Finna Luokkahuone kasvaa uusilla oppimisen sisällöillä – Järvenpään taidemuseo esittelee Venny Soldan-Brofeldtin taidetta lapsille ja nuorille

Järvenpään taidemuseo on luonut Finna Luokkahuoneeseen laajan aineistopaketin, jonka aiheena on taiteilija Venny Soldan-Brofeldtin (1863–1945) tuotanto. Samalla kerrotaan lapsille ja nuorille millaista oli naistaiteilijan elämä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Venny arjen ja satujen maailmoissa -aineistopaketti jakautuu kahteen osaan: Venny kuvittajana soveltuu hyvin varhaiskasvatukseen ja alakouluun, Venny arjen keskellä puolestaan yläkoululle ja lukiolle.
Taidemuseon Finna-projektista vastaava koordinaattori Johanna Virtala kertoo idean aineistopakettiin syntyneen viime vuoden aikana, kun taidemuseo toi kokoelmansa Finna.fi-hakupalveluun ja avasi samalla taidemuseon oman Finna-sivuston. ”Vennystä tiedetään itse asiassa aika vähän ottaen huomioon, että hän oli omana aikanaan uraauurtava naistaiteilija. Hän oli naimissa kirjailija Juhani Ahon kanssa, mutta ajalle varsin epätyypillisesti edisti omaa taiteilijauraansa avioliitosta huolimatta. Laajalle yleisölle Venny on ollut tunnettu ensisijaisesti maalauksistaan, vaikka koki itse vahvasti olevansa piirtäjä. Lapsirakkaana ihmisenä hän oli myös lasten ja nuorten taidekasvatuksen edelläkävijä ja puolestapuhuja Suomessa,” kuvailee Virtala.
Museossa käy paljon kouluryhmiä vierailuilla, joten henkilökunnalla oli ensikäden tietoa siitä mitkä materiaalit ja aiheet soveltuisivat Luokkahuoneen aineistopakettiin. Venny arjen ja satujen maailmoissa korostaa Soldan-Brofeldtin laaja-alaisuutta ja taiteellista kykyä sekä nostaa esille myös hänen kuvitustaidettaan. Opettajia Johanna Virtala kannustaa tutustumaan aineistopaketin monipuolisiin materiaaleihin, jotka sisältävät sekä leikkisämpää kuvastoa että ajan arkea käsittelevää näkökulmaa. Hän toivoo, että sisällöt tuottavat iloa eri ikäisille oppilaille. Pienemmät oppilaat voivat pohtia vaikkapa sitä millainen tarina tiettyyn kuvituskuvaan liittyy. Isommille materiaalit taas sopivat niin historian kuin kuvataiteen opetukseen.
Tutustu Järvenpään taidemuseon aineistopakettiin
Muut uudet aineistopaketit tarkastelevat sekä historiaa että yhteiskunnallisia kysymyksiä
Kantaaottava ja poliittinen taide
Turun museokeskuksen aineistopakettiin on koottu yhteiskunnallisesti kantaa ottavia teoksia Turun kaupungin taidekokoelmasta. Aineisto ohjaa pohtimaan taiteen yhteiskunnallista merkitystä ja roolia ajankohtaisessa keskustelussa. Tutustu
Liikkumatta! Valokuvia 1800-luvulta
Loviisan kaupungin museon kokoama aineisto tarkastelee millä tavalla valokuvat ovat muuttaneet maailmaa ja tapaamme viestiä valokuvilla. Paketti sisältää myös Anders Wilhelm Felixzonin valokuvausateljeessaan ottamia kuvia muun muassa Loviisan porvaristosta. Felixzon avasi valokuvausateljeen pienessä Loviisan kaupungissa vuonna 1864 ja oli ensimmäinen paikallinen valokuvaaja. Tutustu
Perinteinen metsätyö
Pielisen museon aineistopaketti kertoo perinteisestä käsityövoimin tehdystä metsätyöstä 1800-luvun lopulta 1950-luvulle. Metsätyö muuttui, kun se koneellistui traktorien ja moottorisahojen käyttöönottamisen myötä, kulkuyhteydet metsätyömaille paranivat ja työntekijöiden oli mahdollista kulkea omilla autoillaan. Tutustu
Nälänhädät Suomessa
Menneiden aikojen nälästä ja puutteesta kertovaa aineistoa on säilynyt vain vähän. Kuopion kulttuurihistoriallisen museon ja Työväenmuseo Werstaan yhteisessä paketissa tutustutaan sekä ajanjaksoon “suuret nälkävuodet” 1866–1868 välillä että ensimmäisen maailmansodan ja sisällissodan aiheuttamaan nälänhätään 1910-luvulla. Tutustu
Linnoituskaupungin elämää Ruotsin vallan aikaan
