Suomen ympäristökeskus

Syke Policy Brief: Luontokatoa voidaan torjua ennallistamalla

Jaa
EU:ssa valmistellaan ennallistamisasetusta, jonka toimeenpanoon myös Suomi varautuu. Vesistöjen, soiden ja metsien ennallistaminen korjaa ihmisen aiheuttamia haittoja luonnon monimuotoisuudelle. Luontokadon pysäyttäminen on välttämätöntä ekosysteemien ja ihmisten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Suomen ympäristökeskus hahmottelee uudessa Policy Brief -julkaisussaan, minkälaisia tarpeita Suomessa on ennallistamiselle ja mitä hyötyjä ennallistamistoimilla voidaan saavuttaa.

Ennallistamisella pyritään palauttamaan ekologisesti heikentynyt tai vaurioitunut elinympäristö luonnon monimuotoisuuden kannalta suotuisaan tilaan. Elinympäristöjen ennallistaminen palauttaa ekosysteemien toimintoja, jotka ovat edellytys koko yhteiskuntamme kestävyydelle. Ennallistaminen myös edistää ekosysteemien resilienssiä eli palautumiskykyä esimerkiksi tulvan, kuivuuden tai hyönteistuhojen jäljiltä.

”Ennallistamisesta saadaan vaikuttavinta, kun sille määritellään kansalliset, mitattavat tavoitteet, joihin kaikki yhteiskunnan sektorit sitoutuvat. Ennallistamisen onnistumisessa oleellista on, että siihen saadaan mukaan sekä maanomistajat, yrittäjät, kansalaiset että viranomaiset. Lisäksi mukaan tarvitaan toimialat, joiden aiheuttamaa haittaa ennallistamisella korvataan”, painottaa Syken pääjohtaja Leif Schulman.

”Ennallistamistoimilla voidaan korjata ihmisen aiheuttamaa haittaa luonnolle, mutta ennallistaminen ei oikeuta tuhoamaan luontoa toisaalla. Voidaan myös sanoa, että suojelu ja hyvän tilan ylläpito on käytännössä aina halvempaa ja tehokkaampaa, kuin aiheutettujen vahinkojen korjaaminen” korostaa Syken tutkimusjohtaja Eeva Primmer.

Kokonaisvaltaiselle ennallistamiselle on Suomessa tarvetta

”Suomen metsäluontotyypeistä 76 prosenttia on uhanalaisia, joten on ymmärrettävää, että huomattavasta metsäpinta-alasta huolimatta ennallistamisen ja suojelun tarpeita on paljon”, sanoo erikoissuunnittelija Aija Kukkala Sykestä. Suoluonto on kärsinyt ojituksista ja muusta käytöstä niin, että 60 prosenttia suopinta-alasta ei ole enää luonnontilaista. Sisävesistä uhanalaisimpia luontotyyppejä ovat virtavedet ja lähteiköt. Kaikkiaan sisävesien luontotyypeistä on uhanalaisia 20 prosenttia.

”Ennallistamisen onnistumisessa oleellista on kohdentaa toimet riittävän suuriin kokonaisuuksiin. Esimerkiksi valuma-aluetason suunnittelulla voidaan varmistaa, ettei vesistön yläjuoksulla tehty metsäojitus vaaranna vesistön tilaa alajuoksulla”, jatkaa Kukkala.

Eteläisessä Suomessa tarve ennallistamiselle on suuri, koska siellä suurin osa luonnosta on voimakkaan käyttöpaineen alla. Esimerkiksi Etelä-Suomen kaikista purouomista vain prosentti on luonnontilassa. Syy purojen heikkoon tilaan ovat valuma-alueen maankäyttö. Erityisesti metsäojitus ja hakkuut ovat muuttaneet puroluonnon tilaa.

Purojen ennallistaminen vaatii muutoksia ohjauskeinoihin. Vesilain ojitussääntelyä olisi kehitettävä ympäristöystävällisempään suuntaan ja metsälakia muutettava niin, että kaikkien purojen, norojen ja lähteiden ympärille määritellään riittävän leveä puron ja rantametsän luontoarvot turvaava puustoinen suojavyöhyke. Lainsäädännöllä tulisi velvoittaa maanomistajia lisäämään mailleen luonnontilaisuutta edistäviä rakennepiirteitä, kuten säästöpuuta ja lahopuuta. Metsänomistajilla on yleisesti tahtotila ja kiinnostus suojella pienvesiä omissa metsissään.

Vaikutuksia seurattava järjestelmällisesti

”Pelkästään ennallistamistoimien tekeminen ei riitä, sillä vaikuttavuuden arvioimiseksi ja kokonaiskuvan saamiseksi ennallistettuja alueita on tärkeää seurata pitkällä aikavälillä, koska ennallistamisen vaikutukset ja hyödyt tulevat esille viiveellä” korostaa erikoistutkija Saija Koljonen Sykestä.

”Lisäksi sekä ennallistettavia kohteita että ennallistamistoimia koskevat tiedot ovat nykyisin hajallaan. Käytännössä alueellisen kohdentamisen hahmottamiseksi ennallistamistoimet, seurantatulokset ja luontovaikutukset tulisi koota yhteen”, jatkaa Koljonen.

Ennallistamisen rahallisten hyötyjen arviointiin tarvitaan menetelmiä. ”Hyötyjä kannattaa verrata elinympäristön heikentymisen aiheuttamiin kustannuksiin. Hyötyjen ja kustannusten arvioinnissa on tärkeä tunnistaa myös hyötyjät ja maksajat. Vaikka ennallistamisen taloudellisten hyötyjen arviointi onkin vaikeaa, menetelmien kehittämiseen tulee panostaa”, painottaa Eeva Primmer. Ennallistamin lisää luonnon ihmiselle tuottamien hyötyjen määrää ja laatua.

Ennallistamisen rahoitus tulisi perustua luonnonsuojelulliseen arvoon

Ennallistamistoimia, niiden tarkoituksenmukaista sijoittumista ja priorisointia tulisi ohjata lainsäädännön lisäksi tukipolitiikalla. ”Tukien tulisi EU:n tukisääntelyn rajoissa perustua kohteen kansalliseen ja maisematason luonnonsuojelulliseen arvoon ja samalla tuen suuruuden tulisi riippua ennallistamisella saavutettavasta hyödystä”, sanoo erikoistutkija Minna Pappila Sykestä ja jatkaa:

”Aiheuttaja maksaa -periaatteen käyttöönotto luontoa muuttavien hankkeiden yhteydessä kannustaisi haittojen vähentämiseen ja siihen liitetyllä kompensaatiovelvoitteella ennallistamista voitaisiin kohdentaa sinne, missä se on kustannustehokkainta.”

Jatkossa ekologisen kompensaation markkinat voisivat tuoda ennallistamiseen ja luonnon hyvän tilan ylläpitoon yksityissektorin rahoitusta. Ennallistamisen uudet toimintamallit ja innovaatiot luovat työpaikkoja ja laajempi ympäristövastuun toteuttaminen voi parantaa kilpailukykyä.

Syke Policy Brief 23.3.2023 :Luontokatoa voidaan torjua ennallistamalla (Issuu.com) 

Lisätietoa

Erikoistutkija Saija Koljonen (ennallistaminen, vesiympäristö), Syke
etunimi.sukunimi@syke.fi p. 0295 251 791

Erikoissuunnittelija Aija Kukkala (ennallistaminen, suojelualueet), Syke
etunimi.sukunimi@syke.fi p. 0295 251 244

Erikoistutkija Minna Pappila (lainsäädäntö, luonnon monimuotoisuus), Syke
etunimi.sukunimi@syke.fi p. 0295 252 233

Kaikki Syke Policy Brief -julkaisut (Issuu.com)

Syke Policy Brief -julkaisut ovat päättäjille ja asiantuntijoille suunnattuja kannanottoja, joissa esitetään tiiviissä ja perustellussa muodossa SYKEn näkemys ja suositukset jostain ajankohtaisesta kysymyksestä.

Tutustu myös:
Luontokadon pysäyttäminen vaatii kattavampaa luontotietoa ja poikkihallinnollista yhteistyötä (sttinfo.fi)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Suomen ympäristökeskus
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 HELSINKI

0295 251 000https://www.syke.fi/fi-FI

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Uusniityt parantavat pölyttäjien elinmahdollisuuksia kaupungeissa ja taajamissa27.5.2024 08:00:00 EEST | Tiedote

Huom! Tiedotteeseen korjattu kuvan copyright-tieto. Tänään julkaistu yhteenveto eri puolille Suomea perustetuista uusniityistä esittelee 51 esimerkkiä siitä, miten pölyttäjille voidaan luoda uusia elinmahdollisuuksia rakennetuille alueille. Uusniityllä tarkoitetaan niittyä, joka on perustettu ainakin osittain niittykasvien siemeniä kylvämällä. Se voi olla myös nurmikosta perustettu niitty.

Baltic Sea protection is strengthened by urban cooperation of coastal cities22.5.2024 08:00:00 EEST | Press release

The protection of the Baltic Sea marine environment was enhanced through the BALTICITIES project. The project strengthened environmental networks within and between coastal cities in Finland, Estonia, Latvia, and Lithuania. In addition to municipal and city officials, marine knowledge was widely shared with various societal actors and the public. Through the Baltic Seashore Stories Video Campaign, the diversity of different coastal areas was introduced to the public. The overwhelming popularity of the Campaign’s website indicates that many people share both joy and concern for the sea.

Itämeren suojelua edistettiin Suomen ja Baltian yhteisvoimin22.5.2024 08:00:00 EEST | Tiedote

Itämeren meriympäristön suojelua edistettiin projektissa, jossa vahvistettiin Suomen, Viron, Latvian ja Liettuan rannikkokaupunkien yhteistyöverkostoja ja etsittiin merensuojelun synergioita. Kunta- ja kaupunkipäättäjien ohella meritietoa jaettiin laajasti yhteiskunnan eri toimijoille ja suurelle yleisölle. Erilaiset merenrannat tuotiin kansalaisten ulottuville videokampanjan voimin. Kampanjasivuston suosio viestii siitä, että ilon ja huolen merestä jakaa moni kansalainen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye