Haitalliset lapsuuskokemukset lisäävät itsensä vahingoittamisen riskiä
28.3.2023 09:29:31 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote

Mielenterveyden häiriöt ovat enenevissä määrin läsnä nuorten ja heidän vanhempiensa elämässä. Yksilöllisen kärsimyksen lisäksi niihin liittyy myös yhteiskunnallisia kustannuksia, esimerkiksi sairaalahoitoa ja menetettyjä elin- ja työvuosia.
Väitöskirjatutkija Joonas Pitkäsen tutkimus käsittelee haitallisten lapsuusajan kokemusten ja lapsuudenperheen tulojen yhteyttä sellaisiin sairaalajaksoihin, jotka johtuvat nuoruusiässä tapahtuneesta itsensä vahingoittamisesta. Aineistona käytettiin viranomaisrekistereitä.
Perheen matala tulotaso vaikuttaa lapsen hyvinvointiin
– Haitalliset lapsuudenkokemukset, kuten vanhempien mielenterveyden häiriöihin ja päihteiden käyttöön liittyvät sairaalajaksot sekä vanhempien rikosepäilyt, lisäävät tutkimukseni mukaan itsensä vahingoittamisen riskiä, Joonas Pitkänen kertoo.
Mitä enemmän näitä kokemuksia on, sitä suurempi on myös itsensä vahingoittamisen riski. Tämä havainto on tehty jo useammassa aiemmassa tutkimuksessa, mutta tämän tutkimuksen uutena tuloksena havaittiin, että yhteydet ovat kohtalaisen samankaltaisia riippumatta siitä, liittyvätkö mitatut kokemukset äiteihin vai isiin.
Myös lapsuudenperheen matalat tulot nostavat itsensä vahingoittamisen riskiä nuorella aikuisiällä. Tulot olivat yhteydessä lisäksi esimerkiksi nuoruusiän väkivaltarikollisuuteen, sijoittamiseen kodin ulkopuolelle ja koulumenestykseen. Nämä nuoruusiässä mitatut riskitekijät myös selittävät suurelta osin lapsuudenperheen matalien tulojen ja itsensä vahingoittamisen välistä yhteyttä. Tutkimus viittaa myös siihen, että lapsuudenperheen matalat tulot ja haitalliset kokemukset saattavat yhdessä lisätä itsensä vahingoittamisen riskiä erityisen paljon.
– Kohdennettu tuki taloudellisesti huono-osaisille perheille voisi ehkäistä paitsi itsensä vahingoittamisesta johtuvia sairaalajaksoja, mahdollisesti myös muita nuoruusiän ongelmia, Pitkänen sanoo.
Vanhempien korkeakoulutus lisää hoidon todennäköisyyttä
Psykiatrista hoitoa käyttivät tutkimuksen mukaan todennäköisemmin ne itseään vahingoittaneet nuoret, joiden vanhemmilla oli ylemmän korkea-asteen koulutus.
– Vastaavasti hoidon todennäköisyys oli pienintä niillä nuorilla, joiden vanhemmilla oli perusasteen koulutus. Selkeimpiä nämä sosioekonomiset erot olivat itsensä vahingoittamisesta johtuneen sairaalajakson jälkeen, mutta eroja havaittiin myös ennen tapahtumaa. Nuoren itsensä vahingoittaminen lisäsi myös heidän äitiensä todennäköisyyttä käyttää psykiatrista hoitoa heti tapahtuman jälkeen, mutta tämä muutos oli lyhytaikainen.
Jälkimmäisestä tuloksesta voidaan Pitkäsen mukaan päätellä, että myös perheenjäsenten huomiointi nuorten itsensä vahingoittamiseen liittyvässä sairaalahoidossa on tarpeen.
Soteuudistuksesta apu eriarvoisuuteen?
Nuorten hyvinvoinnista, esimerkiksi mielenterveydestä ja väkivaltarikollisuudesta, on keskusteltu viime vuosina paljon. Psykiatrinen hoito on ruuhkautunut, ja nuorten itsemurhat ovat Suomessa verrattain yleisiä muihin Euroopan maihin verrattuna. Soteuudistus suunniteltiin osittain vastaamaan hoitojärjestelmän eriarvoisuuteen.
– Huolimatta niin sanotusta universaalin hyvinvointivaltion kontekstista tutkimuksen tulokset osoittavat, että psykiatristen terveyspalvelujen käyttö on eriarvoisesti jakautunutta myös sellaisilla nuorilla, joilla hoidon tarve on suurta, Joonas Pitkänen sanoo.
– Aiheen jatkotutkimukset ovat tulevina vuosina tarpeen, ja aika näyttää, pystyykö soteuudistus korjaamaan tässä tutkimuksessa havaittua hoidon käytön eriarvoisuutta.
Väitöstilaisuuden tiedot
VTM Joonas Pitkänen väittelee 31.3.2023 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Adverse childhood experiences, parental socioeconomic resources and hospital-presenting self-harm in adolescence and young adulthood". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Athena, sali 107, Siltavuorenpenger 3A.
Vastaväittäjänä on Dr Liz Washbrook, University of Bristol, ja kustoksena on Pekka Martikainen. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Joonas Pitkänen
Väitöskirjatutkija
joonas.pitkanen@helsinki.fi
+358 503477874
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Vuonna 2000 syntyneistä yli kolmanneksella puoli- tai uussisaruksia15.6.2026 14:32:12 EEST | Tiedote
Suomalaisten sisarussuhteet ovat monimuotoistuneet merkittävästi viimeisen kahden vuosikymmenen aikana, käy ilmi Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Vuonna 2000 syntyneistä yli kolmanneksella (35 %) oli puoli- tai uussisaruksia 16 ikävuoteen mennessä. Yleisin monimuotoinen sisaruskokemus oli toisen biologisen vanhemman kautta saatu puolisisarus.
Mäntypistiäiset paljastavat, miksi yhteistyö on elämän voima11.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Mäntypistiäisten toukat puolustautuvat yhteistuumin saalistajia vastaan pusertamalla suustaan pihkaista nestettä. Yhteistyö on yksi voimakkaimmista elämää muovaavista tekijöistä, ja ymmärrystä sen perusmekanismeista hyödynnetään jo monilla aloilla antibioottiresistenssin ehkäisystä syövän hoitoon.
Metsästys ja silakan koko muokkaavat olennaisesti harmaahylkeen tulevaisuutta Itämerellä10.6.2026 14:23:24 EEST | Tiedote
Itämeren kantokyky kestäisi jopa kaksinkertaisen määrän harmaahylkeitä, mutta metsästyskiintiö ja silakan koko vaikuttavat siihen, mihin suuntaan kanta kehittyy. Tutkimus tarkentaa harmaahylkeen kanta-arviota ja antaa päätöksentekijöille selkeät raamit metsästyskiintiöiden asettamiseen.
Tiedekulma lähtee Poriin – Tervetuloa kuulemaan Helsingin yliopiston tutkijoita ja professoreita SuomiAreenaan9.6.2026 14:43:36 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto on hyvin edustettuna 23.–26.6.2026 järjestettävässä SuomiAreenassa. Tiedekulma on ensimmäistä kertaa mukana omalla ohjelmallaan ja yliopisto on järjestäjänä SuomiAreenan Ruokapäivässä. Lisäksi Helsingin yliopiston tutkijat ja professorit tuovat tiedenäkökulmaa useissa paneelikeskusteluissa.
Suomen pesimälinnut vähenevät etelässä ja runsastuvat pohjoisessa9.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Pesivien lintujen kokonaismäärä on vähentynyt Suomessa kuusi prosenttia 20 vuoden aikana, mutta alueelliset erot ovat suuria. Keski-Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla lasku on ollut jopa 23 prosenttia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme