Ateneum avautuu huhtikuussa aikamme kysymyksille

Ateneumin taidemuseon uusi kokoelmanäyttely Ajan kysymys avautuu yhtä aikaa museon kanssa 14.4.2023. Museo sulkeutui maaliskuussa 2022 ilmastointiremontin takia. Ajan kysymys korvaa edellisen kokoelmanäyttelyn Suomen taiteen tarina, joka avautui vuonna 2016.

“Edellinen kokoelmanäyttelymme oli upea ja monipuolinen näyttely. Nopeasti muuttuvassa maailmassa halusimme kuitenkin muuttaa kulmaa, josta tarkastelemme kokoelmaamme”, museonjohtaja Marja Sakari sanoo.

Uusi kokoelmanäyttely pyrkii haastamaan tavan, jolla Kansallisgallerian kokoelmaa on perinteisesti tarkasteltu. Perinteisen, kronologisen lähestymistavan sijaan Ajan kysymyksessä on neljä eri aikakaudet läpäisevää teemaa: Luonnon aika, Kansan kuvat, Moderni elämä sekä Taiteen vallassa, jotka kumpuavat tämän hetken päivänpolttavista kysymyksistä.

Taustalla kaikuvat kysymykset kuten: miten kokoelma on vuosien saatossa muodostunut? Miten se voi olla kaikkien kokoelma?

Kokoelmanäyttelyn suunnittelua ovat ohjanneet läpinäkyvyys ja kuratoinnin altistaminen keskustelulle. Esimerkiksi talvella 2021–2022 taidemuseo järjesti yhdessä Sitran Sivistys+-hankkeen kanssa yleisölle avoimen keskustelusarjan ”Ajan ja vallan näkökulmia”. Sen tavoitteena oli pohtia, miten Kansallisgallerian taidekokoelmaa voi tarkastella ilmastokriisin, identiteetin ja tasa-arvon näkökulmista.

”Taiteen äärellä emme ole suurten kysymystemme ja tunteidemme kanssa yksin”, Sakari toteaa. ”Ymmärtääksemme oman osamme tässä ajassa meidän on luotava katse läpi aikojen: menneeseen, nykyhetkeen ja tulevaan. Tähän Ateneumin aina 1700-luvulle asti ulottuva taidekokoelma tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden. Toivon näyttelyn keräävän ihmiset yhteen, yhteisen keskustelun ääreen.”

Uuden kokoelmanäyttelyn näkevät ensimmäisinä toisen asteen opiskelijat, jotka on kutsuttu Ateneumiin jo 13. huhtikuuta. Kutsu on lähdössä useisiin pääkaupunkiseudun oppilaitoksiin. Mukaan mahtuu 3 000 ensiksi ilmoittautunutta. Näyttelyn lisäksi opiskelijat voivat tutustua Ateneumissa työskenteleviin eri alojen ammattilaisiin ja kurkistaa tällä tavoin museon kulisseihin.

”Kokoelmanäyttelyn teemat ovat tärkeitä tulevaisuutemme kannalta. Muun muassa tästä syystä nuoret ovat kunniavieraitamme ja oli selvää, että haluamme avata ovemme heille ensimmäisenä”, Sakari toteaa.

Yksi näyttely, neljä teemaa

Ajan kysymys ja sen neljä teemaa Luonnon aika, Kansan kuvat, Moderni elämä sekä Taiteen vallassa avaavat Kansallisgallerian taidekokoelman uudelleentulkinnoille. Lähtökohdan tulkinnoille tarjoavat esillepanon uudenlaiset rinnastukset.

Luonnon aika kysyy, miten luonto muuttuu?
”Olemmeko luonnon herroja, joilla on valta käyttää muita lajeja oman elämänsä resurssina? Vai osa herkkää lajien kudelmaa, jonka varassa myös oma elämämme lepää?” teeman kuraattorit väitöskirjatutkija Mariia Niskavaara ja amanuenssi Anne-Maria Pennonen kuvailevat. ”Aikana, jolloin elinpiiriämme uhkaa ilmastokatastrofi ja massasukupuutto, joudumme kääntymään kansallisten taideaarteidemme puoleen uusien kysymysten kanssa. Kuinka katsoa taidetta aikana, jolloin luonto on uhattuna ihmisen toimesta?”

Kansan kuvat kysyy, miltä suomalaisuus näyttää?
”Monet Ateneumin taidemuseon tunnetuimmista teoksista liittyvät 1800-luvun isänmaakäsityksen leviämiseen.Teema käsittelee kansallisidentiteetin rakentamista kuvataiteessa, ja kysyy, ketkä jäävät ulkopuolelle”, kuvaa kokoelmanäyttelyn projektinvetäjä ja teeman kuraattori, intendentti Timo Huusko.

Moderni elämä kysyy, miltä nykyaika tuntuu?
”Taiteilijat ovat kuvanneet kaupungistumisen ja teknologisen kehityksen herättämiä ristiriitaisia tunteita läpi 1900-luvun. Teoksissa vaihtelevat kehitysusko ja ahdistus, utopiat ja dystopiat, kaupungin rytmi ja ilot sekä toisaalta ulkopuolisuus ja vieraantuminen”, kuraattori, erikoistutkija Anu Utriainen kertoo.

Taiteen vallassa kysyy, kuka käyttää valtaa?
”Teema nostaa esiin intohimoiset taiteen rakastajat, vaalijat ja vallankäyttäjät eli keräilijät, lahjoittajat ja museon johtajat, jotka ovat vaikuttaneet Ateneumin taidekokoelman muotoutumiseen. Taidekenttä näyttäytyy verkostona, jossa raha, valta, ihmissuhteet sekä sattuma vaikuttavat siihen, mitä kuvia katselemme kansalliskokoelmassa”, sanoo kuraattori, amanuenssi Hanne Selkokari.

Rakastettujen ja monille tuttujen klassikoiden lisäksi kokoelmanäyttelyssä on mukana teoksia, jotka on nähty harvoin tai ei koskaan Ateneumin saleissa. Näitä ovat esimerkiksi Erkki Heikkilän Nippu-uittoa (1970), Unto Pusan Metsä (1957), Reidar Särestöniemen Punapartainen jänkä (1970), Pirkko Lepistön Kesähypyt (1972) sekä Essi Renvallin Pojan pää (1963). Mukana on myös nykytaidetta Kansallisgallerian kokoelmasta, kuten Toni R. Toivosen Giving Birth and Dying Still (2016).

Opastus omalle ryhmälle – vaikka kaveriporukalle

Vierailua näyttelyyn voi syventää tilaamalla oman opastetun kierroksen. Opastuksella on myös aikaa keskustelulle. Lisätiedot: ateneum.fi/ryhmille

Ateneumiin voi ostaa ennakkolipun Lippu.fi:stä

Suosittelemme lipun ostoa ennakkoon, jos asiakas haluaa varmistaa pääsyn Ateneumiin juuri tiettynä ajankohtana. Lippuja myydään myös ovella. Ennakkoliput tulevat myyntiin tiistaina 14. maaliskuuta. Lipun hintaan lisätään Lippu.fi:n palvelu- ja tilausmaksu.

Aukioloajat
Ti–pe klo 10–20.30 | La, su klo 10–17 | Ma suljettu

Sisäänpääsymaksut
Normaali pääsymaksu 20 € | Alennettu pääsymaksu 12 € | 18–24-vuotiaat 12 € | Alle 18-vuotiaat maksutta

Twitter: @AteneumMuseum | Facebook: AteneumArtMuseum | Instagram: ateneummuseum