Energiakriisi vauhditti energia- ja ilmastotoimia mökeillä
30.3.2023 08:00:00 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote

Noin viidennes vastaajista oli säätänyt talvilämmitystä pienemmälle tai jättänyt mökkinsä kylmilleen silloin kun siellä ei itse vietetty aikaa. Uusiutuvaan energiaan, kuten ilma- tai maalämpöön tai aurinkoenergiaan oli panostettu noin joka kymmenennellä mökillä.
Lisäksi oli tehostettu puulämmitystä ja mökkien energiatehokkuutta oli parannettu lisäeristyksellä tai vaihtamalla kodinkoneita energiatehokkaammaksi. Moni vastaaja kertoi suunnittelevansa tulevaisuudessa erilaisia energiatoimia, kuten aurinkopaneelien tai ilmalämpöpumpun hankintaa.
Osa vastaajista oli vaihtanut autonsa sähkö- tai hybridiautoon, alentanut matkavauhtia ja suosinut muutenkin taloudellisempaa ajotapaa. Vastaajat kertoivat myös pyrkineensä vähentämään turhia mökkimatkoja siten, että mökillä oltiin kerralla pidempi aika esimerkiksi etätöitä tehden.
Tutkijoiden mukaan energiatehokkuus- ja ilmastotoimia on monilla mökeillä tehty tai suunniteltu jo ennen energiakriisiä, mutta kallistuneet energian ja polttoaineiden hinnat ovat vauhdittaneet toimia. Neljänneksellä vastaajista mökki lämpeni erilaisilla lämpöpumpuilla ja viidenneksellä vastaajista oli mökillään aurinkopaneelit. Kyselyyn vastanneet mökkeilijät käyttävät myös keskimäärin muuta väestöä useammin sähkö-, hybridi- ja kaasuautoja.
”Kyselyn saama innostus ja vastausten suuri määrä kertovat siitä, että vapaa-ajan asukkaat ovat kiinnostuneita energia- ja ilmastotoimista. Suomessa on viime vuosina menty kriisistä kriisiin, jotka ovat vahvasti koskettaneet myös mökkeilyä. On selvää, että mökkeily on tärkeä osa suomalaista kulttuuria ja mökki on paikka, jossa omat vaikutusmahdollisuudet ilmasto- ja energiatoimien käytäntöön ottamiseksi korostuvat”, erikoistutkija Marja Salo Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Mökkeilyn hiilijalanjäljestä tuloksia loppuvuodesta
Kysely liittyy Suomen ympäristökeskuksen laajempaan tutkimukseen mökkeilyn hiilijalanjäljestä. Vapaa-ajan asumisen hiilijalanjälkeä ei ole aiemmin laskettu valtakunnallisesti. Hankkeen tuloksena syntyy arvio mökkeilyn kokonaishiilijalanjäljestä sekä työkaluja, joilla mökkeilijät voivat itse arvioida omaa hiilijalanjälkeään. Työkalut palvelevat myös mökkeilyn kansalaisneuvontaa. Tulokset valmistuvat vuoden 2023 loppuun mennessä.
Mökkeilyn hiilijalanjälki -tutkimushanketta rahoittavat saaristoasiain neuvottelukunta (maa- ja metsätalousministeriö) ja ympäristöministeriö, ja se tehdään yhteistyössä Vapaa-ajan asukkaiden liiton ja Omakotiliiton kanssa.
Kyselyn tuloksista kerrotaan Kevätmessujen Kevätlavalla perjantaina 31.3. klo 12-12.30. Keskustelemassa ovat erikoistutkija Marja Salo Suomen ympäristökeskuksesta, toiminnanjohtaja Marju Silander Omakotiliitosta ja hallituksen puheenjohtaja Tapio Tervo Vapaa-ajan asukkaiden liitosta.
- Liitteessä nostoja kyselystä (pdf)
Lisätietoja
Erikoistutkija Marja Salo, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1131, marja.salo@syke.fi
Erikoistutkija Kati Pitkänen, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1101, kati.pitkanen@syke.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat

Liitteet
Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
60,000 litres of oil removed from wreck of coastal defence ship Ilmarinen31.7.2026 09:02:40 EEST | Press release
The Finnish Environment Institute, the Finnish Defence Forces, the Finnish Border Guard and the Ministry of the Environment announce: The Finnish Environment Institute and the Finnish Navy removed oil from the wreck of the coastal defence ship Ilmarinen between 14 and 24 July 2026. In addition, the Finnish Border Guard, which was prepared for environmental response operations, and the Diving Medical Center participated in the operation. Over the course of two weeks, approximately 60,000 litres of oil was recovered from the vessel’s fuel tanks, but the wreck could not be completely emptied yet. Because of the rough seas, the work had to be interrupted from time to time.
60 000 liter olja avlägsnades från pansarfartyget Ilmarinens vrak31.7.2026 09:02:07 EEST | Pressmeddelande
Finlands miljöcentral, Försvarsmakten, Gränsbevakningsväsendet och miljöministeriet informerar: Finlands miljöcentral och marinen avlägsnade olja från pansarfartyget Ilmarinens vrak mellan den 14 och 24 juli 2026. I operationen deltog även Gränsbevakningsväsendet, som var i beredskap för miljöskyddsuppdrag, samt Centret för dykmedicin. Under två veckor togs cirka 60 000 liter olja tillvara från Ilmarinens tankar, men vraket kunde ännu inte tömmas helt. Arbetet måste tidvis avbrytas på grund av hård sjögång.
Panssarilaiva Ilmarisen hylystä poistettiin 60 000 litraa öljyä31.7.2026 09:01:38 EEST | Tiedote
Suomen ympäristökeskus, Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos ja ympäristöministeriö tiedottavat: Suomen ympäristökeskus ja Merivoimat poistivat öljyä Panssarilaiva Ilmarisen hylystä 14.–24.7.2026. Lisäksi operaatioon osallistuivat ympäristövahinkojen torjuntaan varautunut Rajavartiolaitos ja Sukelluslääketieteen keskus. Kahden viikon aikana Ilmarisen tankeista saatiin talteen noin 60 000 litraa öljyä, mutta kokonaan hylkyä ei vielä saatu tyhjennettyä. Kovan aallokon takia työ jouduttiin välillä keskeyttämään.
Järvien vedenkorkeudet normalisoituneet monin paikoin – Saimaa ja Päijänne edelleen matalalla24.7.2026 11:09:25 EEST | Tiedote
Viikonlopun runsaat sateet ovat helpottaneet järvien vesitilannetta Lounais-Suomesta Kainuuseen yltävällä alueella. Enimmillään yli 100 mm:n vuorokausisateet ovat nostaneet viime päivien aikana monen pienen järven vedenkorkeutta yli 50 cm ja suuria järviä 20–30 cm.
Järvien pinnat yhä matalalla – mikä on ilmastonmuutoksen rooli?17.7.2026 08:39:47 EEST | Tiedote
Tämän vuoden kuivuutta selittävät vähäiset sademäärät, veden runsas haihdunta ja poikkeava lumitalvi. Ilmaston lämpeneminen lisää kuivuudelle otollisia oloja myös Suomessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