Loviisan kaupungin museon aineistopaketti käsittelee Suomen historiaa Ruotsin ajalla. Paketin avulla pääsee tutustumaan Ruotsin vallan aikaan 1700-luvun suomalaisessa pikkukaupungissa. Suomessa noudatettiin Ruotsin lakeja, kaupungit rakennettiin ruotsalaisen mallin mukaan ja yhteiskunta oli järjestäytynyt samalla tavoin kuin Ruotsissa. Tutustu
Paikannimiä lähiympäristössämme
Svenska litteratursällskapet i Finland on koonnut aineistopaketin, joka lähestyy kielen, ympäristön ja identiteetin vuorovaikutusta epävirallisten paikannimien avulla. Epävirallisia nimiä tai nimityksiä voi syntyä mille tahansa paikalle puistoista ja kaupunginosista taloihin, kadunkulmiin tai pikaruokapaikkoihin. Nämä omat paikannimet paljastavat jotain myös meistä, jotka käytämme niitä. Tutustu
Finna Luokkahuone on Finna.fi-hakupalvelun ylläpitämä oppimisen aarreaitta. Finna.fi kokoaa yhteen yli 470 kotimaisen kirjaston, museon ja arkiston aineistot kaikkien saataville – helposti ja turvallisesti.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Taru Kuhalampi
Suunnittelija
Kansalliskirjasto / Finna-palvelut
Puh: 050 406 1466
taru.kuhalampi(at)helsinki.fi
Päivi Lappalainen
Viestinnän asiantuntija
Kansalliskirjasto / Finna-palvelut
Puh: 050 412 8250
paivi.lappalainen(at)helsinki.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Finna.fi on hakupalvelu, josta löydät kulttuurin ja tieteen aarteet yhdellä haulla. Kaikille avoimet sisällöt tarjoavat arjen löytöretkiä, oppimisen mahdollisuuksia ja lähteitä tutkimukseen. Palvelua kehitetään Kansalliskirjastossa ja sitä rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.
Kansalliskirjasto vastaa kansallisen kulttuuriperinnön tallettamisesta, säilyttämisestä ja käyttöön saattamisesta. Strategiansa mukaisesti Kansalliskirjasto edistää avointa tiedettä ja digitalisaatiota. Kansalliskirjasto on osa Helsingin yliopistoa, yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälistä tiedeyhteisöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijat löysivät yli 150 tieteelle uutta lajia vuonna 202429.4.2025 07:15:00 EEST | Tiedote
Suuri osa maapallon eliölajeista on vielä tuntemattomia. Tutkimustieto lajeista ja niiden välisistä suhteista, levinneisyysalueista ja elintavoista auttaa ymmärtämään paremmin maapallon monimuotoisuutta ja suojelutarpeita.
Kylmään sopeutuneet lajit väistyvät lämpimään sopeutuneiden tieltä24.4.2025 08:12:47 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että ilmaston muuttuessa lämpimään ilmastoon sopeutuneet lajit, kuten tietyt linnut ja perhoset, ovat yleistyneet Suomessa. Samaan aikaan viileään ilmastoon sopeutuneet lajit ovat vähentyneet ja siirtyneet pohjoisemmaksi.
Suomalaisten turvallisuuskäsitykset ovat sopeutuneet maailmanpolitiikan myllerrykseen24.4.2025 07:01:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten suhtautuminen puolustuspolitiikkaan on muuttunut huomattavasti Suomen Nato-jäsenyyttä seuranneen kahden vuoden aikana. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa suomalaiset mieltävät Nato-jäsenyyden edelleen laajasti (80 %) Suomen turvallisuutta vahvistavaksi tekijäksi.
Suomalaiset yliopistot käynnistävät Saudi-Arabiassa laajan opettajien täydennyskoulutusprojektin23.4.2025 10:12:31 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+, Itä-Suomen yliopisto ja Turun yliopisto käynnistävät huhtikuussa 2025 uuden kolmivuotisen opettajien täydennyskoulutusprojektin Saudi-Arabiassa.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 3.5.!22.4.2025 11:44:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen akateemisimpien lehmien laitumellelaskuun Suomen urbaaneimmalle maatilalle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme