Olisiko eurooppalainen sääntely auttanut yhdysvaltalaista Silicon Valley Bankia?
17.3.2023 10:09:08 EET | Finanssiala ry | Tiedote

SVB oli Kalifornian Piilaaksossa startup- ja kasvuyritysten palvelemiseen erikoistunut pankki. Käytännössä pankki otti vastaan talletuksia näiltä yrityksiltä ja tarjosi jonkin verran myös lainoitusta niille. Monesti tarkoitus oli tarjota mahdollisuus investointeihin ennen kuin pääomasijoittajat sijoittivat ennalta sovitusti rahaa yritykseen. Keskuspankin löysän rahapolitiikan ja valtion elvytyspakettien seurauksena pankin asiakasyrityksiin tehtiin runsaasti pääomasijoituksia, jotka parkkeerattiin pankkitileille. Niitä tuli ehkä liiketoiminnan laajentamismahdollisuuksiin nähden liiankin nopeasti, jolloin pankki joutui sijoittamaan rahat varsin konservatiivisesti perinteisesti turvallisiin rahoitusvälineisiin, kuten valtion velkakirjoihin.
Vuoden 2022 aikana Yhdysvaltain keskuspankin ohjauskorkojen nostot aiheuttivat laskennallisia tappioita näille kiinteäkorkoisille sijoituksille. Samaan aikaan asiakasyritykset alkoivat nostaa rahaa talletustileiltään nopeammin kuin uusia talletuksia tuli sisään. Sijoituksia piti myydä tappiolla. Pankin sijoitusten laskennalliset tappiot olivat nousseet niin suuriksi, että talletuksia tehneitä yrityksiä neuvovat pääomasijoittajat näkivät parhaaksi kehottaa yrityksiä nostamaan talletuksensa pankista.
Syntyi paniikki saada talletukset pois.
Talletuspaon seurauksena likvidit varat loppuivat ja pankkiviranomaiset joutuivat ottamaan pankin haltuunsa. Valtio lupasi turvata talletukset kokonaisuudessaan eli myös talletussuojan ylittävältä osalta. Pankki meni siis nopeasti nurin, vaikka tilintarkastaja oli vain vähän aikaisemmin antanut sille puhtaat paperit.
Miten pankkikriisi olisi hoidettu Suomessa voimassa olevalla sääntelyllä ja valvonnalla?
EU:ssa pankkien kriisinsietokykyä testataan säännöllisesti pankkiviranomaisten järjestämillä pankkien stressitesteillä. Erityisesti niin sanottu käänteinen stressitesti eli stressitesti, joka lähtee liikkeelle skenaariosta, jossa pankki kaatuu, olisi saattanut hyvinkin paljastaa SVB-pankin heikkoudet ennalta.
EU:ssa sääntely myös velvoittaa tilintarkastajan ja valvovan viranomaisen keskustelemaan keskenään. Valvoja tai tilintarkastaja, kumpi asian olisi ensin havainnut, olisi todennäköisesti nostanut asian toisen osapuolen tietoon. Stressitestien ja tilintarkastajien kautta pankin heikkoudet olisivat saattaneet tulla ennalta tietoon, jolloin ongelmat eivät olisi tulleet yllätyksenä. Tosin emme tiedä, tulivatko ne nytkään. Ei ehkä ollut odotettua, että jokin kolmas taho alkaisi lietsoa paniikkia, kuten nyt tapahtui pääomasijoittajien toimesta.
Mikä aiheutti paniikin, joka lopulta johti pankin kaatumiseen?
Todennäköisesti pankin taseesta oli havaittavissa, että sen sijoituksissa oli noin 15 miljardin dollarin laskennallinen arvostustappio eli tappio, joka realisoituu tai näkyy pankin omissa varoissa, jos pankki joutuu myymään sijoituksen. Kyseinen summa on sattumalta lähes yhtä suuri kuin pankilla oli tappioita varten vakavaraisuuspääomaa. Tämän pääoman menettäminen johtaisi pankin kaatumiseen. Ilmeisesti pääomasijoittajien ja asiakasyritysten keskuudessa katsottiin, että on parempi ottaa rahat pois ennen kuin pankki menee nurin. Tämä aiheutti akuutin likviditeettikriisin.
Tappiot realisoituivat käytännössä, kun pankin likviditeetti väheni poikkeuksellisen voimakkaasti ja sijoituksia piti myydä likvidien varojen saamiseksi.
Olisiko Suomessa sijoitusten myynti ollut samalla tavoin välttämätöntä? Suomalaisia pankkeja sitoo korkoriskin hallintaa ja maksuvalmiutta koskeva EU-tason sääntely, jota valvoja tiukasti valvoo. On jäänyt epäselväksi, miksi SVB:ssä ei otettu huomioon korkoriskiä ja varauduttu siihen.
Suomessa pankit hakevat tyypillisesti varainhankinnassaan riittävän pitkää juoksuaikaa veloilleen. Tällöin SVB:ssä tapahtuneen kaltainen talletusten massiivinen nosto ei voi käynnistyä, ei ainakaan kovin suuressa määrin. Tätä edesauttaa se, että suomalaisittain tyypillisen kokoisia talletuksia koskee talletussuoja, jolloin talletusten nostamiseen ei ole vastaavia kannusteita kuin SVB:n tapauksessa. Lisäksi Suomessa pankeilla on valmiiksi laaditut elvytyssuunnitelmat, joiden avulla pankin toipuminen ongelmatilanteista voidaan käynnistää. Nämä eri seikat olisivat antaneet aikaa likvidien varojen kerryttämiseen, jolloin sijoitusten pakkomyynnit olisi voitu välttää.
Suomessa SVB olisi ollut kriisinratkaisumenettelyn piirissä. Mikäli pankille laadittu elvytyssuunnitelma ei olisi riittänyt, olisi käyttöön otettu ennalta laadittu kriisinratkaisusuunnitelma. Se kertoo, kuinka toimitaan ja miten pankki nopeasti järjestellään uudelleen, jos se näyttää olevan kaatumassa. Kriisinratkaisuun asetetun pankin tappiot olisi katettu vakavaraisuuspääomalla, ja pankki olisi uudelleenpääomitettu tätä tarkoitusta varten pankilla olleella kriisinratkaisupääomalla.
SVB:n lopulta kaatoi asiakkaiden paniikki siitä, että pankki olisi voinut joutua myymään kaikki sijoituksensa ja tekemään niin suuret tappiot, että se olisi menettänyt käytännössä kaikki omat varansa. Tällainen skenaario olisi suomalaisessa sääntely-ympäristössä erittäin epätodennäköinen. Paniikille ja talletusten nostolle ei olisi aihetta.
Jos edellä mainitusta huolimatta paniikki syntyisi, ottaisivat viranomaiset ennalta laaditun suunnitelman mukaisesti pankin haltuun, yleensä juuri ennen viikonloppua, järjestelisivät sen ja avaisivat ovet taas maanantaina. Järjestelyn onnistumisen turvaisi pankin taseeseen kerätty kriisinratkaisupääoma, jolla pankki olisi tarvittavassa määrin pääomitettu uudelleen. Lisäksi kaikilta pankkiunionin pankeilta kerätty EU:n kriisinratkaisurahasto olisi tarvittaessa tukenut järjestelyssä. Veronmaksajien rahaa ei olisi käytetty, todennäköisesti ei edes talletussuojarahastoa. Asiakkaat eivät olisi huomanneet juuri mitään. Näin sääntely on EU:ssa rakennettu ja tähän on varauduttu.
Lopputulemana on, että Suomessa toimivien pankkien sääntelyn ja valvonnan olisi pitänyt ehkäistä paniikin synty monella eri tavalla. Ainakaan tämän tapauksen perusteella pankkien sääntelyä ei ole tarvetta meillä muuttaa nykyisestä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Olli SalmiJohtava lakimies
Puh:+358 20 793 4249olli.salmi@finanssiala.fiVeli-Matti MattilaJohtaja, pääekonomisti
Puh:+358 20 793 4259veli-matti.mattila@finanssiala.fiJussi KettunenAsiantuntijaFinanssiala ry
Puh:+358 20 793 4217jussi.kettunen@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Rohkaiseva viesti nuorille: Eläkejärjestelmän rahat tosiaankin riittävät15.6.2026 11:52:32 EEST | Tiedote
Eläketurvakeskus julkaisi pitkän aikavälin laskelmansa maanantaina. Noin 70 vuoden päähän ulottuva laskelma kertoo, miten eläkemenot, etuuksien taso ja rahoitus kehittyvät, jos väestöä ja taloutta koskevat oletukset toteutuvat ja lainsäädäntö pysyy muuttumattomana.
Save the Date -kutsu: Median finanssiseminaari 3.-4.9.202615.6.2026 07:30:00 EEST | Kutsu
Arvoisa toimittaja, Finanssiala ry:n (FA) maineikas ja perinteinen median finanssiseminaari järjestetään tänä vuonna 3.- 4.9. Vanajanlinnassa Hämeenlinnassa (Vanajanlinnantie 476, 13330 Harviala). Merkitse ajankohta jo kalenteriisi ja ilmoittaudu mukaan. Tarkemman ohjelman saat lähempänä ajankohtaa.
Talousvaliokunta otti historiallisen kannan – päätöksillä edesautetaan suomalaispankkien kykyä rahoittaa kasvua12.6.2026 13:19:37 EEST | Tiedote
Eduskunnan talousvaliokunta on päätynyt luottolaitosdirektiivin kansallista toimeenpanoa käsitellessään moniin kannanottoihin, jotka laiksi päätyessään edesauttavat suomalaispankkien luototuskykyä. Finanssiala ry pitää talousvaliokunnan mietintöä perusteltuna. Valiokunta käytti hyväksi direktiiviin sisältyvää joustovaraa, jolla voidaan edistää rahoituksen saatavuutta ja sitä kautta koko talouden kilpailukykyä. Talousvaliokunta käsitteli kotimaiseen pankkilainsäädäntöön ehdotettuja muutoksia, jotka perustuvat EU:n päivitettyyn luottolaitosdirektiiviin. Direktiivin muutokset vuorostaan pohjautuvat kansainvälisiin pankkeja koskeviin Basel III-säännöksiin.
Euroopassa pääomia riittää – ne vain pitäisi saada liikkeelle järkevöittämällä pääomavaateita ja poistamalla sääntelyn päällekkäisyyttä10.6.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Eurooppalainen pankkialan kattojärjestö EBF on teettänyt selvityksen, kuinka sääntelyä keventämällä voisi auttaa pankkeja kohentamaan Euroopan kilpailukykyä. Konsulttiyhtiö Oliver Wymanin raportissa on muun muassa pääomavaateisiin ja vakavaraisuusvaatimuksiin liittyviä ehdotuksia. Myös Finanssiala ry (FA) esittää pääomavaateiden uudelleenarviointia ja sääntelyn päällekkäisyyksien poistamista.
Rahastopääoma kasvoi toukokuussa 219 miljardiin euroon huolimatta Lähi-idän tilanteen ja teknologiasektorin ristiaallokosta9.6.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin toukokuussa yhteensä 1,2 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myös myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 219 miljardia euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

