Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet nousseet uusien työkyvyttömyyseläkkeiden yleisimmäksi syyksi
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden suomalaisten määrä kääntyi viime vuonna hienoiseen nousuun koronavuosien laskutrendin jälkeen. Vuonna 2022 työeläkejärjestelmästä siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle lähes 17 900 henkilöä, noin kaksi prosenttia edellisvuotta enemmän. Tiedot käyvät ilmi Eläketurvakeskuksen (ETK) uusista tilastoista.
— Muutos johtuu erityisesti tuki- ja liikuntaelinten sairauksista. Niiden perusteella myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä kasvoi lähes kymmenen prosenttia edellisvuodesta, ETK:n tilastosuunnittelija Joonas Hautamäki toteaa.
Kasvun myötä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet palasivat uusien työkyvyttömyyseläkkeiden yleisimmäksi sairauspääryhmäksi. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet olivat edellisen kerran uusien eläkkeiden yleisin sairauspääryhmä vuonna 2018.
Ikääntyvien osuus työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneissä kasvaa
Suomalaisten työkyvyttömyyden isossa kuvassa on muuttunut paitsi sairauspääryhmä myös ikärakenne. Entistä useampi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvistä on iältään yli kuusikymmentävuotias. Vielä vuonna 2017 noin neljännes uusista työkyvyttömyyseläkkeistä myönnettiin 60 vuotta täyttäneille. Vuonna 2022 yli 60-vuotiaiden osuus oli jo yli kolmannes.
Viime vuonna työeläkejärjestelmästä siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle lähes 6 700 yli 60-vuotiasta, heistä puolet tuki- ja liikuntaelinten sairauksien vuoksi.
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syyt ovat vahvasti yhteydessä henkilön ikään. Alle 55-vuotiailla yleisin työkyvyttömyyden syy on mielenterveyden sairaudet. Tätä vanhemmilla yleisin syy on sen sijaan tuki- ja liikuntaelinten sairaudet.
— Vaikka ikääntyneiden työllisyysaste on noussut voimakkaasti 2000-luvulla, kaikilla ei riitä työkykyä eläkeikään asti. Kun eläkeikä nousee edelleen tulevina vuosina, meidän on jatkossa kiinnitettävä enemmän huomioita kuusikymppisten jaksamiseen ja vointiin, ETK:n tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino painottaa.
Mielenterveyden sairaudet vievät aikaisempaa vähemmän suomalaisia eläkkeelle
Mielenterveyden sairauksien perusteella myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä oli viime vuonna edellisvuosien tapaan laskussa, mutta mielenterveyden sairaudet ovat edelleen merkittävä työkyvyttömyyden syy. Vuonna 2022 niiden perusteella myönnettiin toiseksi eniten työkyvyttömyyseläkkeitä, yli 5 600 henkilölle.
Yleisin työkyvyttömyyttä aiheuttava mielenterveyden sairaus on edelleen masennus. Masennus ajaa työkyvyttömäksi huomattavasti enemmän naisia kuin miehiä. Viime vuonna työeläkejärjestelmästä myönnettiin masennuksen perusteella uusia työkyvyttömyyseläkkeitä 2 100 naiselle ja 1 000 miehelle.
Mielenterveyden sairauksien perusteella myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden laskutrendin jatkuminen ei ollut kuitenkaan odotettu kehityssuunta.
— Vaarana oli, että pandemian päättyminen sysäisi työkyvyttömien määrän uuteen kasvuun. Osa heikkokuntoisista työntekijöistä todennäköisesti sinnitteli pandemiavuodet etätöissä odottaen hetkeä, jolloin uskaltaisi lähteä liikkeelle ja lääkärin juttusille. Nyt näyttää onneksi siltä, että hoitojonojen purkaminen ei ole ainakaan toistaiseksi johtanut työkyvyttömyyseläkkeiden määrän kasvuun, Tiina Palotie-Heino kertoo.
Työeläkelakien mukaista työkyvyttömyyseläkettä sai vuoden 2022 lopussa ennakkotietojen mukaan 120 000 henkilöä, noin 4 500 henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Lähes joka kolmas työkyvyttömyyseläke myönnettiin viime vuonna osaeläkkeenä.
Lisätietoa
Suomen työeläkkeensaajat (Etk.fi-tilastosivu)
Tilastosuunnittelija Joonas Hautamäki, puh. 029 411 2295, etunimi.sukunimi@etk.fi
Tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino, puh. 029 411 2147, etunimi.sukunimi@etk.fi
Kuva: Vesa Laitinen
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Pensionärspar har meningsskiljaktigheter om pengar oftast vid tiden för pensionering13.9.2024 08:30:00 EEST | Pressmeddelande
Nästan hälften av pensionärsparen har meningsskiljaktigheter om penningärenden. Motstridigheter finns oftare hos dem som nyligen pensionerats än hos äldre pensionärer. De finns oftare hos de par som upplever ekonomisk knapphet. Finländska pensionärspars meningsskiljaktigheter om penningärenden har studerats för första gången i en forskningsartikel som publicerats i tidskriften Yhteiskuntapolitiikka.
Eläkeläispariskunnilla on erimielisyyksiä rahasta yleisimmin eläkkeelle siirtymisen aikaan13.9.2024 08:30:00 EEST | Tiedote
Lähes puolella eläkeläispariskunnista on erimielisyyksiä raha-asioista. Ristiriitoja on enemmän hiljattain eläkkeelle jääneillä kuin iäkkäämmillä eläkeläisillä. Niitä on useammin taloudellista niukkuutta kokevilla pariskunnilla. Suomalaisten eläkeläisparien rahaerimielisyyksiä on tarkasteltu ensi kertaa Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä julkaistussa tutkimusartikkelissa.
Stora skillnader i sjukpensionerades inkomster19.6.2024 08:00:00 EEST | Pressmeddelande
Bland sjukpensionstagarna finns allt flera som blivit pensionerade som unga och är beroende av folkpension eller annan social trygghet. Samtidigt har partiell sjukpension blivit tydligt allmännare. För dem som får partiell pension är lönearbete en viktig inkomstkälla utöver pensionen. Det finns ca 180 000 sjukpensionärer.
Kolmen kerroksen väkeä – työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden tuloissa suuria eroja19.6.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Työkyvyttömyyseläkkeensaajissa on entistä enemmän nuorena eläkkeelle siirtyneitä, joiden toimeentulo on kansaneläkkeen tai muun sosiaaliturvan varassa. Samaan aikaan osatyökyvyttömyyseläke on yleistynyt selvästi. Osatyökyvyttömyyseläkkeensaajille palkkatyö eläkkeen rinnalla on tärkeä toimeentulon lähde. Työkyvyttömyyseläkeläisiä on noin 180 000.
Pensionsbarometern: Arbetsrelaterad invandring är det populäraste sättet att stärka pensionsfinanserna – motstånd mot nedskärning av pensionerna13.6.2024 06:45:00 EEST | Pressmeddelande
Drygt 60 procent av finländarna anser att arbetsrelaterad invandring är ett bra sätt, om finansieringen av pensionerna behöver stärkas. Det näst populäraste alternativet enligt den nya Pensionsbarometern är att höja pensionsavgifterna. Nedskärning av nuvarande och framtida pensioner är något som största delen av svararna motsätter sig.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme