Leikkauksiin liittyvien potilasvahinkojen taajuus alentunut

Potilasvakuutuskeskuksen potilasturvallisuuslääkäri Maiju Welling ja HUSin laitelääkäriAnnika Takala selvittivät, missä leikkaustoimenpiteissä vahinkoja sattuu eniten suhteessa tehtyjen operaatioiden määrään. Aineistoina käytettiin Potilasvakuutuskeskuksen vahinkoilmoitusaineistoa, josta poimittiin kaikki leikkaustoimenpiteisiin liittyvät ilmoitukset vuosilta 2011–2015. Vahinkomäärät suhteutettiin Leikkaustoiminnan vertaisarviotietokannasta saatuihin tietoihin tehtyjen leikkausten määristä.

Potilasvahinkoilmoitus tehdään silloin, kun potilas epäilee, että hänen hoidossaan on tapahtunut virhe. Potilasvakuutuskeskus (PVK) käsittelee puolueettomasti kaikki vahinkoilmoitukset. Viime vuosina Potilasvakuutuskeskus on vastaanottanut vuosittain 8 000–9 000 ilmoitusta, joista vajaa kolmasosa on johtanut myönteiseen korvauspäätökseen.

Leikkaustoimenpiteisiin liittyviä potilasvahinkoja on noin 40–45 % vahinkojen kokonaismäärästä. Vuosina 2011–2015 PVK:lle tehtiin yhteensä lähes 9 000 leikkauksiin liittyvää vahinkoilmoitusta. Leikkauksia suoritettiin samalla aikajaksolla lähes 1,5 miljoonaa. Vahinkoilmoitusten osuus suhteutettuna leikkausten määriin oli 0,61 %. Korvattuja vahinkoja oli 0,22 % leikkausten määrästä.

- Rekisteritiedon tutkimuskäytössä katsomme taaksepäin eikä tilanne vastaa nykyhetkeä. Olin anestesialääkärinä mukana tuomassa WHO:n leikkaussalin tarkistuslistaa suomalaiseen leikkaustoimintaan vuosina 2009–2011, ja haluan ajatella, että silläkin voisi olla vaikutusta havaittuun potilasvahinkojen laskevaan trendiin, kertoo Annika Takala.

Potilasvahinkojen taajuudet vaihtelevat erilaisissa leikkauksissa 

Joitakin leikkauksia suoritetaan vain harvoin, kun taas yleisimpiä operaatioita tehdään vuosittain useita kymmeniä tuhansia. Määrällisesti paljon tehdään mm. keisarinleikkauksia, nielurisojen ja kitarisojen poistoja sekä kaihileikkauksia, mutta näistä tehdään harvoin potilasvahinkoilmoituksia. 

Suuren määrän toimenpiteissä (tarkastelujaksolla yli 20 000 leikkausta) yhden prosentin vahinkoilmoitustaajuus ylittyi lonkan (1,82 %) ja polven (1,59 %) tekonivelleikkauksissa sekä selkäytimen ja hermojuurien leikkauksissa (1,60 %).

- Tutkimus tuo selkeästi esiin sen, kuinka tärkeää on suhteuttaa potilasvahinkojen määrä tehtyjen operaatioiden määriin. Korjaavia ja kehittäviä toimia on syytä suunnata etenkin niihin usein tehtäviin toimenpiteisiin, joissa on keskimääräistä korkeampi vahinkotaajuus, sanoo Maiju Welling.

Leikkauksen onnistumisen lisäksi hoidon koettuun tulokseen vaikuttaa potilaan luottamus terveydenhuoltojärjestelmään. Operaatioon liittyvistä riskeistä keskusteleminen ennakkoon ja asianmukaisesta kuntoutuksesta huolehtiminen parantavat kirurgisen hoidon laatua. Leikkaustoiminnan kehittämiseksi potilailta tulisi myös järjestelmällisesti kerätä palautetta leikkauksen jälkeen.

Leikkauksiin liittyvät potilasvahingot eivät olleet suorassa suhteessa sairaalaan toimenpidemäärään. Tämä kertoo siitä, että jo etukäteen leikkauksen tekopaikka valikoituu asianmukaisesti. Vaativat leikkaukset on keskitetty suuriin sairaaloihin, kun taas yksinkertaisempaa hoitokokonaisuutta vaativia operaatioita voidaan tehdä pienissä sairaaloissa.

Tutustu tutkimukseen 

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt: 

viestintä: 040 450 4700, viestinta(@)vakuutuskeskus.fi

Potilasvakuutuskeskus lyhyesti 

Potilasvakuutuskeskus (PVK) käsittelee kaikki terveyden- ja sairaanhoitoa koskevat potilasvahinkoilmoitukset Suomessa. PVK ratkaisee potilasvahinkoja koskevan lainsäädännön perusteella, onko kyseessä korvattava potilasvahinko, ja maksaa korvaukseen oikeutetulle lain mukaiset korvaukset. PVK toimii potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten turvana ja tuottaa potilasvahingoista tietoa terveydenhuollon ja vakuutusyhtiöiden toiminnan sekä potilasturvallisuustyön tueksi. Keskuksen jäseniä ovat kaikki Suomessa potilasvakuutuksia myöntävät vakuutusyhtiöt. www.pvk.fi