Rehtori Sari Lindblom: ”Suomen menestys perustuu korkeaan osaamiseen ja tutkimukseen”

Rehtori Lindblom nosti eduskuntavaalien alla puheessaan esiin, miten Suomi kohtaa ensi hallituskaudella samanaikaisesti sekä globaaleja että kotimaisia haasteita.
– Suomen menestyksen pullonkauloja ovat työvoiman määrän vähentyminen ja koulutustason junnaaminen paikallaan, sekä näistä seuraava työvoimapula ja viime vuosien alhainen tuottavuuskehitys, hän totesi.
Hän muistutti, että yliopistoista löytyvät ratkaisut ja ratkaisijat tulevaisuuden haasteisiin.
– Suomen menestys on perustunut ja perustuu tulevaisuudessakin korkeaan osaamiseen ja tutkimukseen. Me yliopistot olemme toivon tuojia ja yhteiskunnallisen muutoksen ajureita. Tarvitsemme poliittista yhteisymmärrystä ja tahtoa tehdä tarvittavat päätökset tutkimuksen ja tieteen resurssien vakauttamiseksi.
Neljä toimenpidettä Suomen menestyksen takaamiseksi
Lindblom listasi neljä asiaa, jotka yliopistot ja korkeakoulut tarvitsevat voidakseen ratkaisevasti vaikuttaa yhteiskunnan hyvinvointiin ja elinvoimaan.
– Korkeakoulujen aloituspaikkoja on lisättävä merkittävästi ja näitä aloituspaikkoja on rahoitettava täysimääräisesti ja pysyvästi. Uusia aloituspaikkoja tarvitaan erityisesti Uudellemaalle, missä meiltä puuttuu tuhansia korkeakoulupaikkoja. Menetämme tämän vuoksi jatkuvasti nuoria sekä ulkomaille että muualle kotimaahan opiskelemaan. Samasta syystä emme saa houkuteltua lahjakkaita nuoria maailmalta riittävästi Suomeen opiskelemaan ja työskentelemään. Tähän tarvitaan korjausliike.
Toiseksi Lindblom nosti esiin valtion tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalle lisäämän rahoituksen.
– Ainakin puolet TKI-rahoituksesta tulisi ohjata julkisrahoitteiseen tutkimusvetoiseen kokonaisuuteen. Siihen kuuluvat muun muassa yliopistot ja ammattikorkeakoulut, Suomen Akatemia, sekä esimerkiksi yliopistoille suoraan ohjattava tuki niiden omaan innovaatiotoimintaan, hän sanoi.
Kolmas asia on tarve uudistaa erityisesti lääketieteellisen tutkimukseen liittyvää lainsäädäntöä, jotta se ei tarpeettomasti hankaloittaisi tutkimuksen tekemistä ja TKI-toimintaa.
– Neljäntenä ja ehkä kaikkein tärkeimpänä tarvitsemme selvästi kunnianhimoisempaa otetta tiedepolitiikassa. Jotta pärjäämme yhä kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa, tarvitsemme apua valtiolta ja yhteiskunnalta. Tarvitsemme korkealaatuisia osaamiskeskittymiä ja keskittymistä laatuun, totesi Lindblom.
– Näillä eväillä voimme turvata sen, että Suomi on menestyvä ja hyvä maa tulevaisuudessakin, hän summasi.
Lindblom otti esimerkiksi Helsingin yliopiston innovaatiotoiminnan, jonka kehittämiseen on viime vuosina panostettu merkittävästi.
– Huippututkimuksesta syntyy innovaatioita, mutta vain tutkimusta ja tiedettä resursoimalla. Tutkimukseen perustuvat innovaatiomme edistävät kestävää kasvua, tuovat työpaikkoja ja luovat parempaa yhteiskuntaa. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoituksen määrää kasvattamalla luodaan hyvinvointia meille kaikille.
***
Rehtori Sari Lindblomin puhe 27.3.2023 kokonaisuudessaan Helsingin yliopiston verkkosivuilla.
Yhteyshenkilöt
Sari Lindblom
rehtori
president@helsinki.fi
Maija Roitto
johdon assistentti
maija.roitto@helsinki.fi
puh. 02941 22210
Kuvat

Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Alkoholi muuttaa alkion ensimmäisten solujen geenien toimintaa19.6.2025 09:02:38 EEST | Tiedote
Alkoholialtistus alkionkehityksen ensimmäisten viikkojen aikana muuttaa geenien toimintaa ja solujen aineenvaihduntaa. Maljakasvatuksessa selvisi, että herkimpiä alkoholille ovat hermoston ensimmäiset solut. Tutkimustulos tukee nykyistä suositusta lopettaa alkoholinkäyttö jo raskautta suunniteltaessa.
Uusi työkalu auttaa tunnistamaan koiran epilepsiakohtauksen17.6.2025 14:07:14 EEST | Tiedote
Uusi, uraauurtava työkalu auttaa koiranomistajia tunnistamaan lemmikkinsä kohtaukset tarkemmin ja voi nostaa koirien epilepsian tutkimuksen, diagnostiikan ja hoidon uudelle tasolle.
Miksi elintapamuutosten ylläpitäminen on niin vaikeaa? Psykologiset tekijät selittävät paljon17.6.2025 12:55:18 EEST | Tiedote
Tutkimus osoittaa, että jo 10-vuotiailla lapsilla tunnesyöminen on yhteydessä epäterveelliseen ruokavalioon. Aikuisilla puolestaan stressi ja hallitsematon syöminen vaikeuttavat elintapamuutosten ylläpitämistä, kun taas syömisen tietoinen rajoittaminen näyttää tukevan painonhallintaa.
Tutkimus paljastaa haasteet inklusiivisten arvojen toteutumisessa perusopetuksessa16.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Oppimisen tuen uudistukseen lähdetään tilanteessa, jossa vastuu inkluusion tulkinnasta ja toteutuksesta uhkaa valua kunnille.
Saimaannorppa on Saimaatakin vanhempi12.6.2025 14:30:24 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus paljastaa, että saimaannorppa on evolutiivisesti selvästi eriytyneempi kuin aikaisemmin on tiedetty. Tutkijat ehdottavatkin, että alalajin sijasta saimaannorpan tulisi olla oma itsenäinen lajinsa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme