Pk-yritysten tavaraviennin kasvu pysähtyi Venäjän hyökkäyssodan alettua - Hintatason nousu huomioiden pk-viennin arvo laski vuonna 2022

Suomen viennin suhteellisen korkeaa tasoa vuonna 2022 selittää kohonnut hintataso, eivät kasvaneet viennin volyymit. Inflaation noustua historiallisen korkealle olennaista ei ole viennin euromääräinen arvo, vaan reaalinen tai kiinteähintainen eli hintatason muutokset huomioiva arvo. Tilastokeskuksen 28.2. julkaisemien tietojen mukaan kuilu nimellisen ja reaalisen viennin kasvun välillä oli viime vuonna 19 prosenttiyksikköä. 

Kun pk-yritysten tavaraviennin euromääräinen kasvu oli vuoden 2022 toisella vuosineljänneksellä 5 prosenttia ja kolmannella vuosineljänneksellä 3 prosenttia, voidaan todennäköisesti puhua viennin alentumisesta.

- Tilastojen valossa vaikuttaa siltä, että pk-yritysten vientitoiminta on pienimuotoisissa vaikeuksissa. Mistään katastrofista ei kannata puhua, mutta taantumasta kyllä. Heikko viimeaikainen kehitys vaikuttaisi olevan etupäässä suhdannesyistä johtuvaa, Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo.

Yritykset solmivat vientisopimukset yleensä hyvissä ajoin. Mikäli hintataso ja kustannukset ehtivät valmistusaikana nousta, tarkoittaa se kannattavuuden heikentymistä.

- On toivottavaa, että suomalaiset yritykset pystyvät laskevan suhdanteen aikoina pitämään yllä asiakassuhteita, koska taloussuhdanteen korjaantuessa hinnat pystytään päivittämään oikealle tasolle ja kannattavuus taas paranee, Kotamäki sanoo.

”Vienti ei vedä, mikäli Suomi hinnoittelee itsensä ulos kansainvälisiltä markkinoilta”

Yleensä maailmantalouden kasvaessa nopeasti myös suomalaisille tuotteille on kysyntää maailmalla. Odotukset maailmantalouden kasvusta ovat kuitenkin nyt mollivoittoisia. Esimerkiksi OECD ennustaa hieman yli kahden prosentin kasvua tälle vuodelle, mikä on historiallista keskimääräistä kasvua selvästi alempi.

- Suomen vienti ei orjallisesti seuraa maailmantalouden kehitystä, mutta ei heikentyvä globaali suhdanne viejien tilannetta toisaalta helpotakaan. Kaupan, palveluiden ja rakentamisen osalta vientiodotukset ovat heikentymään päin. Sen sijaan hieman yllättäenkin teollisuudessa pk-yritysten vientinäkymä on kääntynyt lievästi kasvuun. Heikkona signaalina teollisuuden kehityssuunta herättää toiveita, Kotamäki sanoo.

Vientisektorin ja varsinkin pk-yritysten asemaa helpottaa Finnveran uusi rahoitusratkaisu, suora vientiluotto suomalaisten vientiyritysten ulkomaisille ostajille. Sen avulla suomalaiset yritykset pystyvät reilummin kilpailemaan kansainvälisillä markkinoilla, kun suomalaisen vientiyrityksen ostaja-asiakkaalle voidaan tarjota rahoitusratkaisu kaupan yhteydessä.

- Yleisestä kustannuskilpailukyvystä kannattaa nyt ja tulevaisuudessa kantaa huolta. Vienti ei vedä, mikäli Suomi hinnoittelee itsensä ulos kansainvälisiltä markkinoilta. Meidän tulee seurata tiiviisti keskeisten kilpailijamaidemme kustannuskehitystä ja peilata itseämme niihin. Työvoimapula on entistä useammin yrityksen kasvun este ja siten myös este laajentua kansainvälisille markkinoille. Suomi on pieni ja avoin talous. Vientiteollisuutta tullaan aina tarvitsemaan tuonnin maksamiseksi, Kotamäki sanoo.

Lisää aiheesta:

Finnveran vientiluotto paikkaa aukon viennin rahoituksessa - parantaa etenkin pienempien vientihankkeiden ja pk-yritysten mahdollisuuksia