Anne Muhonen rohkaisee hakemaan iloa viherkasveista
6.3.2023 09:30:00 EET | Avain | Blogi

(Kirjoitus on julkaistu Kustantamon kuulumisia -blogissa 6.3.2023.)
Kuka olisi uskonut, että minä, joka nuorempana vähät välitin viherkasveista, kirjoitan niistä kirjan? Olisin ehkä hymähtänyt hyväntahtoisesti, jos joku olisi vielä muutama vuosi sitten sanonut, että oikeastaan hurahdan kasveihin ja saan niistä suurimman osan jopa pysymään hengissä.
Kuinka usein kasvia kastellaan? Saako ruukussa kasvaja tarpeeksi valoa? Pitääkö kasvupohjassa olla muutakin kuin multaa? Mitä ne ärsyttävät lentävät öttiäiset ovat? Kirjoitin Vasta-alkajan viherkasvikirjan kaltaisilleni kasvinoviiseille ja pyrin saamaan vastauksen myös noihin itseäni askarruttaviin kysymyksiin.
Kasteluvälin tiheyttä on vaikea määrittää päivälleen ja millilitralleen tarkasti, mutta kokeilemalla kasvupohjaa muutaman sentin syvyydeltä sormella tai puutikulla, huomaa lisäsiemauksen tarpeen tai tarpeettomuuden. Voi myös testata ruukun painoa, sillä märkä multa/kasvupohja painaa huomattavasti enemmän kuin kuiva.
Kullakin kasvilla on omat suosikki valo-olosuhteensa, mutta suurin osa pärjää runsaassa hajavalossa (ikkunan lähettyvillä, muttei suorassa auringonpaisteessa).
Ja ne lentävät öttiäiset ovat harsosääskiä. Ne eivät ole kasveille vaarallisia, mutta ihmisille nimenomaan ärsyttäviä.
Valitsin kirjaan myös 14 kasvia, joilla on helppohoitoisia ominaisuuksia. Jotkin kasveista eivät ole turhan tarkkoja valaistuksen suhteen, toiset pärjäävät huolettomammallakin kastelulla ja osa suorastaan nauttii saadessaan jäädä omaan rauhaansa. Merkittävä syy valintoihini oli myös kasvien valloittavan erilaisilla lehdillä. Kirjasta löytyy niin teräväkärkisiä, suippoja kuin reikäisiäkin lehtiä; tikaspuumaisesti, luikertaen ja ryppäittäin kasvavia yksilöitä – ja kaikissa kauniissa vihreän sävyissä.
Toki kasvitkin ovat yksilöitä, eivätkä kemiat aina kohtaa. Ikkuna, jonka luo kasvi on sijoitettu, saattaakin olla kyseiselle vihertäjälle liian pieni, piirun verran liikaa pohjoiseen tai akkunasta käy veto, joka saa herkemmän huonekasvin varistamaan ehtensä. Valon määrä vaikuttaa myös kastelun tarpeeseen: kesällä melkoiseksi juopoksi osoittautunut kasvi nuuduttaa samalla annosmäärällä lehtensä talven hämäryydessä. Eivätkä juuria nakertavat tuholaiset välttämättä näy heti päälle päin, mutta vihreä toveri ilmaisee huonovointisuutensa kuihtumalla silmissä.
Aina ei voi onnistua, huolellisimmallakaan hoidolla.
Ja siinäpä mielestäni piileekin kasvien maagisuus. Vaikka kuinka haluaisimme, huonekasvit eivät ole (täysin) meidän määräiltävissämme. Mutta minkä ilon emokasvi suokaan, kun se puskee vierelleen viattoman vihreän uuden alun, joka hitaasti kiertää ryppyisen lehtirullansa auki.
Kasviharrastus ei myöskään vaadi mahdottomia kausimaksuja (ellei kasvattaja itse halua). Kaupan perusmulta käy mainioksi kasvualustaksi. Jos taas haluaa kokeilla erilaisten kasvupohjien yhdistelmiä, niin niitähän löytyy. Vihermyymälää ei (ainakaan heti alkuun) tarvitse ostaa kerralla tyhjäksi, sillä yhdestäkin kasvista saa helposti monta uutta – toki samanlaista – yksilöä ja on itse asiassa äärimmäisen mielenkiintoista nähdä verson kasvattavan pienet valkoiset juuret. Huonekasvin saa myös appelsiinin, omenan tai mangon siemenistä – tai vaikka kahvin raakapavuista.
Kasvittelun on omasta mielestäni hyvä olla nimenomaan hauskaa.
Rohkeasti kokeilemalla ja kasvin käyttäytymiseen tutustumalla pääsee jo pitkälle. Armollisuus itseä ja vihreää kaveria kohtaan – ja perustietojen kertaus vaikkapa Vasta-alkajan viherkasvikirjasta – vievät vielä pidemmälle.
Runsaan hajavaloisaa kevättä!
Anne Muhonen
P.S Jos innostut suuntaamaan hetimmiten vihermyymälään, muista suojata kasvisi kotiinkuljetuksen ajaksi kylmältä käärimällä se useampaan lämmittävään sanomalehtikerrokseen tai kiikuta kaveri kotiisi termokassissa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätiedot, haastattelupyynnöt ja arvostelukappaleet
Avain, Suomen kirjastopalvelu Oy, viestintäjohtaja Vilja Kujanpää, vilja.kujanpaa@avain.net, puh. 040 755 3319
arvostelukappaleet: info@avain.net
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Avain on suomalainen kirjakustantamo, joka kustantaa laadukasta kotimaista kirjallisuutta. Kustantamo on palkittu Selkokeskuksen Seesam-palkinnolla tunnustuksena selkokirjallisuuden edistämisestä.
Avain on osa Suomen kirjastopalvelu Oy:tä ja Booky Groupia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Avain
Tittamari Marttisen Viimeinen baari-ilta jatkaa Espressomysteerit-sarjaa19.10.2026 09:15:00 EEST | Tiedote
Viimeinen baari-ilta on Tittamari Marttisen Helsingin Munkkiniemeen sijoittuvan Espressomysteerit-sarjan neljäs osa. Murhamysteereitä ratkovat ravintoloitsija Martina Railo ja hänen ystävänsä, rikostutkija Sara Kaarna. Tällä kertaa Martina ravintola Viikunapuuhun on päätynyt vaikuttaja Vilja Glam seurueineen. Illan päättyessä ravintolasta löytyy ruumis.
Haasio ja Mattila kirjoittivat Suomen maahanmuuton historian15.10.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Ari Haasion ja Markku Mattilan kirjoittama Suomen maahanmuuton historia kertoo Suomen tarinan ja maamme matkan monikulttuuriseksi valtioksi. Mistä tänne on tultu ja keitä tulijat ovat olleet? Kirjassa pohditaan myös nykyajan maahanmuuton vaikutusta suomalaiseen yhteiskuntaan.
Antti Aho ja Suonna Kononen kirjoittivat Jukka Itkosen elämäkerran1.10.2026 09:15:00 EEST | Tiedote
Koko Suomi on hyräillyt Jukka Itkosen (1951–2021) tekstejä, vaikka ei aina ole tiennyt sitä. Antti Ahon ja Suonna Konosen kirjoittama elämäkerta Elämäni: taideteos, ilon, surun väriseos on muisto monipuolisesta taiteilijasta Jukka Itkosesta. Teos on kuvitettu valokuvin ja se sisältää myös teosluettelot sekä taiteilijan elämän kokonaisuutta hahmottavan Jukka Itkos -aikajanan.
Juri Nummelinin teos Pilvilinnan perilliset kokoaa suomalaisen fantasiakirjallisuuden historian29.9.2026 09:15:00 EEST | Tiedote
Juri Nummelinin kirjoittama Pilvilinnan perilliset kokoaa suomalaisen fantasiakirjallisuuden historian aina 1800-luvun alkupuolen ensimmäistä kokeiluista 2000-luvulle saakka. Kronologisesti etenevässä kirjassa käydään läpi niin kaikkien tuntemia klassikoita ja tärkeimpiä tekijöitä kuin unohdettua kirjallisuutta.
Sydän Japanissa on matkakertomus lapsuuden muuttuneisiiin maisemiin24.9.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Heikki Valkama palaa kirjassaan Sydän Japanissa lapsuudestaan tuttuihin paikkoihin Japanissa. Maahan, jossa historia ei ole vain menneisyyttä vaan osa arkea: tsunamin runtelemille rannikoille, sodan varjojen Okinawalle, syrjäisille vuoristoseuduille – ja niihin lapsuuden maisemiin, jotka ovat muuttuneet peruuttamattomasti.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme



