Aurinkopaneelien asennuttamista harkitsevan muistilista

Aurinkosähköjärjestelmän hankintaa harkitsevan on hyvä olla perillä siitä, mitä asioita on selvitettävä ennen asennusta, mitä pitää huomioida järjestelmää valitessa ja asennettaessa sekä mitä tarvitaan todisteeksi siitä, että kaikki on tehty oikein.

Mekaniikkaa, sähköä ja paperia

- Aurinkosähköjärjestelmän hankintaprosessin jokaisesta vaiheesta tulee asiakkaalle jäädä hyvien dokumentointitapojen / -standardien mukainen kirjallinen todiste. Joistakin vaiheista pitää laatia ja jättää asiakkaalle määräsisältöinen pöytäkirja osoitukseksi vaatimustenmukaisuudesta, sanoo Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n tekninen asiantuntija Matti Orrberg.

Alla on lyhyesti lueteltu jossain määrin tärkeys- ja toteutusjärjestyksessä mitä prosessi sisältää ja mitä kaikkea tulee huomioida:

1. Asennusalustan, esimerkiksi katon soveltuvuus asennukselle: Kattovalmistajan takuuehdot ja ohjeet, rakentamismääräykset, lumi- ja tuulikuormien huomiointi ja pelastusviranomaisten ohjeet.
2. Järjestelmän mitoitus asiakkaan tarpeisiin: Asiakkaan kulutustiedot ja -tarpeet, järjestelmän asennusolosuhteet ja toiminta näissä olosuhteissa, järjestelmän kannattavuus
3. Hankkeen luvat: Rakennusvalvonta, Verkkoyhtiö
4. Urakointioikeutta edellyttävät sähköasennukset: Tukes urakoitsijarekisteri
5. Paneeliston telineiden asennus: Telinevalmistajan ja paneelien valmistajan ohjeet, kattovalmistajan ohjeet
6. Paneeliston, kaapelien ja laitteiden asennus: Sähköasennusten standardit ja laitevalmistajan ohjeet
7. Sähköasennusten tarkastus ja tarkastuksen pöytäkirja: Sähköturvallisuuslain STL 1136/2016 edellyttämät tarkastukset, mittaukset ja pöytäkirjat näistä tuloksista rakentajan yhteystietojen kera

Takuulla katolle

Takuunalaisten kattojen osalta on syytä varmistaa kattovalmistajan takuuehdot ja heidän ohjeensa katolle tehtäviin asennuksiin / muutoksiin.

- Kattoliiton jäsenyritykset myöntävät usein jopa 10 vuoden takuun katoille. Takuuehdoissa on rajoituksia mm. huollon ja katolle tehtävien jälkiasennusten suhteen. Eli takuu voi raueta, jos katoille on tehty asennuksia, jotka ovat vahingoittaneet vedeneristystä. Suosittelemme ennen katoille tehtäviä asennuksia oleman yhteydessä takuun myöntäneeseen kattourakoitsijaan, sanoo Kattoliitto ry:n toimitusjohtaja Sanna Nuikka.

Vanhojen kattojen osalta takuuehdot eivät ole ehkä enää voimassa, mutta yleisiä rakentamismääräysten mukaisia ehtoja pitää lähtökohtaisesti aina noudattaa: Katon tekninen toimivuus ei saa heikentyä muutosten jälkeen.

- Vesikatetta ei saa läpäistä ruuveilla ja kiinnikkeillä siten, että niiden tiiviyttä ei pystytä varmuudella osoittamaan. Tiivistyksien tulee olla pitkäikäisiä ja täyttää samat vaatimukset kuin vesikatteenkin. Aurinkopaneelien telineet eivät saa estää veden virtaamista katolla eivätkä ne saa aiheuttaa kattoon kuormituksia, joita vesikatteet ja alla olevat rakenteet eivät kestä, huomauttaa tuotepäällikkö Mikko Nikander Nordic Waterproofing Oy:stä.

Jos aurinkopaneeleja asentamaan ryhtyvä urakoitsija havaitsee vesikatteet ja/tai kattorakenteet heikoiksi ja korjausta vaativiksi, hänen on tällöin viisasta kieltäytyä koko urakasta. Vastuu kattorakenteista on ensi sijassa kiinteistön haltijalla, mutta myös vastuullisesti toimivan urakoitsijan on syytä arvioida ja tunnistaa riskit.

Katon kantavuus tulee varmistaa ja aurinkopaneelien alle jäävien katteiden tulee olla siinä kunnossa, että niiden käyttöikä on vähintään sama kuin katteen päälle asennettavalla aurinkopaneelistolla.

- Laajarunkoisissa rakennuksissa, joissa kattokannattajien jännevälit ovat pitkät, tulee katon kantavuus varmistaa aina rakennesuunnittelijan avulla ennen aurinkovoimalan rakentamista, sanoo Mikko Nikander.

- Myös pelastusviranomaisilla on omat ohjeensa ja kannanottonsa ainakin suurempien kohteiden osalta, joissa voidaan joutua jopa evakuoimaan ihmisiä kattojen kautta. Mahdollisia lisävaatimuksia ovat esimerkiksi palo-osastointien huomioon ottaminen paneeliston katolle sijoittelussa sekä paneeliston virrattomaksi tekemisen keinot pelastustoiminnan yhteydessä, huomauttaa Matti Orrberg.

Näiden vaatimusten selvittäminen vaatii toistaiseksi yhteydenottoa alueelliseen pelastuslaitokseen ainakin pelastussuunnitelman alaisissa kohteissa. Yleistyvässä määrin pelastuslaitokselle tulee toimittaa lisäksi dokumentteja ja ohjeita hätätilanteissa toimimisesta.

(Kustannus)tehokkaasti

Asennuskohteen ja -alustan rakenteellisen ja paloteknisen turvallisuuden varmistamisen jälkeen voidaan suunnitella, minkä kokoinen järjestelmä asiakkaalle soveltuu.
- Tätä varten selvitetään asiakkaan tarpeet eli kulutukset tarkimmillaan tuntitasolla. Sen jälkeen simuloidaan järjestelmän tuotto huomioiden paneeliston suuntaus, kallistuskulma, varjostumat ja muut merkittävät tekijät. Näiden laskemiseksi on olemassa useita laskentatyökaluja, joista saadaan hyvät dokumentaatiot asiakkaalle annettavaksi, opastaa Orrberg.

Simuloitujen tuotantotulosten pohjalta saadaan arvioitua taloudellista kannattavuutta, investoinnin takaisinmaksuaikaa, nettonykyarvoa tai sähkön vertailuhintaa. Taloudellisen arvion tekemiseksi tarvitaan melko paljon taustatietoa, kuten sähkön osto- ja myyntihinta, arvioitu aurinkosähkön oman käytön osuus, rahoituskulut, huoltokulut ja tuoton alenema.
- Mainittakoon tässä Finsolar-kannattavuuslaskuri, joka on kenen tahansa hyödynnettävissä maksutta.

Paneeliston mitoituksen ja kannattavuuden tarkasteluja ei mikään määräys edellytä, mutta näistä tarkasteluista toimitettu dokumentaatio on ehdottomasti osoitus urakoitsijan ammattitaidosta ja hyvästä asiakaspalvelusta.

Luvallisesti

Rakennusvalvontaviranomaiselta on tärkeä varmistaa, tarvitaanko paneeliston asennuttamiseen rakennuslupa. Erityisesti suojellut kohteet ja asuinalueet ovat aiheuttaneet yllätyksiä ja voimaloita on jouduttu jopa jälkikäteen purkamaan.
- Yleensä katon myötäiset asennukset voidaan tehdä ilman erillistä ilmoitusta. Erikseen omille maatelineilleen asennettavat tai muuten erikoisemmat julkisivuratkaisut ja vastaavat vaativat yleensä vähintään toimenpideluvan, Matti Orrberg sanoo.

Aurinkosähköjärjestelmän asentaminen on ammattilaistyötä

Viimeistään laitevalinnoista eteenpäin työ vaatii sähköalan ammattitaitoa, jotta järjestelmän laitteet ja komponentit valitaan oikein. Komponenttien yhteensovitukseen ja valintaan on olemassa tarkkoja vaatimuksia, joilla varmistetaan riittävät varmuuskertoimet. Valintojen oikeellisuudesta todistukseksi jää käyttöönottotarkastuksen pöytäkirjaan tehty tarkistuslista.

- Kiinteistöjen sähköasennukset vaativat erillisen oikeuden sähkötöihin. Tilaajan on syytä varmistua, että järjestelmän asennuksen tekee Tukesin rekisteröimä ammattilainen. Toiminnanharjoittajan oikeuden sähkötöihin ja työalueen laajuuden voi tarkistaa Tukesin julkisesta sähköurakoitsijarekisteristä*, neuvoo ylitarkastaja Sakari Hatakka Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesista.

- Sähköverkkoon liitettävän aurinkogeneraattorin osien, kuten paneeliston tai johtojärjestelmän asennustyöt, eivät ole jokaiselle sähkönkäyttäjille sallittuja sähkötöitä. kuten eivät ole muutkaan kiinteistöjen sähköasennukset, Hatakka muistuttaa.

- Turvallisen lopputuloksen saavuttamiseksi vastuullinen ammattilainen seuraa asennustyön kulkua ja oikeaa asennustapaa sen kaikissa vaiheissa. On sähköturvallisuuslain (STL 1135/2016) vastainen ja vakavan virheellinen menettely, jos sähköurakoitsija varmistumatta koko asennuksen oikeasta asennustavasta tekee pelkästään asennuksen sähköiset kytkentätyöt, käyttöönottoon liittyvät mittaukset ja käyttöönottotarkastuspöytäkirjan.

*Linkki sähköalan rekisteriin: https://tukes.fi/asiointi/rekisterit-ja-patevyydet/sahko-ja-hissit#91b2102c  ja edelleen rekisteriin sähkö- ja hissitöiden tekijöistä.

Verkkoyhtiöön pitää olla vielä yhteydessä, jotta saadaan kytkentälupa verkon rinnalle liitetylle voimalalle. Tässä käytetään yleistietolomaketta, johon kirjataan järjestelmän ja urakoitsijan tiedot. Paneelistoa ei saa kytkeä tuottamaan ennen kuin verkkoyhtiöltä on kytkentälupa saatu. Ja tästäkin pitää jäädä dokumentti asiakkaalle annettavaksi.

Kirjallisesti dokumentoituna, kiitos

Aurinkosähköjärjestelmien standardeissa on useita vaatimuksia, joissa huomioidaan paneeliston ja laitteiden sijoittelu poikkeuksellisen haastaviin olosuhteisiin ja paneeliston tasasähkön haastavuus laitteiden ominaisuuksien kannalta.

- Kaapelien tulee esimerkiksi olla korkeita lämpötiloja kestäviä, paneeliston läheisyyteen sijoitettujen laitteiden tulee olla riittävän kestäviä ulko-olosuhteissa, liittimien tulee olla varmasti yhteensopivia saman valmistajan tuotteiden kanssa, vaihtosuuntaaja / invertteri tulee olla sijoitettu turvallisesti ja paljon muuta, luettelee Matti Orrberg. Näiden vaatimusten toteutuminen kirjataan käyttöönottotarkastuspöytäkirjaan.

Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton tekninen asiantuntija Matti Orrberg muistuttaa vielä, että kiinteistön sähköpiirustukset ja merkinnät on päivitettävä tai näiden puuttuessa on toimitettava muutoksien osalta vähintään periaatteelliset kaaviot, jotta uuden laitteiston huollot ja muut ylläpidolliset tehtävät voidaan tehdä turvallisesti.

Sähköasennusten käyttöönottopöytäkirjan toimittaminen on sähköturvallisuuslain mukainen yksiselitteinen vaatimus sähkölaitteiston rakentaneelle sähköurakoitsijalle: käyttöönottotarkastuspöytäkirjan voi jättää toimittamatta vain hyvin vähäisistä asennustöistä, kuten esimerkiksi yksittäisen pistorasian vaihtamisesta. Vähäistenkin asennustöiden testausten tulokset on annettava tarvittaessa laitteiston haltijalle.

Pöytäkirjojen tärkeintä sisältöä ovat tiedot siitä, mitä standardeja on noudatettu. Asiakkaiden on hyvä olla tietoisia seuraavista yleisimmistä aurinkosähköjärjestelmiin vaadittavista ja pöytäkirjoissa todennettavista standardeista:

- SFS 6000 standardisarja antaa yleiset vaatimukset sähköasennuksille
- SFS 6000-6 antaa yleiset vaatimukset käyttöönottotarkastuksille
- SFS 6000-7-712 standardi antaa aurinkosähköjärjestelmien lisävaatimukset
- SFS-EN 62446-1 antaa lisävaatimukset aurinkosähköjärjestelmien              käyttöönottotarkastuksille, merkinnöille ja dokumentaatiolle
- SFS 50549-1 määrittää miten yleiseen jakeluverkkoon liitetyn voimalan kuuluu toimia
- SFS-EN 1991-1 standardisarja tuuli- ja lumikuorman määrittelyyn