Syke Policy Brief: Luontokatoa voidaan torjua ennallistamalla
![](/data/images/00204/47ba5ea3-b7e7-4bb0-ae92-40792db04970-w_720.png)
Ennallistamisella pyritään palauttamaan ekologisesti heikentynyt tai vaurioitunut elinympäristö luonnon monimuotoisuuden kannalta suotuisaan tilaan. Elinympäristöjen ennallistaminen palauttaa ekosysteemien toimintoja, jotka ovat edellytys koko yhteiskuntamme kestävyydelle. Ennallistaminen myös edistää ekosysteemien resilienssiä eli palautumiskykyä esimerkiksi tulvan, kuivuuden tai hyönteistuhojen jäljiltä.
”Ennallistamisesta saadaan vaikuttavinta, kun sille määritellään kansalliset, mitattavat tavoitteet, joihin kaikki yhteiskunnan sektorit sitoutuvat. Ennallistamisen onnistumisessa oleellista on, että siihen saadaan mukaan sekä maanomistajat, yrittäjät, kansalaiset että viranomaiset. Lisäksi mukaan tarvitaan toimialat, joiden aiheuttamaa haittaa ennallistamisella korvataan”, painottaa Syken pääjohtaja Leif Schulman.
”Ennallistamistoimilla voidaan korjata ihmisen aiheuttamaa haittaa luonnolle, mutta ennallistaminen ei oikeuta tuhoamaan luontoa toisaalla. Voidaan myös sanoa, että suojelu ja hyvän tilan ylläpito on käytännössä aina halvempaa ja tehokkaampaa, kuin aiheutettujen vahinkojen korjaaminen” korostaa Syken tutkimusjohtaja Eeva Primmer.
Kokonaisvaltaiselle ennallistamiselle on Suomessa tarvetta
”Suomen metsäluontotyypeistä 76 prosenttia on uhanalaisia, joten on ymmärrettävää, että huomattavasta metsäpinta-alasta huolimatta ennallistamisen ja suojelun tarpeita on paljon”, sanoo erikoissuunnittelija Aija Kukkala Sykestä. Suoluonto on kärsinyt ojituksista ja muusta käytöstä niin, että 60 prosenttia suopinta-alasta ei ole enää luonnontilaista. Sisävesistä uhanalaisimpia luontotyyppejä ovat virtavedet ja lähteiköt. Kaikkiaan sisävesien luontotyypeistä on uhanalaisia 20 prosenttia.
”Ennallistamisen onnistumisessa oleellista on kohdentaa toimet riittävän suuriin kokonaisuuksiin. Esimerkiksi valuma-aluetason suunnittelulla voidaan varmistaa, ettei vesistön yläjuoksulla tehty metsäojitus vaaranna vesistön tilaa alajuoksulla”, jatkaa Kukkala.
Eteläisessä Suomessa tarve ennallistamiselle on suuri, koska siellä suurin osa luonnosta on voimakkaan käyttöpaineen alla. Esimerkiksi Etelä-Suomen kaikista purouomista vain prosentti on luonnontilassa. Syy purojen heikkoon tilaan ovat valuma-alueen maankäyttö. Erityisesti metsäojitus ja hakkuut ovat muuttaneet puroluonnon tilaa.
Purojen ennallistaminen vaatii muutoksia ohjauskeinoihin. Vesilain ojitussääntelyä olisi kehitettävä ympäristöystävällisempään suuntaan ja metsälakia muutettava niin, että kaikkien purojen, norojen ja lähteiden ympärille määritellään riittävän leveä puron ja rantametsän luontoarvot turvaava puustoinen suojavyöhyke. Lainsäädännöllä tulisi velvoittaa maanomistajia lisäämään mailleen luonnontilaisuutta edistäviä rakennepiirteitä, kuten säästöpuuta ja lahopuuta. Metsänomistajilla on yleisesti tahtotila ja kiinnostus suojella pienvesiä omissa metsissään.
Vaikutuksia seurattava järjestelmällisesti
”Pelkästään ennallistamistoimien tekeminen ei riitä, sillä vaikuttavuuden arvioimiseksi ja kokonaiskuvan saamiseksi ennallistettuja alueita on tärkeää seurata pitkällä aikavälillä, koska ennallistamisen vaikutukset ja hyödyt tulevat esille viiveellä” korostaa erikoistutkija Saija Koljonen Sykestä.
”Lisäksi sekä ennallistettavia kohteita että ennallistamistoimia koskevat tiedot ovat nykyisin hajallaan. Käytännössä alueellisen kohdentamisen hahmottamiseksi ennallistamistoimet, seurantatulokset ja luontovaikutukset tulisi koota yhteen”, jatkaa Koljonen.
Ennallistamisen rahallisten hyötyjen arviointiin tarvitaan menetelmiä. ”Hyötyjä kannattaa verrata elinympäristön heikentymisen aiheuttamiin kustannuksiin. Hyötyjen ja kustannusten arvioinnissa on tärkeä tunnistaa myös hyötyjät ja maksajat. Vaikka ennallistamisen taloudellisten hyötyjen arviointi onkin vaikeaa, menetelmien kehittämiseen tulee panostaa”, painottaa Eeva Primmer. Ennallistamin lisää luonnon ihmiselle tuottamien hyötyjen määrää ja laatua.
Ennallistamisen rahoitus tulisi perustua luonnonsuojelulliseen arvoon
Ennallistamistoimia, niiden tarkoituksenmukaista sijoittumista ja priorisointia tulisi ohjata lainsäädännön lisäksi tukipolitiikalla. ”Tukien tulisi EU:n tukisääntelyn rajoissa perustua kohteen kansalliseen ja maisematason luonnonsuojelulliseen arvoon ja samalla tuen suuruuden tulisi riippua ennallistamisella saavutettavasta hyödystä”, sanoo erikoistutkija Minna Pappila Sykestä ja jatkaa:
”Aiheuttaja maksaa -periaatteen käyttöönotto luontoa muuttavien hankkeiden yhteydessä kannustaisi haittojen vähentämiseen ja siihen liitetyllä kompensaatiovelvoitteella ennallistamista voitaisiin kohdentaa sinne, missä se on kustannustehokkainta.”
Jatkossa ekologisen kompensaation markkinat voisivat tuoda ennallistamiseen ja luonnon hyvän tilan ylläpitoon yksityissektorin rahoitusta. Ennallistamisen uudet toimintamallit ja innovaatiot luovat työpaikkoja ja laajempi ympäristövastuun toteuttaminen voi parantaa kilpailukykyä.
Syke Policy Brief 23.3.2023 :Luontokatoa voidaan torjua ennallistamalla (Issuu.com)
Lisätietoa
Erikoistutkija Saija Koljonen (ennallistaminen, vesiympäristö), Syke
etunimi.sukunimi@syke.fi p. 0295 251 791
Erikoissuunnittelija Aija Kukkala (ennallistaminen, suojelualueet), Syke
etunimi.sukunimi@syke.fi p. 0295 251 244
Erikoistutkija Minna Pappila (lainsäädäntö, luonnon monimuotoisuus), Syke
etunimi.sukunimi@syke.fi p. 0295 252 233
Kaikki Syke Policy Brief -julkaisut (Issuu.com)
Syke Policy Brief -julkaisut ovat päättäjille ja asiantuntijoille suunnattuja kannanottoja, joissa esitetään tiiviissä ja perustellussa muodossa SYKEn näkemys ja suositukset jostain ajankohtaisesta kysymyksestä.
Tutustu myös:
Luontokadon pysäyttäminen vaatii kattavampaa luontotietoa ja poikkihallinnollista yhteistyötä (sttinfo.fi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Relatively small amount of blue-green algae have been observed in inland waters, but there are plenty of observations on the coast and in the open sea25.7.2024 13:17:22 EEST | Press release
The blue-green algae situation has remained stable in inland waters, and slightly less blue-green algae than in previous monitoring years have been observed. Blue-green algae observations have increased on the coasts, and plenty of observations have also been made in the Bothnian Sea and the Åland Sea.
För tidpunkten har ganska lite cyanobakterier observerats i insjöarna, men vid kusten och på öppet hav finns det rikligt med observationer25.7.2024 13:06:55 EEST | Tiedote
Algläget har hållits stabilt i insjöarna och cyanobakterier har observerats något mindre än genomsnittet för tidpunkten under tidigare uppföljningsår. Observationerna av cyanobakterier har ökat vid kusten och rikligt med observationer har också gjorts i Bottenhavet och Ålands hav.
Ajankohtaan nähden sinilevää on havaittu sisävesillä melko vähän, mutta rannikolla ja avomerellä havaintoja on runsaasti25.7.2024 13:00:00 EEST | Tiedote
Sinilevätilanne on pysynyt sisävesillä vakaana, ja sinilevää on havaittu ajankohtaan nähden hieman keskimääräistä vähemmän kuin aikaisempina seurantavuosina. Sinilevähavainnot ovat lisääntyneet rannikoilla, ja havaintoja on tehty runsaasti myös Selkämerellä ja Ahvenanmerellä.
Blue-green algae observations have increased in coastal and open sea areas18.7.2024 13:18:58 EEST | Press release
Blue-green algae observations have increased in coastal and open sea areas, but the situation in inland waters is typical of the season. Blue-green algae have been observed especially on the coasts of Southwest Finland, Uusimaa and Kymenlaakso. Abundant blue-green algae occur in the open sea area throughout the Gulf of Finland.
Observationerna av cyanobakterier har ökat vid kusterna och på öppna havsområden18.7.2024 13:08:13 EEST | Tiedote
Observationerna av cyanobakterier har ökat vid kusterna och på öppna havsområden, men i insjöarna är läget typisk för tidpunkten. I kustområdena har cyanobakterier observerats särskilt längs kusterna i Egentliga Finland, Nyland och Kymmenedalen. I det öppna havsområdet förekommer rikligt med cyanobakterier i hela Finska viken.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme