Synnytyssairaalan kiire voi vaikuttaa hoitoon – hoidon laatu Suomessa silti korkea
![Kuva: Mostphotos](/data/images/00954/aa4a30cf-ff75-41ba-8ca0-25508b89ac64-w_720.jpg)
Synnytyssairaaloissa on tyypillistä, että synnyttäjien lukumäärä vaihtelee, mikä aiheuttaa sairaaloissa ajoittaista kiirettä. Kiireen vaikutusta synnytysten hoidon laatuun ei kuitenkaan ole Suomessa tutkittu. Koska synnytysten määrä Suomessa on vähentynyt, pieniä synnytyssairaaloita on lakkautettu ja palveluita on keskitetty suurempiin yksiköihin. Synnytyssairaaloiden henkilöstömitoitus lasketaan sen mukaan, paljonko synnytyksiä on päivässä keskimäärin.
Terveystieteiden maisteri Riitta Vilkko tutki väitöskirjatyössään synnytyssairaaloiden hiljaisten ja kiireisten päivien yhteyttä synnyttäjien ja vastasyntyneiden hoidon laatuun. Tutkimuksen mukaan suomalaiset synnytyssairaalat tarjoavat laadukasta hoitoa myös kiireisimpinä päivinä, mutta yksittäisissä synnytysyksiköissä hoidon laatu voi vaihdella.
Hoidon laatua mitattiin alalla yleisesti käytettävillä laatumittareilla, jotka koostuvat synnytyksen aikana tehtävien toimenpiteiden määrästä ja diagnoosikoodeista, jotka kertovat hoidon lopputuloksesta. Kiireen määrittelyssä käytettiin synnytysyksiköille laskettua optimaalista aikaa, jolloin yksikkö toimii sille ominaisella mitoituksella.
Vilkko tarkasteli synnytyksiä sekä koko palvelujärjestelmän tasolla että eri kokoisissa synnytyssairaaloissa. Aineisto muodostui koko väestön kattavasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen syntymärekisteristä vuosilta 2006–2016. Aineisto sisälsi tiedot 634 810 synnytyksestä.
Kiireisten päivien määrä vaihteli synnytysyksiköiden välillä. Suurissa yksiköissä toiminta oli tasaisempaa, mutta pienemmissä jo pienet muutokset asiakasvirrassa aiheuttivat kiirettä.
Toimenpiteiden määrissä eroja
Kiire vaikutti yksittäisissä synnytysyksiköissä vaihtelevasti tarjottujen palvelujen määrään. Kiireisinä päivinä suuremmissa yksiköissä pystyttiin tekemään synnytykseen liittyviä toimenpiteitä ja tarjoamaan kivunlievitystä samaan tapaan tai jopa enemmän kuin muina aikoina. Pienemmissä yksiköissä kiire osittain vähensi toimenpiteiden määrää. Esimerkiksi keisarileikkausten määrä väheni kiireaikana pienissä yksiköissä 18 prosenttia ja lisääntyi hiljaisina päivinä 15 prosenttia.
– Erot kertovat todennäköisesti siitä, että suuressa sairaalassa on pientä yksikköä parempi mahdollisuus lisätä vauhtia tarvittaessa. Kun pienessä synnytyssairaalassa henkilökunta tunnistaa kiiretilanteen, potilaita voidaan lähettää eteenpäin suurempiin sairaaloihin. Hiljaisina päivinä synnyttäjän tilannetta voi mahdollisesti seurata pidempään myös pienemmissä yksiköissä, Vilkko arvioi.
Saman suuntainen ilmiö näkyi myös vastasyntyneiden voinnissa. Kiireisten päivien aikana sikiön synnytyksen aikaisten hapenpuutteiden määrä väheni keskussairaaloissa, mutta kasvoi yliopistosairaaloissa. Vilkon mukaan tapaukset oli todennäköisesti ohjattu pienistä yksiköistä suurempiin.
– Myös muissa vastasyntyneen terveydentilaan liittyvissä tapahtumissa oli sairaaloiden välisiä eroja. Ne liittyvät todennäköisesti lähettämiskäytäntöihin, sillä kaikkien synnytyssairaaloiden tasolla kiireen aiheuttamia vaikutuksia ei kuitenkaan todettu, Vilkko kertoo.
Vilkon mukaan jatkotutkimusta tarvitaan etenkin siitä, millaisissa tilanteissa ja millä perusteilla synnytyssairaalat lähettävät synnyttäjiä toisiin yksiköihin kiireaikoina. Vilkko myös esittää, että synnytysyksiköille määritettäisiin kullekin ominainen kiireaika.
– Sen perusteella voitaisiin edelleen tutkia kiireen yhteyttä hoidon laatuun, Vilkko sanoo.
TtM Riitta Vilkko väittelee 10.3.2023 kello 12.15 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Busy day effect on the Finnish obstetric ecosystem". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Seth Wichmann -sali, Naistenklinikka, Haartmaninkatu 2, 00290, Helsinki. Vastaväittäjänä on dosentti Pekka Taipale, Helsingin yliopisto, ja kustoksena on Seppo Heinonen. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Riitta Vilkko
TtM, kätilötyön lehtori
riitta.vilkko@helsinki.fi
puh. 050 307 9096
Kuvat
![Kuva: Mostphotos](/data/images/00954/aa4a30cf-ff75-41ba-8ca0-25508b89ac64-w_240.jpg)
Tietoja julkaisijasta
![Helsingin yliopisto](/data/images/00435/ffcc79be-41c7-4a5a-98db-27a85f765a65-w_300_h_250.jpg)
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutkijat loivat solun, josta ei voi syntyä syöpää9.7.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston ja HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan tutkijat onnistuivat luomaan soluja, joiden jakautumista voidaan kontrolloida. Menetelmä mahdollistaa uudenlaiset, turvalliset soluhoidot.
Tasapuolisempi typpilannoitteiden käyttö parantaisi ruokaturvaa5.7.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Typpilannoitteen käytön osittainen siirtäminen rikkaista köyhiin maihin lisäisi maailman viljantuotantoa ja kaksinkertaistaisi sadot ruokaturvattomimmissa maissa. Lisäksi se hillitsisi ilmastonmuutosta ja luontokatoa.
Turismi ja piittaamattomuus uhkaavat Kanariansaarten luontoa4.7.2024 09:18:45 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijoiden järjestämä työpaja Kanariansaarilla pohti luonnonsuojelun ja massaturismin yhteensovittamista sekä tietotarpeita muutoksiin varautumiseksi. Tuore työpajaraportti kokoaa yhteen paikallisten toimijoiden näkemyksiä luonnonsuojelun ja turismin yhteensovittamisen haasteista.
Äidin raskaudenaikainen hyvinvointi suojaa lapsen mielenterveyttä3.7.2024 11:58:13 EEST | Tiedote
Äidin positiivinen mielenterveys raskausaikana ja lapsen varhaiset kokemukset vaikuttavat merkittävästi lapsen mielenterveyteen ja kognitiiviseen kehitykseen.
Helsingin yliopistoon valittiin yli 4 200 uutta opiskelijaa – lähes joka seitsemäs pääsi sisään3.7.2024 11:33:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme