Lapsella on oikeus parhaaseen terveydentilaan
Lapsiasiavaltuutettu paneutuu vuonna 2023 lapsen oikeuksiin terveyden saralla. Painopiste näkyy lapsiasiavaltuutetun vaikuttamistyössä, julkaisuissa ja lasten tapaamisissa.
Lapsiasianeuvottelukunta kokoontui 30.1.2023 keskustelemaan terveydestä ja lapsen oikeuksista. Terveys edellyttää kokonaisvaltaista hyvinvoinnin tilaa. Lapsiasianeuvottelukunnan kokouksessa terveyttä tarkasteltiin nyt erityisesti fyysisen eli somaattisen terveyden näkökulmasta. Keskusteluissa korostettiin kuitenkin, että ihmisen terveys on kokonaisuus, johon vaikuttavat somaattinen, psyykkinen ja sosiaalinen terveys.
Lasten terveys on kehittynyt Suomessa vuosikymmenten ajan myönteiseen suuntaan, mikä on ollut laajan kansanterveyspolitiikan ansiota. Tämä näkyy esimerkiksi imeväiskuolleisuuden laskuna sekä tapaturmien vähenemisenä. Hyvä ruoka, liikunta ja uni tukevat lasten terveyttä.
– Nykyaikana lasten terveyttä vaarantavat erityisesti voimakkaasti yleistyneet mielenterveyden ongelmat sekä sosiaalisen terveyden ongelmat,kuten huostaanottojen määrän kasvu, sekä lasten liikkumattomuuden ja ylipainon voimakas yleistyminen, Tampereen yliopiston professori Per Ashorn kertoi lapsiasianeuvottelukunnalle.
Liikkuminen ja aktiivinen vapaa-aika on terveyden kannalta tärkeää
Lasten liikkumaton elämäntapa on yksi tämän päivän suurista ongelmista kaikissa kehittyneissä maissa. Liikkumattomuus ja runsas istuminen on terveydelle haitallista (ks. esim. Liikunnan Käypä hoito -suositus (potilasversio)).
– Kansainvälisesti vertailtuna Suomen etuna on ulkoilukulttuuri ja välitunnit, mutta lasten arki voi sisältää hyvin vähän aktiivisuutta niin koulu-, opiskelu- tai varhaiskasvatuspäivän aikana kuin vapaa-ajallakin. Tämä näkyy lasten jaksamisessa ja fyysisessä ja psyykkisessä terveydessä monin tavoin sekä herättää huolen myös tulevasta opiskelu- ja työkyvystä, valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Minttu Korsberg kertoo.
Lapsiasianeuvottelukunta keskusteli siitä, miten lasten aktiivista arkea voitaisiin tukea yhdenvertaisten harrastusmahdollisuuksien kautta, kansallisen ohjelmatyön avulla ja huomioimalla asuinaluesuunnittelussa mahdollisuudet liikkua paikasta toiseen kävelemällä ja pyöräilemällä.
Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyö korostuu
Lasten terveyden edistämisessä hyvinvointialueiden ja kuntien välinen yhteistyö tulee korostumaan.
– Pääosa varsinaisesta hyvinvointityöstä tehdään jatkossakin kunnassa, pahoinvoinnin korjaaminen siirtyy hyvinvointialueille. Ilman saumatonta yhteistyötä emme voi turvata lapsen oikeutta nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen huomauttaa.
Lapsiasiavaltuutetun toimisto tiivistää tänä vuonna yhteistyötään terveydenhuollon viranomaisten, ammattilaisten ja asiantuntijoiden kanssa sekä julkaisee monia näkökulmia esille tuovan artikkelikokoelman lapsen oikeudesta terveyteen. Lapsiasiavaltuutettu tapaa lapsia ja selvittää, millaiset tekijät vaikuttavat terveyden kokemukseen lasten ja nuorten keskuudessa. Terveys ja hyvinvointi on valittu myös Lapsen oikeuksien viikon teemaksi marraskuussa 2023.
*****
Barnombudsmannen sätter sig 2023 in i barnets rättigheter med beaktande av hälsa. Prioriteringen syns i barnombudsmannens påverkansarbete, publikationer och möten med barn.
Barnombudsmannadelegationen sammanträdde 30.1.2023 för att diskutera hälsa och barnets rättigheter. Hälsa förutsätter ett övergripande tillstånd av välbefinnande. Vid barnombudsmannadelegationens sammanträde granskades hälsa nu i synnerhet ur perspektivet för den fysiska, det vill säga somatiska hälsan. I diskussionerna betonades dock att människans hälsa är en helhet, som påverkas av såväl den somatiska som den psykiska och sociala hälsan.
Barns hälsa i Finland har i årtionden utvecklats i en positiv riktning, vilket är den övergripande folkhälsopolitikens förtjänst. Detta syns till exempel i form av minskad spädbarnsdödlighet och färre olyckor. God mat, motion och sömn stöder barnets hälsa.
– I dagsläget äventyras barns hälsa i synnerhet av psykiska problem, som blivit allt vanligare i en oerhörd utsträckning, samt problem med den sociala hälsan, såsom ett ökat antal omhändertaganden, och en kraftig ökning av orörlighet och övervikt bland barn, berättade Per Ashorn , professor vid Tammerfors universitet, för barnombudsmannadelegationen.
Ur perspektivet för hälsan är det viktigt att röra på sig och ha en aktiv fritid
Barns orörliga livsstil är i dagsläget ett av de största problemen i alla utvecklade länder. Orörlighet och att sitta mycket är skadligt för hälsan (se t.ex. God medicinsk praxis-rekommendationen Motion (patientversionen)).
– I internationell jämförelse har Finland en fördel i en friluftskultur och skolraster, men barnens vardag kan innehålla väldigt lite aktivitet under såväl skol-, studie- och småbarnspedagogikdagen som på fritiden. Detta syns på flera sätt i barnens ork samt fysiska och psykiska hälsa, och ger även upphov till oro för den framtida studie- och arbetsförmågan, berättar Minttu Korsberg, generalsekreterare vid statens idrottsråd.
Barnombudsmannadelegationen diskuterade hur man skulle kunna stöda en aktiv vardag för barn genom jämlika möjligheter till hobbyer, med hjälp av de nationella programarbetet och genom att i planeringen av bostadsområden beakta möjligheter att röra sig från en plats till en annan genom att promenera eller cykla.
Samarbetet kommuner och välfärdsområden emellan betonas
I främjandet av barns hälsa kommer samarbetet välfärdsområden och kommuner emellan att betonas.
– Huvuddelen av det faktiska välfärdsarbetet utförs även i fortsättningen inom kommunen, åtgärdandet av de psykiska problemen överförs till välfärdsområdena. Utan ett sömlöst samarbete kan vi inte trygga barnets rätt att åtnjuta det bästa möjliga hälsotillståndet, säger barnombudsman Elina Pekkarinen.
I år intensifierar barnombudsmannens byrå samarbetet med myndigheter, yrkesutbildade och experter inom hälso- och sjukvård samt kommer att publicera en artikelserie om barnets rätt till hälsa som lyfter många olika synvinklar. Barnombudsmannen träffar barn och utreder hurdana faktorer som påverkar den upplevda hälsan bland barn och unga. Hälsa och välfärd har också utsetts till tema för Veckan för barnets rättigheter i november 2023.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elina PekkarinenLapsiasiavaltuutettu | Barnombudsmannen | Mánáidáittardeaddji
Puh:0295 666 858elina.pekkarinen@oikeus.fiMari LaitinenHallinnollinen avustaja | Administrativ assistent | Hálddahuslaš veahkki
Lapsiasiavaltuutetun haastattelupyynnöt | Intervjuförfrågningar till barnombudsmannen
Annaleena AiraViestintäasiantuntija | Kommunikationsexpert
Puh:0295666862annaleena.aira@oikeus.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Lapsiasiavaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, josta on säädetty lailla (laki lapsiasiavaltuutetusta 1221/2004). Lapsiasiavaltuutettu antaa Suomen hallitukselle ja eduskunnalle lakisääteisen arvion lapsen oikeuksien ja hyvinvoinnin tilasta sekä raportoi määräajoin YK:n lapsen oikeuksien komitealle. Lapsiasiavaltuutettu tekee aloitteita ja antaa lausuntoja toimialansa teemoista. Lapsiasiavaltuutettu ei käsittele yksittäisen lapsen asioita.
* * *
Barnombudsmannen är en självständig och oberoende statlig myndighet som grundats genom lagen om barnombudsmannen (1221/2004). Barnombudsmannen rapporterar till statsrådet och till Finlands riksdag om hur barn och unga mår och om hur deras rättigheter genomförs. Barnombudsmannen rapporterar också till FN:s kommitté för barnets rättigheter i anslutning till statens regelbundna rapportering. Barnombudsmannen påverkar bland annat genom att göra motioner, ge utlåtanden och delta i den samhälleliga diskussionen. Ombudsmannen har inte rätt att handla i ärenden som gäller enskilda barn.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Lapsiasiavaltuutettu
Laaja Euroopan lapsiasiavaltuutettujen selvitys: Lastensuojelun sijaishuollossa lapsen oikeuksien kannalta useita ongelmia18.9.2024 00:01:00 EEST | Tiedote
Lastensuojelun sijaishuollossa on samanlaisia kipukohtia Euroopan eri alueilla, havaittiin tuoreessa selvityksessä. Euroopan lapsiasiavaltuutetut vaativat, että lapsen oikeudet huomioidaan paremmin, kun lapsi sijoitetaan asumaan kodin ulkopuolelle. Nuoret korostavat oikeutta tasapuoliseen kohteluun, rakkauteen ja huolenpitoon.
Varhaiskasvatuksen yhdenvertaisuustyö ehkäisee syrjintää ja edistää lasten osallisuutta13.8.2024 07:34:00 EEST | Tiedote
Likabehandlingsarbetet inom småbarnspedagogiken förebygger diskriminering och främjar barnens delaktighet
Ammattiin opiskelevien lasten oikeudet unohtuvat29.5.2024 09:30:40 EEST | Tiedote
Rättigheterna för barn som studerar till ett yrke försummas
Vakavasti väkivaltaiset ja itsetuhoiset lapset tarvitsevat tehokkaampaa apua4.4.2024 00:01:00 EEST | Tiedote
Lapsiasiavaltuutetun vuosikertomus julkaistaan 4.4. Barn med allvarligt våldsamt och självdestruktivt beteende behöver effektivare hjälp: Barnombudsmannens årsberättelse publiceras 4.4.2024
Lasten turvallisuus ei ole heikentynyt, mutta maailma tuntuu turvattomalta19.3.2024 07:03:00 EET | Tiedote
Barnens trygghet har inte försvagats, men världen känns otryggare för dem
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme