Yli 30 000 hakijaa Helsingin yliopiston koulutusohjelmiin korkeakoulujen yhteishaussa

Helsingin yliopistoon haki korkeakoulujen yhteishaussa 30 400 henkilöä. Kandiohjelmiin oli 27 300 hakijaa ja maisteriohjelmiin 3 200.Yhteishaku päättyi 30.3.2023.
Helsingin yliopisto on ollut vuodesta toiseen hakijoiden ykköshakukohde. Tämän haun osalta asia varmistuu myöhemmin, mutta Helsingin yliopiston vetovoima näyttää säilyneen erittäin vahvana.
– Lämmin kiitos osoittamastanne luottamuksesta! Teemme kaikkemme, että yliopistomme on paras paikka opiskella. Toivotan teille jokaiselle onnea ja menestystä valintoihin, Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom sanoo.
Suosituin hakukohde oli oikeusnotaarin koulutusohjelma (opetus Helsingissä suomeksi), hakijoita yhteensä 3 574. Toiseksi suosituin oli lääketieteen koulutusohjelma (opetus suomeksi), 3 364 hakijaa ja kolmas psykologian kandiohjelma, 2 910 hakijaa.
Lähes 1 500 haki uuteen terveydenhuollon kehittämisen maisteriohjelmaan
Helsingin yliopiston maisteriohjelmat kiinnostivat 3 206 hakijaa. Suosituin hakukohde oli uusi terveydenhuollon kehittämisen maisteriohjelma, 1 444 hakijaa. Toiseksi suosituin oli proviisorin koulutusohjelma, 288 hakijaa ja kolmanneksi suosituin oli psykologian maisteriohjelma, 233 hakijaa.
Lääketieteellisessä tiedekunnassa syksyllä 2023 alkava uusi koulutusohjelma, terveydenhuollon kehittämisen maisteriohjelma sai erinomaisen vastaanoton. Ohjelmaan haki lähes 1 500 hakijaa, mikä on lähes puolet kaikista Helsingin yliopiston maisteriohjelmien hakijoista.
– Suomi tarvitsee sosiaali- ja terveysalan osaajia, joilla on kykyä kehittää terveydenhuoltoa toimivammaksi. Lisäksi alalle tarvitaan osaajia vaativiin asiantuntija-, tutkimus- ja esihenkilötehtäviin. Olen todella iloinen, että ohjelma sai jo ensimmäisenä vuotenaan näin hyvän vastaanoton, ohjelman valmistelu- ja suunnitteluryhmän puheenjohtaja, varadekaani Anu-Katriina Pesonen iloitsee.
Avoin väylä on vaihtoehto todistusvalinnalle ja valintakokeille
Yhteishakuun kuulumattoman avoimen väylän haun kautta haki 229 hakijaa. Eniten kiinnosti tietojenkäsittelytieteen kandiohjelma, hakijoita 61. Toiseksi eniten hakijoita sai oikeusnotaarin koulutusohjelma, hakijoita 53. Avoin väylä tarkoittaa hakemista tutkinto-opiskelijaksi avoimessa yliopistossa suoritettujen opintojen perusteella.
Kasvatusala laajensi avoimen väylän hakua tänä vuonna. Kasvatusalan avoimen väylä on osana yhteishakua. Avoimesta väylästä onkin kasvatusalalla tulossa aito vaihtoehto todistusvalinnalle ja valintakokeelle. Esimerkiksi opettajankoulutuksissa 10 prosenttia soveltuvuuskokeen kutsupaikoista on varattu avoimen väylän kautta tuleville hakijoille. Helsingin yliopiston kasvatusala sai hakijoita avoimen väylän kautta 207.
– Hienoa, että näin moni haki avoimen väylän kautta! Hakijan kannalta on hyvä, että on useita vaihtoehtoisia tapoja hakea yliopistoon. Jos ei pääse sisään todistusvalinnan tai VAKAVA-kokeen kautta, voi välivuoden sijaan suorittaa opintoja avoimessa yliopistossa ja siten edistää myös tulevan tutkinnon valmistumista. Avoin väylä on aito vaihtoehto muille väylille, kasvatusalan valintayhteistyöverkoston puheenjohtaja Anu Laine iloitsee.
Hakijamäärät ja aloituspaikat hakukohteittain julkaistaan yliopiston verkkosivuilla huomenna perjantaina 31.3.2023. Tarkempia tilastoja muun muassa sukupuolijakaumasta, kielijakaumasta, ensikertalaisten ja ensisijaisten hakijoiden määrästä koostetaan hakukohdekohtaisesti ensi viikolla ja tiedot julkaistaan samalla verkkosivulla.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Satu Kunnas, päällikkö, hakijapalvelut, satu.kunnas@helsinki.fi, p. 050 3185712
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Viikin lehmät kirmasivat laitumelle – lataa riemukkaat videot median käyttöön!3.5.2025 13:26:46 EEST | Tiedote
Suomen urbaaneimmat lehmät ovat kirmanneet iloiten laitumelle Viikin tutkimustilalla ensimmäisen kerran talven jälkeen. Perinteikäs koko perheen tapahtuma keräsi yleisöä laitumen laidalle Helsingin maantieteelliseen keskipisteeseen lauantaina 3.5. arviolta 6 000 henkeä.
Polttavaa tiedettä, viileitä tanssimuuveja – Suomeen voitto kansainvälisessä tiedeviestintäkilpailussa2.5.2025 13:17:05 EEST | Tiedote
Sulo Roukan ja monitaiteellisen tiimin tanssiaskeleet toivat voiton arvostetun Science-lehden Dance Your Ph.D. -kilpailussa.
Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijat löysivät yli 150 tieteelle uutta lajia vuonna 202429.4.2025 07:15:00 EEST | Tiedote
Suuri osa maapallon eliölajeista on vielä tuntemattomia. Tutkimustieto lajeista ja niiden välisistä suhteista, levinneisyysalueista ja elintavoista auttaa ymmärtämään paremmin maapallon monimuotoisuutta ja suojelutarpeita.
Kylmään sopeutuneet lajit väistyvät lämpimään sopeutuneiden tieltä24.4.2025 08:12:47 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että ilmaston muuttuessa lämpimään ilmastoon sopeutuneet lajit, kuten tietyt linnut ja perhoset, ovat yleistyneet Suomessa. Samaan aikaan viileään ilmastoon sopeutuneet lajit ovat vähentyneet ja siirtyneet pohjoisemmaksi.
Suomalaisten turvallisuuskäsitykset ovat sopeutuneet maailmanpolitiikan myllerrykseen24.4.2025 07:01:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten suhtautuminen puolustuspolitiikkaan on muuttunut huomattavasti Suomen Nato-jäsenyyttä seuranneen kahden vuoden aikana. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa suomalaiset mieltävät Nato-jäsenyyden edelleen laajasti (80 %) Suomen turvallisuutta vahvistavaksi tekijäksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme