Sairas suu voi sairastuttaa – suunterveys vaikuttaa koko kehoon
Iensairaudet ovat yleisiä suomalaisten keskuudessa. Erityinen huolenaihe on niiden runsas esiintyminen jo varhaisessa keski-iässä 30–44-vuotiaiden ikäryhmässä 43 prosentilla naisista ja 57 prosentilla miehistä. Suun pitkäaikainen tulehdus aiheuttaa elimistössä matala-asteisen tulehduksen, jolla voi olla haitallisia vaikutuksia yleisterveyteen.
“Suun tulehdus voi levitä muualle kehoon verenkierron välityksellä, immunologisten mekanismien kautta tai bakteerien rakenneosien välityksellä. Tulehdus voi aiheuttaa verenmyrkytyksen, sydänläppien tulehduksen, nikamatulehduksen tai paiseita aivoissa, keuhkoissa, vatsaonteloissa tai maksassa”, toteaa suu- ja leukasairauksien linjajohtaja, ylihammaslääkäri Hellevi Ruokonen.
Suun tulehdus riskitekijä monille sairauksille
Suun pitkäaikaisen tulehduksen seurauksena voi olla sairauden, kuten diabeteksen, hoitotasapainon heikentyminen tai muun muassa valtimokovettumataudin sekä sydän- ja aivoinfarktin riskin lisääntyminen.
Kun suun tulehdus pääsee leviämään verenkierron välityksellä sydämeen, bakteerit tai niiden rakenneosat vauhdittavat verisuonitaudeille altistavia muutoksia. Ne voivat kiinnittyä valtimon sisäpintaan, joka ahtautuu ja tulehtuu. Riskinä on sepelvaltimotauti.
“Suun pitkäaikaisella tulehduksella on todettu olevan yhteys myös keuhkokuumeiden määrään vanhuksilla. Tulehdus voi olla myös reuman laukaiseva tekijä alttiilla henkilöllä”, kertoo erikoishammaslääkäri Jaana Helenius-Hietala.
Krooniset suun tulehdukset usein oireettomia
Riski suuperäiselle etäkomplikaatioille, esimerkiksi sydänläpän tulehdukselle tai paiseelle muualla elimistössä, on erityisesti yleissairaalla tai potilaalla, jolla on heikentynyt immuunipuolustus. Hoitamattomat suun tulehdukset voivat kuitenkin aiheuttaa hengenvaarallisen verenmyrkytysriskin myös terveillä henkilöillä. Lisäksi edessä oleva sydänleikkaus tai syöpähoitojen aloittaminen saattaa siirtyä, jos suussa on hoitamattomia tulehduksia.
“Tulehduksen merkit on tärkeä tunnistaa. Verenvuoto ikenistä tai turvotus ovat merkkejä tulehduksesta. Tulehdus voi oireilla kipuna, lisääntyneenä hampaan liikkuvuutena, purenta-arkuutena tai suun avausrajoituksena. Krooniset suun tulehdukset eivät kuitenkaan useimmiten aiheuta minkäänlaisia oireita, minkä vuoksi hammaslääkärin tekemä säännöllinen suun tutkimus ja huolellinen suuhygienia on paras tapa ehkäistä hammassairauksia”, toteaa Helenius-Hietala.
Hoitoketjuilla sujuvampaa yhteistyötä
HUSin suu- ja leukasairauksien linja on julkaissut Terveysportissa hoitoketjuja muun muassa munuaistautia, sydänsairautta ja syöpäsairautta sairastavien potilaiden suusairauksien hoitoa koskien.
“Hoitoketjujen tavoitteena on parantaa hoidon porrastusta erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä. Niiden avulla pyritään edistämään yhteistyötä suun terveydenhuollon eri toimijoiden välillä. Tulemme julkaisemaan uusia hoitoketjuja tämän vuoden aikana”, kertoo Ruokonen.
Katso Suorana HUSista -info 17.3.2023. HUS järjestää kaikille avoimia lyhyitä infotilaisuuksia ajankohtaisista vaihtuvista aiheista. Tietoa infoistamme.
Lisätiedot medialle:
Suu- ja leukasairauksien linjajohtaja, ylihammaslääkäri Hellevi Ruokonen
hellevi.ruokonen@hus.fi, 050 427 0237
Erikoishammaslääkäri Jaana-Helenius Hietala
jaana.helenius-hietala@hus.fi, 050 427 0232
Korjattu lause 17.3.2023: “Erityinen huolenaihe on niiden runsas esiintyminen jo varhaisessa keski-iässä 20–44-vuotiaiden ikäryhmässä 43 prosentilla naisista ja 57 prosentilla miehistä.” Luku on muutettu oikeaksi eli "30–44-vuotiaiden ikäryhmässä".
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudenmaan alueella. Meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme