Leikkauksiin liittyvien potilasvahinkojen taajuus alentunut
Potilasvakuutuskeskuksen potilasturvallisuuslääkäri Maiju Welling ja HUSin laitelääkäriAnnika Takala selvittivät, missä leikkaustoimenpiteissä vahinkoja sattuu eniten suhteessa tehtyjen operaatioiden määrään. Aineistoina käytettiin Potilasvakuutuskeskuksen vahinkoilmoitusaineistoa, josta poimittiin kaikki leikkaustoimenpiteisiin liittyvät ilmoitukset vuosilta 2011–2015. Vahinkomäärät suhteutettiin Leikkaustoiminnan vertaisarviotietokannasta saatuihin tietoihin tehtyjen leikkausten määristä.
Potilasvahinkoilmoitus tehdään silloin, kun potilas epäilee, että hänen hoidossaan on tapahtunut virhe. Potilasvakuutuskeskus (PVK) käsittelee puolueettomasti kaikki vahinkoilmoitukset. Viime vuosina Potilasvakuutuskeskus on vastaanottanut vuosittain 8 000–9 000 ilmoitusta, joista vajaa kolmasosa on johtanut myönteiseen korvauspäätökseen.
Leikkaustoimenpiteisiin liittyviä potilasvahinkoja on noin 40–45 % vahinkojen kokonaismäärästä. Vuosina 2011–2015 PVK:lle tehtiin yhteensä lähes 9 000 leikkauksiin liittyvää vahinkoilmoitusta. Leikkauksia suoritettiin samalla aikajaksolla lähes 1,5 miljoonaa. Vahinkoilmoitusten osuus suhteutettuna leikkausten määriin oli 0,61 %. Korvattuja vahinkoja oli 0,22 % leikkausten määrästä.
- Rekisteritiedon tutkimuskäytössä katsomme taaksepäin eikä tilanne vastaa nykyhetkeä. Olin anestesialääkärinä mukana tuomassa WHO:n leikkaussalin tarkistuslistaa suomalaiseen leikkaustoimintaan vuosina 2009–2011, ja haluan ajatella, että silläkin voisi olla vaikutusta havaittuun potilasvahinkojen laskevaan trendiin, kertoo Annika Takala.
Potilasvahinkojen taajuudet vaihtelevat erilaisissa leikkauksissa
Joitakin leikkauksia suoritetaan vain harvoin, kun taas yleisimpiä operaatioita tehdään vuosittain useita kymmeniä tuhansia. Määrällisesti paljon tehdään mm. keisarinleikkauksia, nielurisojen ja kitarisojen poistoja sekä kaihileikkauksia, mutta näistä tehdään harvoin potilasvahinkoilmoituksia.
Suuren määrän toimenpiteissä (tarkastelujaksolla yli 20 000 leikkausta) yhden prosentin vahinkoilmoitustaajuus ylittyi lonkan (1,82 %) ja polven (1,59 %) tekonivelleikkauksissa sekä selkäytimen ja hermojuurien leikkauksissa (1,60 %).
- Tutkimus tuo selkeästi esiin sen, kuinka tärkeää on suhteuttaa potilasvahinkojen määrä tehtyjen operaatioiden määriin. Korjaavia ja kehittäviä toimia on syytä suunnata etenkin niihin usein tehtäviin toimenpiteisiin, joissa on keskimääräistä korkeampi vahinkotaajuus, sanoo Maiju Welling.
Leikkauksen onnistumisen lisäksi hoidon koettuun tulokseen vaikuttaa potilaan luottamus terveydenhuoltojärjestelmään. Operaatioon liittyvistä riskeistä keskusteleminen ennakkoon ja asianmukaisesta kuntoutuksesta huolehtiminen parantavat kirurgisen hoidon laatua. Leikkaustoiminnan kehittämiseksi potilailta tulisi myös järjestelmällisesti kerätä palautetta leikkauksen jälkeen.
Leikkauksiin liittyvät potilasvahingot eivät olleet suorassa suhteessa sairaalaan toimenpidemäärään. Tämä kertoo siitä, että jo etukäteen leikkauksen tekopaikka valikoituu asianmukaisesti. Vaativat leikkaukset on keskitetty suuriin sairaaloihin, kun taas yksinkertaisempaa hoitokokonaisuutta vaativia operaatioita voidaan tehdä pienissä sairaaloissa.
Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:
viestintä: 040 450 4700, viestinta(@)vakuutuskeskus.fi
Potilasvakuutuskeskus lyhyesti
Potilasvakuutuskeskus (PVK) käsittelee kaikki terveyden- ja sairaanhoitoa koskevat potilasvahinkoilmoitukset Suomessa. PVK ratkaisee potilasvahinkoja koskevan lainsäädännön perusteella, onko kyseessä korvattava potilasvahinko, ja maksaa korvaukseen oikeutetulle lain mukaiset korvaukset. PVK toimii potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten turvana ja tuottaa potilasvahingoista tietoa terveydenhuollon ja vakuutusyhtiöiden toiminnan sekä potilasturvallisuustyön tueksi. Keskuksen jäseniä ovat kaikki Suomessa potilasvakuutuksia myöntävät vakuutusyhtiöt. www.pvk.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Viestintä
Arkisin yleensä klo 9–15
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Potilasvakuutuskeskus
Hoitotyössä aiheutuu harvoin potilasvahinkoja – hoidon kirjaaminen avainasemassa vahinkojen selvittämisessä1.10.2024 06:12:00 EEST | Tiedote
Yleisimmät hoitotyössä tapahtuvat, korvattavat potilasvahingot liittyvät lääkityksen antamiseen. Lisäksi korvattavia vahinkoja tapahtuu muun muassa potilaille tehtävissä katetroinneissa tai suoniyhteyden avaamisessa eli kanyloinnissa. Kun Potilasvakuutuskeskus selvittää vahinkotapausten taustoja, ovat potilaskirjaukset avainasemassa.
Lääkehoidossa tapahtuvat potilasvahingot harvinaisia30.9.2024 06:12:00 EEST | Tiedote
Vuosittain potilasvakuutuksesta korvataan alle sata lääkehoidossa tapahtunutta potilasvahinkoa. Määrä on noin neljä prosenttia kaikista korvattavista potilasvahingoista. Vuonna 2023 potilasvahinkona korvattiin yhteensä yli 2 500 vahinkoa. Lääkehoidon vahingot liittyvät esimerkiksi tilanteisiin, joissa potilaalle on annettu väärää lääkettä tai lääkehoito on ajoitettu väärin.
Terveydenhuollon ammattilainen tarvitsee potilasvakuutuksen myös vapaaehtoistyössä13.6.2024 06:35:00 EEST | Tiedote
Kesän festivaaleilla, urheilukilpailuissa ja muissa tapahtumissa on paikalla vapaaehtoisia lääkäreitä ja muita terveydenhuollon ammattilaisia vieraiden turvallisuuden ja hyvinvoinnin takaamiseksi. Potilasvakuutus tulee olla myös vapaaehtoistehtävissä toimiessa.
Valtaosa potilasvahingoista lieviä – vakavia vammoja kuitenkin vuosittain useita kymmeniä27.5.2024 06:37:00 EEST | Tiedote
Korvattavia potilasvahinkoja tapahtuu vuosittain reilut 2 000, ja vuositasolla korvauksia maksetaan noin 20–30 miljoonaa euroa. Valtaosa potilasvahingoista on lieviä, ja keskimäärin potilasvahingoista maksetaan noin 2 500 euron korvaus. Vakavissa vahingoissa yksittäiselle henkilölle maksettavat korvaukset voivat kuitenkin vuosien saatossa nousta jopa miljooniin euroihin.
BLOGI: Onko suomalainen terveydenhuolto kriisissä? - Potilasvahingot tarjoavat yhden näkymän nykytilaan26.3.2024 07:31:47 EET | Blogi
Terveydenhuollon asioista puhutaan sote-uudistuksen jälkimainingeissa kenties enemmän kuin koskaan aikaisemmin. On tärkeää hahmottaa terveydenhuollon nykyiset ja tulevat haasteet, jotta niihin löydetään ratkaisukeinot ja suomalaiset saavat jatkossakin hyvää ja turvallista hoitoa, kirjoittaa Potilasvakuuskeskuksen (PVK) johtaja Minna Plit-Turunen blogissaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme