Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet nousseet uusien työkyvyttömyyseläkkeiden yleisimmäksi syyksi

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden suomalaisten määrä kääntyi viime vuonna hienoiseen nousuun koronavuosien laskutrendin jälkeen. Vuonna 2022 työeläkejärjestelmästä siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle lähes 17 900 henkilöä, noin kaksi prosenttia edellisvuotta enemmän. Tiedot käyvät ilmi Eläketurvakeskuksen (ETK) uusista tilastoista.
— Muutos johtuu erityisesti tuki- ja liikuntaelinten sairauksista. Niiden perusteella myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä kasvoi lähes kymmenen prosenttia edellisvuodesta, ETK:n tilastosuunnittelija Joonas Hautamäki toteaa.
Kasvun myötä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet palasivat uusien työkyvyttömyyseläkkeiden yleisimmäksi sairauspääryhmäksi. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet olivat edellisen kerran uusien eläkkeiden yleisin sairauspääryhmä vuonna 2018.
Ikääntyvien osuus työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneissä kasvaa
Suomalaisten työkyvyttömyyden isossa kuvassa on muuttunut paitsi sairauspääryhmä myös ikärakenne. Entistä useampi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvistä on iältään yli kuusikymmentävuotias. Vielä vuonna 2017 noin neljännes uusista työkyvyttömyyseläkkeistä myönnettiin 60 vuotta täyttäneille. Vuonna 2022 yli 60-vuotiaiden osuus oli jo yli kolmannes.
Viime vuonna työeläkejärjestelmästä siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle lähes 6 700 yli 60-vuotiasta, heistä puolet tuki- ja liikuntaelinten sairauksien vuoksi.
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syyt ovat vahvasti yhteydessä henkilön ikään. Alle 55-vuotiailla yleisin työkyvyttömyyden syy on mielenterveyden sairaudet. Tätä vanhemmilla yleisin syy on sen sijaan tuki- ja liikuntaelinten sairaudet.
— Vaikka ikääntyneiden työllisyysaste on noussut voimakkaasti 2000-luvulla, kaikilla ei riitä työkykyä eläkeikään asti. Kun eläkeikä nousee edelleen tulevina vuosina, meidän on jatkossa kiinnitettävä enemmän huomioita kuusikymppisten jaksamiseen ja vointiin, ETK:n tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino painottaa.
Mielenterveyden sairaudet vievät aikaisempaa vähemmän suomalaisia eläkkeelle
Mielenterveyden sairauksien perusteella myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä oli viime vuonna edellisvuosien tapaan laskussa, mutta mielenterveyden sairaudet ovat edelleen merkittävä työkyvyttömyyden syy. Vuonna 2022 niiden perusteella myönnettiin toiseksi eniten työkyvyttömyyseläkkeitä, yli 5 600 henkilölle.
Yleisin työkyvyttömyyttä aiheuttava mielenterveyden sairaus on edelleen masennus. Masennus ajaa työkyvyttömäksi huomattavasti enemmän naisia kuin miehiä. Viime vuonna työeläkejärjestelmästä myönnettiin masennuksen perusteella uusia työkyvyttömyyseläkkeitä 2 100 naiselle ja 1 000 miehelle.
Mielenterveyden sairauksien perusteella myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden laskutrendin jatkuminen ei ollut kuitenkaan odotettu kehityssuunta.
— Vaarana oli, että pandemian päättyminen sysäisi työkyvyttömien määrän uuteen kasvuun. Osa heikkokuntoisista työntekijöistä todennäköisesti sinnitteli pandemiavuodet etätöissä odottaen hetkeä, jolloin uskaltaisi lähteä liikkeelle ja lääkärin juttusille. Nyt näyttää onneksi siltä, että hoitojonojen purkaminen ei ole ainakaan toistaiseksi johtanut työkyvyttömyyseläkkeiden määrän kasvuun, Tiina Palotie-Heino kertoo.
Työeläkelakien mukaista työkyvyttömyyseläkettä sai vuoden 2022 lopussa ennakkotietojen mukaan 120 000 henkilöä, noin 4 500 henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Lähes joka kolmas työkyvyttömyyseläke myönnettiin viime vuonna osaeläkkeenä.
Lisätietoa
Suomen työeläkkeensaajat (Etk.fi-tilastosivu)
Tilastosuunnittelija Joonas Hautamäki, puh. 029 411 2295, etunimi.sukunimi@etk.fi
Tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino, puh. 029 411 2147, etunimi.sukunimi@etk.fi
Kuva: Vesa Laitinen
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Så här ändras arbetspensionerna år 202617.12.2025 08:30:00 EET | Pressmeddelande
År 2026 sker flera förändringar i arbetspensionerna: en ny årskull uppnår pensionsåldern, pensionsintjäningen förenhetligas och det blir möjligt att tjäna in pension ett år längre. Indexen och livslängdskoefficienten uppdateras och påverkar pensionens storlek. Här finns de viktigaste ändringarna i ett nötskal.
Näin työeläkkeet muuttuvat vuonna 202617.12.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Vuonna 2026 työeläkkeisiin tulee useita muutoksia: uudet ikäluokat saavuttavat eläkeiän, eläkkeen kertyminen yhdenmukaistuu ja eläkettä voi kartuttaa vuoden pidempään. Myös päivittyvät indeksit ja elinaikakerroin vaikuttavat eläkkeen määrään. Tässä tärkeimmät muutokset yhdellä silmäyksellä.
Antalet arbetande pensionärer har slutat öka15.12.2025 09:00:00 EET | Pressmeddelande
Antalet förvärvsarbetande pensionärer har länge ökat, men nu har denna utveckling stannat av. Pensionärers deltagande i arbetslivet minskar på grund av att pensionsåldern stiger. Arbetslivet lockar i synnerhet högutbildade pensionärer som har goda inkomster.
Eläkeläisten työskentelyn kasvu pysähtynyt15.12.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Työssä käyvien vanhuuseläkeläisten määrä on pitkään noussut, mutta nyt tämä kehitys on pysähtynyt. Eläkkeellä työskentelyn määrää pienentää eläkeiän nousu. Työelämä houkuttelee erityisesti korkeakoulutettuja ja hyvätuloisia eläkeläisiä.
Lönerna stiger – de ungas inträde på arbetsmarknaden försvårades20.11.2025 09:00:00 EET | Pressmeddelande
Löntagarnas medianinkomst var i fjol 3 208 euro i månaden, en ökning med 3,3 procent från året innan. Den goda inkomstutvecklingen överskuggas dock av att det blivit svårare för unga att komma in på arbetsmarknaden. Antalet nya arbetspensionsförsäkrade har sjunkit med tio procent per år, visar Pensionsskyddscentralens (PSC) lönestatistik.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme



