Mitä tehdä muoville, kysyy apulaisprofessori Sami Taipale

Uuden ympäristökemian ja -analytiikan apulaisprofessorin Sami Taipaleen erikoisalaa ovat muovit. Taipale tutkii keinoja muovien aiheuttamien ympäristöhaittojen vähentämiseksi ja korvaavien materiaalien käyttöönottamiseksi. Yksi hänen projekteistaan (PlastLIFE) tutkii biohajoavia muoveja, kuinka esimerkiksi biohajoava pussi hajoaa meressä ja sen ekotoksikologisia vaikutuksia eli sitä, minkälaisia haittoja biohajoava muovi aiheuttaa elimistöön päätyessään.

- Tarkoitukseni on seuraavan viiden vuoden aikana tutkia erilaisten mikromuovien hajoamista ja haitallisuutta sekä edistää muovien korvaavien materiaalien käyttöä kehittämällä ympäristöanalytiikkaa. Bio- ja ympäristötieteiden isotooppilaboratorio luo erinomaiset puitteet tutkia hitaasti hajoavia yhdisteitä, kertoo ympäristökemian ja -analytiikan apulaisprofessori Sami Taipale.

Toisessa Koneen Säätiön rahoittamassa hankkeessa tutkitaan mikrobien kykyä käsitellä vesiin päätynyttä mikromuovia. Tutkimuksissa onkin havaittu, että mikrobiyhteisö pilkkoo mikromuovien hiiliketjuja ja valmistaa niistä eläinplanktonin käyttöön hyödyllisiä omega3- ja omega6-rasvahappoja.

- Mikromuovin hajoaminen ei tapahdu kuitenkaan nopeasti vaan se kestää 200 vuodesta tuhansiin vuosiin riippuen vesiympäristön mikrobeista. Korvaavia ympäristöystävällisiä materiaaleja tuleekin kehittää ja laajentaa nopeasti, selventää Taipale.

Muovien määrä teollisuuden sivuvirroissa tunnetaan huonosti, joka on myös yksi tutkimuksen tavoitteista. Esimerkiksi yhdessä Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan (EVO) kanssa tutkitaan soveltuuko jätevesiliete yhdessä tuhkan kanssa metsälannoitteeksi.

- Tällä hetkellä mikromuoveille ei ole määräyksiä, mutta tulevaisuudessa niitä koskevat rajoitukset voivat rajoittaa sivuvirtojen hyödyntämistä. Tämän tähden on tärkeää tutkia muovien määriä ja vähentyykö muovien määrä sivuvirroissa korvaavien materiaalien yleistyttyä, sanoo Taipale.

Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa kalojen ravintoarvoon

Suomen Akatemian hankkeessaan Taipale tutkii ilmastonmuutoksen vaikutuksia makean veden lajien ravintoarvoihin. Yhä lämpenevä ilmasto muuttaa järvien ominaisuuksia, joka taas vaikuttaa järvien lajistoon ja erityisesti kalan omega3- ja omega6-rasvahappoihin. Tutkimusta tehdään sekä Suomessa että ympäri maailman.

- Tutkimme esimerkiksi Afrikassa Karibajärvellä, kuinka paljon kalojen omega3-rasvahappojen laatu heikkenee yhä kuivempien kausien ja runsaampien sinileväkukintojen seurauksena, selventää Taipale. Suomessa olemme jo havainneet, että rehevöityminen vähentää ahvenien omega3-rasvahappojen määrää, jatkaa Taipale.

Vesistöjen tila on aina kiinnostanut

Sami Taipale on pohjakoulutukseltaan ympäristöanalytiikan insinööri ja ollut aina kiinnostunut vesistöistä. Hän luki Helsingin yliopistossa filosofian maisteriksi ympäristötieteen alalta ja päätyi sen jälkeen Jyväskylään. Hän väitteli akvaattisten tieteiden alalta filosofian tohtoriksi vuonna 2007 ja on ollut tutkijatohtorina Itä-Suomen ja Washingtonin yliopistoissa sekä Weizmannin tiedeinstituutissa (Weizmann Institute of Science). Silti hän kokee Jyväskylän yliopiston olevan yksi parhaista paikoista tehdä alan tutkimusta.

- Bio- ja ympäristötieteiden laitoksella on todella hyvä infrastruktuuri ja laitteet ympäristöanalytiikan kannalta. Tutkimusta tukevaa henkilökuntaa on myös riittävästi, mikä mahdollistaa huippututkimuksen tekemisen, iloitsee Taipale

Lisätietoa:

• YouTube -video: Mihin mikromuovit päätyvät vesistöissä? https://www.youtube.com/watch?v=SJTIEo8Bq-I&t=3s
• PlastLIFE -hanke: https://www.materiaalitkiertoon.fi/fi-fi/Tavoitteet_ja_keinot/Muovi_LIFE_IPn_valmistelu