Väitös: 5G-verkkojen tekniikka mahdollistaa erittäin tarkan laitepaikannuksen
Aikaisemmista verkkosukupolvista poiketen 5G-verkkojen suunnittelussa on alusta saakka kiinnitetty erityistä huomiota tietoliikenteen vaatimusten lisäksi myös tarkan paikkatiedon saatavuuteen erilaisten sovelluskohteiden tarpeisiin.
Vaikka satelliittipohjainen paikannus on varteenotettava vaihtoehto avoimilla ulkoalueilla käytettäville paikkariippuvaisille sovelluksille, ei satelliittipohjainen paikannus ole optimaalinen vaihtoehto suurten kaupunkien keskustoissa tai sisätiloissa satelliittien lähettämien radiosignaalien vääristymien tai estymisten takia.
Tutkimuksessaan Mike Koivisto analysoi tiheiden 5G-verkkojen soveltuvuutta tarkkaan paikannukseen sekä kehitti paikannusalgoritmeja, jotka hyödyntävät päätelaitteen verkon suuntaan lähettämiä radiosignaaleja:
– 5G-verkoissa saatavilla olevat entistä suuremmat kaistanleveydet sekä kehittyneemmät antennijärjestelmät luovat oivallisen ympäristön tarkalle laitepaikannukselle verkoissa olemassa olevia radiosignaaleja hyödyntäen.
– Tutkimuksessa kehitettyjä algoritmeja käyttäen voidaan tiheästi rakennetuista 5G-verkoista saaduilla mittauksilla saavuttaa suurella todennäköisyydellä jopa alle yhden metrin reaaliaikainen paikannustarkkuus esimerkiksi kaupunkiympäristössä ajavalle ajoneuvolle, Koivisto korostaa.
Tarkan paikkatiedon merkitys erilaisten sovelluskohteiden mahdollistajana on korostunut
Tulevaisuudessa näin tarkkaa 5G-verkoista saatua paikkatietoa voitaisiin hyödyntää juuri satelliittipaikannukselle haastavissa ympäristöissä esimerkiksi sisätiloissa sijaitsevien esineiden internet eli IoT-laitteiden paikantamiseen tai itsenäisesti ajavien autojen navigoinnin luotettavuuden tukemiseen suurten kaupunkien keskustoissa tai parkkihalleissa.
Tämän lisäksi saatua paikkatietoa voitaisiin käyttää myös verkko-operaattorien toimesta erilaisten ennakoivien tietoliikenneratkaisujen kehittämisessä edistäen näin tietoliikenneyhteyden laatua tai verkon energiatehokkuutta.
– On ollut hieno huomata, että tarkan paikkatiedon merkitys useiden erilaisten sovelluskohteiden mahdollistajana on korostunut 5G-vekkojen sekä tulevaisuuden 6G-verkkojen kehityksen yhteydessä ja että tutkimus on saanut hyvää kansainvälistä huomiota, Koivisto kertoo.
Koivisto on alkujaan kotoisin Luvialta. Hän aloitti yliopisto-opintonsa vuonna 2008 ja työskenteli Tampereen yliopistolla seitsemän vuoden ajan tutkien ja kehittäen paikannusalgoritmeja sekä sisä- että ulkotilojen sovelluskohteisiin. Nykyisin Koivisto toimii verkkopaikannuksen parissa kartta- ja paikannuspalveluita tuottavassa HERE Technologies -nimisessä yrityksessä Tampereella.
Väitöstilaisuus perjantaina 3.3.2023
Diplomi-insinööri Mike Koiviston tietoliikennetekniikan alaan kuuluva väitöskirja DoA and ToA Estimation, Device Positioning and Network Synchronization in 5G New Radio - Algorithms and Performance Analysis tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa perjantaina 03.03.2023 kello 12 Tietotalon auditoriossa TB109 (Korkeakoulunkatu 10, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Davide Dardari Bolognan yliopistosta. Kustoksena toimii professori Mikko Valkama Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mike Koivisto
mike.koivisto@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Viabundus-tietokanta esittelee Suomen keskiajan ja uuden ajan alun tieverkostoa24.7.2025 11:08:03 EEST | Tiedote
Suomen alueen keskiaikaiset ja varhaismodernit maantiet sekä teiden varsilla olevat etappipaikat on nyt julkaistu kaikille avoimella digitaalisella kartalla. Kolmivuotisessa Viabundus Suomi 1350–1650 -tutkimushankkeessa koottiin Suomen alueen liikennereittejä ja etappipaikkoja koskeva historiallinen paikkatieto yhtenäiseksi tietokannaksi, ja huhtikuussa 2025 tiedot julkaistiin osana eurooppalaista Viabundus-tietokantaa.
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme