalta paranee merkittävien alipalkkaustilanteiden valvonnassa

Työsuojeluvalvonnan tehtävänä on työturvallisuuden varmistamisen ohella ehkäistä hyväksikäyttöä työelämässä, estää ennakolta työsuhteisiin liittyviä riitoja ja torjua harmaata taloutta. Työsuojeluvalvonnassa havaitaan aika ajoin tilanteita, joissa työstä maksettava palkka on lain tai työehtosopimuksen vastainen.

”Jatkossa työsuojeluviranomainen voi velvoittaa työnantajan viime kädessä sakon uhalla maksamaan lainmukaista palkkaa. Tähän asti toimivaltaa on rajoitettu näissä kysymyksissä ohjauksen tasolle. Tällä toimivallan laajennuksella pyritään puuttumaan nimenomaisesti räikeisiin alipalkkaustilanteisiin. Aiemmin alipalkkaustilanteiden tehokas valvonta on ollut sidonnainen epäiltyyn syrjintään. Nyt lainvastaisuuksiin pystytään puuttumaan tehokkaammin”, kertoo työsuojelulakimies Aki Eriksson.

Tyypillisesti liian alhainen palkka tulee arvioitavaksi työsyrjintänä tai kiskonnantapaisena työsyrjintänä. ”Räikeimmissä tapauksissa kyse on saattanut olla työperäisestä ihmiskaupasta. Näissä asioissa työsuojeluviranomaisella on lakiin perustuva ilmoitusvelvollisuus ja puolueeton asiantuntijarooli rikosprosessissa”, Aki Eriksson toteaa.

Alipalkkauksen kriminalisointi

Lainsäädännön kehittämisen yhteydessä arvioitiin, onko tarpeen kriminalisoida alipalkkaustilanteet myös muissa kuin syrjintä- ja hyväksikäyttötilanteissa.

Selvitystyössä havaittiin, että alipalkkaustilanteisiin voi jo nykyisellään tulla sovellettavaksi rikoslain 36 luvun petos- ja kiskontarikokset. Näillä arvioitiin olevan riittävä suojaava vaikutus, kun tällaiset teot vain saadaan tehokkaasti tuotua esitutkintaviranomaisen tutkittavaksi ja sitä myötä rikosprosessiin. ”Tätä tarkoitusta varten työsuojeluviranomaisen ilmoitusvelvollisuutta laajennettiin koskemaan myös näitä rikosnimikkeitä”, tarkentaa työsuojelulakimies Aki Eriksson.

Laki toimivallan muutoksesta astuu voimaan 1.6.2023. ”Työsuojeluviranomainen on jo täsmentänyt palkkaukseen liittyvää valvontaansa vuodelle 2023, ja lain voimaan tultua toiminta tehostuu entisestään. Viranomainen pyrkii tiedottamaan valvonnan tuloksista ja seuraamaan lainmuutoksen vaikutuksia työelämään”, sanoo Aki Eriksson.