Energiakriisi vauhditti energia- ja ilmastotoimia mökeillä
30.3.2023 08:00:00 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Noin viidennes vastaajista oli säätänyt talvilämmitystä pienemmälle tai jättänyt mökkinsä kylmilleen silloin kun siellä ei itse vietetty aikaa. Uusiutuvaan energiaan, kuten ilma- tai maalämpöön tai aurinkoenergiaan oli panostettu noin joka kymmenennellä mökillä.
Lisäksi oli tehostettu puulämmitystä ja mökkien energiatehokkuutta oli parannettu lisäeristyksellä tai vaihtamalla kodinkoneita energiatehokkaammaksi. Moni vastaaja kertoi suunnittelevansa tulevaisuudessa erilaisia energiatoimia, kuten aurinkopaneelien tai ilmalämpöpumpun hankintaa.
Osa vastaajista oli vaihtanut autonsa sähkö- tai hybridiautoon, alentanut matkavauhtia ja suosinut muutenkin taloudellisempaa ajotapaa. Vastaajat kertoivat myös pyrkineensä vähentämään turhia mökkimatkoja siten, että mökillä oltiin kerralla pidempi aika esimerkiksi etätöitä tehden.
Tutkijoiden mukaan energiatehokkuus- ja ilmastotoimia on monilla mökeillä tehty tai suunniteltu jo ennen energiakriisiä, mutta kallistuneet energian ja polttoaineiden hinnat ovat vauhdittaneet toimia. Neljänneksellä vastaajista mökki lämpeni erilaisilla lämpöpumpuilla ja viidenneksellä vastaajista oli mökillään aurinkopaneelit. Kyselyyn vastanneet mökkeilijät käyttävät myös keskimäärin muuta väestöä useammin sähkö-, hybridi- ja kaasuautoja.
”Kyselyn saama innostus ja vastausten suuri määrä kertovat siitä, että vapaa-ajan asukkaat ovat kiinnostuneita energia- ja ilmastotoimista. Suomessa on viime vuosina menty kriisistä kriisiin, jotka ovat vahvasti koskettaneet myös mökkeilyä. On selvää, että mökkeily on tärkeä osa suomalaista kulttuuria ja mökki on paikka, jossa omat vaikutusmahdollisuudet ilmasto- ja energiatoimien käytäntöön ottamiseksi korostuvat”, erikoistutkija Marja Salo Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Mökkeilyn hiilijalanjäljestä tuloksia loppuvuodesta
Kysely liittyy Suomen ympäristökeskuksen laajempaan tutkimukseen mökkeilyn hiilijalanjäljestä. Vapaa-ajan asumisen hiilijalanjälkeä ei ole aiemmin laskettu valtakunnallisesti. Hankkeen tuloksena syntyy arvio mökkeilyn kokonaishiilijalanjäljestä sekä työkaluja, joilla mökkeilijät voivat itse arvioida omaa hiilijalanjälkeään. Työkalut palvelevat myös mökkeilyn kansalaisneuvontaa. Tulokset valmistuvat vuoden 2023 loppuun mennessä.
Mökkeilyn hiilijalanjälki -tutkimushanketta rahoittavat saaristoasiain neuvottelukunta (maa- ja metsätalousministeriö) ja ympäristöministeriö, ja se tehdään yhteistyössä Vapaa-ajan asukkaiden liiton ja Omakotiliiton kanssa.
Kyselyn tuloksista kerrotaan Kevätmessujen Kevätlavalla perjantaina 31.3. klo 12-12.30. Keskustelemassa ovat erikoistutkija Marja Salo Suomen ympäristökeskuksesta, toiminnanjohtaja Marju Silander Omakotiliitosta ja hallituksen puheenjohtaja Tapio Tervo Vapaa-ajan asukkaiden liitosta.
- Liitteessä nostoja kyselystä (pdf)
Lisätietoja
Erikoistutkija Marja Salo, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1131, marja.salo@syke.fi
Erikoistutkija Kati Pitkänen, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1101, kati.pitkanen@syke.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Public defence: Just transformative conservation requires challenging existing structures and strengthening local agency25.9.2026 08:56:00 EEST | Press release
In her doctoral dissertation, Liisa Varumo, M.Sc.Admin, a researcher at the Finnish Environment Institute (Syke), examines questions of environmental justice in diverse nature conservation instruments and their potential to contribute to just transformative conservation. The public defence will take place at the University of Eastern Finland on Friday 2 October 2026 at 12.00.
Väitös: Reilu kestävyysmurros luonnonsuojelussa vaatii rakenteiden haastamista ja toimijuuden vahvistamista25.9.2026 08:55:00 EEST | Tiedote
Suomen ympäristökeskuksen tutkija, HTM Liisa Varumo tarkastelee väitöskirjassaan erilaisten luonnonsuojelukeinojen oikeudenmukaisuutta ja niiden mahdollisuuksia edistää reilua kestävyysmurrosta. Väitöstilaisuus pidetään Itä-Suomen yliopistossa perjantaina 2.10.2026 klo 12.00.
Nostot medialle 24.9.–2.10.202624.9.2026 15:57:23 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa pian ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme mediakatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Östersjöns tillstånd är fortfarande långt från målen – uppföljning som sträcker sig från kustvatten till öppet hav visar varför18.9.2026 08:30:00 EEST | Pressmeddelande
I augusti genomförde Finlands miljöcentral två uppföljningsresor i Östersjön: havsforskningsfartyget Aranda samlade in information från öppet hav och ms Hessu från Skärgårdshavet och kusten. Övergödning är fortfarande Östersjöns största miljöproblem. Enligt den statusbedömning av kustvattnen som publicerades i juni har endast sex procent av Finlands kustvatten god status. Färska mätningar och modelleringar ger en uppdaterad lägesbild av hur näringsbelastningen från land syns i kustvattnen och på öppet hav och varför havets tillstånd fortfarande är långt från målen.
The state of the Baltic Sea still far from the objectives – monitoring extending from coastal waters to the open sea explains why18.9.2026 08:30:00 EEST | Press release
In August, the Finnish Environment Institute carried out two monitoring cruises in the Baltic Sea: Research vessel Aranda collected data from the open sea and M/S Hessu from the Archipelago Sea and the coast. Eutrophication remains the biggest environmental problem in the Baltic Sea. According to the status assessment of coastal waters, published in June, only six per cent of Finnish coastal waters are in a good state. Recent measurements and modelling provide an updated situational picture of how nutrient pollution from land is reflected in coastal waters and the open sea, and why the state of the sea is still far from the objectives.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme