Työn imua eniten ihmissuhdeammateissa ja hallinnollisessa johtamistyössä
Työterveyslaitoksen mediatiedote 22.3.2023
Työn imu tarkoittaa myönteistä tunne- tai motivaatiotilaa, jossa ihminen kokee olevansa työssään tarmokas, omistautunut ja uppoutunut. Se kuvaa työhön liittyvää innostumista ja iloa sekä työn kokemista merkityksellisenä.
Omaa työn imua voi mitata Työterveyslaitoksen maksuttomalla itsearviointitestillä. Työelämätieto-palveluun on nyt koottu 60 000 testivastauksen aineisto vuosilta 2017–2021.
Työn imu on melko yleistä
Työn imun taso oli melko korkea tai korkea noin kuudella kymmenestä testivastaajasta. He kokevat työn imua keskimäärin useita kertoja viikossa tai jopa päivittäin. Vastaavasti noin 40 prosenttia kokee työn imua kerran viikossa tai sitäkin harvemmin, eli heidän työn imun tasonsa voi sanoa olevan keskinkertainen tai matala.
– Työn imu -testin tulokset osoittavat, että työn imu ei ole harvinainen kokemus. Sitä koetaan kaikissa ammateissa, ja aiempien tutkimusten tavoin se on myönteisessä yhteydessä terveyteen ja myönteiseen mielenterveyteen, jopa onnellisuuteen, kertoo tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta.
– Naiset kokevat korkeaa työn imua miehiä yleisemmin. Myös ikä vaikuttaa, sillä erityisesti 45-vuotiaat ja sitä vanhemmat työntekijät kokevat työn imua useammin kuin nuoremmat, jatkaa Jari Hakanen.
Työn imu ei kuitenkaan ole myöskään yhtä yleistä kaikissa ammattiryhmissä ja aloilla.
Opetus- ja sosiaalialalla työn imu korkealla
Työn vaativuus ja vastuullisuus näkyvät testituloksissa myös työn imuna.
Työn imua koetaan etenkin ihmissuhdeammateissa: noin 71 prosenttia opetusalan, 68 prosenttia sosiaalialan ja 65 prosenttia terveydenhuollon ja hoitoalan työntekijöistä kokee korkeaa työn imua.
Myös hallinnollista johtamistyötä tekevillä korkea työn imu on yleistä: 69 prosenttia. Taiteellista työtä tekevistäkin kaksi kolmesta eli 65 prosenttia kokee korkeaa työn imua.
Teollisessa työssä työn imu vähäisintä
Teollisessa työssä vain 37 prosenttia kokee työn imua päivittäin tai useita kertoja viikossa. Teollisessa työssäkin kuitenkin siis useampi kuin joka kolmas kokee säännöllisesti työn imua.
Työn imu on vähäisempää myös näillä aloilla, joissa vain noin puolet työntekijöistä kokee korkeaa imua: rakennusala, liikennetyö, palvelu- ja maataloustyö, kaupallinen työ, toimistotyö ja tekninen tai tieteellinen työ.
Työn imu yhteydessä terveyteen ja onnellisuuteen
Työn imulla tiedetään olevia monia myönteisiä seurauksia muun muassa fyysiseen terveyteen ja mielenterveyteen, hyvään työsuoritukseen ja tuottavuuteen, myönteisiin asenteisiin omaa työpaikkaa kohtaan sekä aloitteelliseen ja innovatiiviseen työotteeseen.
Aineiston perusteella työn imun kokemus on selvässä myönteisessä yhteydessä myös itsearvioituun terveyteen sekä elämäntyytyväisyyteen ja onnellisuuteen.
– Työn imu edistää työn mielekkyyttä ja auttaa kohtaamaan työn vaatimuksia. Jos työn imu on vähäistä, sitä olisi syytä vahvistaa työn voimavaroista huolehtimalla, sanoo Jari Hakanen ja jatkaa:
– Työn imulle tärkeimpiä työn voimavaroja ovat se, että työssä voi käyttää monipuolisesti taitojaan, oppia uutta ja kehittyä, se että näkee aikaansaannokset työssään ja hyvin toimivassa työryhmässä toimiminen. Myös palvelevalla johtamisella ja työpaikan oikeudenmukaisilla käytännöillä vahvistetaan työn imua.
Lisätiedot
- Jari Hakanen, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos, p. 040 562 5433, jari.hakanen@ttl.fi
Tutustu: Työn imu -testin tulokset Työelämätietopalvelussa
- Aineisto: Työn imu | Työelämätieto | www.tyoelamatieto.fi
- Aineiston pohjalta tehty analyysi: Työn imu -testin mukaan työn imu vaihtelee ammatin ja sukupuolen mukaan | Työelämätieto | www.tyoelamatieto.fi
- Aineisto- ja analyysisivut löytyvät myös ruotsiksi ja englanniksi.
- Tulokset perustuvat otokseen noin 60 000 anonyymista testivastauksesta vuosilta 2017–2021.
- Tuloksia on mahdollista suodattaa muun muassa ammatin, sukupuolen, iän, vuositulojen, terveyden ja onnellisuuden mukaan.
Tutustu: Työn imu -testi
- Testi: Työn imu -testi | Työterveyslaitos (ttl.fi)
- Vuonna 2010 julkaistu testi antaa vastaajalle henkilökohtaisen palautteen hänen kokemastaan työn imusta suhteutettuna vertailuryhmän tuloksiin.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Tietoa meistä
Asiantuntijamme medialle
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)
Aiemmat tiedotteemme
Sosiaalinen media: @tyoterveys
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Den största risken med hybridarbete är de som har försvunnit till distansarbete22.5.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Distansarbete och arbete på arbetsplatsen har sammanlänkats till en smidig helhet i en stor del av de finländska experternas arbetsliv. I hybridarbete är det emellertid viktigt att identifiera och stödja arbetstagare som har stannat i distansarbete och inte aktivt deltar i arbetsplatsens verksamhet. Med tanke på arbetshälsan och produktiviteten spelar ledarskapet, personalens delaktighet och arbetsförhållandena både hemma och på arbetsplatsen en avgörande roll.
Hybridityön suurin riski on etätyöhön kadonneet22.5.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Etätyö ja toimitiloissa työskentely ovat nivoutuneet sujuvaksi kokonaisuudeksi isossa osassa suomalaisten asiantuntijoiden työelämää. Hybridityössä on kuitenkin tärkeää tunnistaa ja tukea työntekijöitä, jotka ovat jättäytyneet etätyöhön eivätkä aktiivisesti osallistu työyhteisön toimintaan. Työhyvinvoinnin ja tuottavuuden näkökulmasta avainasemassa ovat johtaminen, henkilöstön osallistaminen ja työskentelyolosuhteet sekä kotona että toimitiloissa.
The greatest risk of hybrid work is people lost in remote work22.5.2025 06:00:00 EEST | Press release
Remote work and working on premises have become seamlessly integrated in the work life of most Finnish experts. However, in hybrid work, it is important to identify and support employees who opt to work entirely remotely and do not actively participate in the work community. Leadership, promoting employee engagement and paying attention to working conditions at home and in the office are of key importance from the perspective of well-being at work and productivity.
Närvårdare och sjukskötare arbetar huvudsakligen redan inom social- och hälsovårdsbranschen – extra reserver kan finnas bland branschbytare och pensionärer21.5.2025 10:30:00 EEST | Pressmeddelande
Sysselsättningsgraden bland närvårdare och sjukskötare är hög och över 90 procent av de utexaminerade börjar arbeta inom social- och hälsovårdsbranschen. Arbetslösa vårdare kan inte rädda den framtida bristen på arbetskraft inom social- och hälsovårdsbranschen. Den största outnyttjade arbetskraftsresursen finns bland dem som sökt sig till andra branscher. En liten räddning är också pensionärer, vars sysselsättning har blivit allt vanligare. Enligt en ny utredning är det viktigaste med tanke på bristen på arbetskraft emellertid att behålla de arbetstagare som redan finns i branschen. Högklassig introduktion, stöd för arbetsförmågan, möjligheter till anpassning av arbetet och branschens uppskattning uppmuntrar till att stanna kvar i branschen – och även att återvända till den.
Lähi- ja sairaanhoitajat pääosin jo töissä sote-alalla – lisäreserviä voi löytyä alanvaihtajista ja eläkeläisistä21.5.2025 10:30:00 EEST | Tiedote
Lähi- ja sairaanhoitajien työllisyysaste on korkea ja yli 90 prosenttia valmistuneista sijoittuu sote-alan töihin. Työttömistä hoitajista ei löydy pelastusta sote-alan tulevaan työvoimapulaan. Suurin käyttämätön työvoimaresurssi löytyy muille toimialoille hakeutuneista. Pientä pelastusta löytyy myös eläkkeellä olevista, joiden työssäkäynti on yleistynyt. Tuoreen selvityksen mukaan keskeisintä työvoimapulan kannalta on kuitenkin pitää kiinni alalla jo olevista työntekijöistä. Alalla pysymiseen – ja myös sinne palaamiseen – kannustaa laadukas perehdytys, työkyvyn tuki, työn muokkausmahdollisuudet ja alan arvostus.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme