Etelä-Savon pyytäjät yhdistävät voimansa vieraspetojen poistamiseksi Helmi-kohteilta

Helmi-vieraspetohanke käynnistyi rivakasti Etelä-Savossa keväällä 2022. Koko vuoden saalissaldoksi hankepyytäjät saivat alueen arvokkailta lintuvesiltä 342 supikoiraa ja 90 minkkiä. Vieraspetoja poistetaan Pieksämäen Iso Kylmällä, Juurikkasuolla, Kirkko-Surnuilla sekä Tuomiojärvellä. Rantasalmella hanke on käynnissä Kosulanlammella, Putkilahdella sekä Vaahersalonlammella. Näistä lintuvesistä muodostuu Pieksämäelle ja Rantasalmelle kaksi isoa pyyntialuekokonaisuutta.

- Pitkäjänteisellä ja mahdollisimman tehokkaalla pyynnillä pyritään turvaamaan pesinnät lintuvesillä, jotta lintuja eivät uhkaisi haitalliset vieraslajit, minkki ja supikoira. Paikallisten pyytäjien taidot ja motivaatio ovat kaiken perusta, mutta myös koordinaatiota tarvitaan. Pyyntien jatkuvuus on tärkeää varmistaa, jotta vieraspetojen määrä lintuvesillä pysyy hallinnassa, sanoo hankesuunnittelija Jussi Ruskeala.

Pieksämäellä ja Rantasalmella toimii useita eri pyyntiryhmiä. Mukana on yhteensä 42 hankkeen sopimuspyytäjää, jotka käyttivät viime vuonna 4 371 tuntia pyyntiin.

Seurarajat ylittävää yhteistä pyyntiä

Pyyntien onnistumisen kannalta on tärkeää, että yhteistyö sujuu pyyntiryhmissä ja -ryhmien välillä. Hankkeeseen valitut pyytäjät ovat pääasiassa entuudestaan toisilleen tuttuja ja auttavat toisiaan aina tarpeen tullen.

- Helmi-vieraspetohanke sai heti myönteisen vastaanoton ja Pieksämäellä onkin pitkät perinteet pienpetojen yhteispyynnistä, sillä ketunpyyntiin on ollut osallistujia useasta seurasta. On huomattu, että seurarajat ylittävät yhteispyynnit ovat kaikkien eduksi, kertoo Pieksämäen rhy:n toiminnanohjaaja Ilkka Kinnunen.

Pyynti auttaa taantuneita lintulajeja

Helmi-vieraspetohanke on osa Helmi-elinympäristöohjelmaa, jossa vahvistetaan Suomen luonnon monimuotoisuutta. Pyyntityön tavoitteena on turvata erityisesti taantuneita vesilintukantoja, mikä vaatii ammattimaista koordinaatiota. Osalla pyyntikohteista toteutetaan myös kunnostustöitä, joilla tuetaan vesilintujen poikastuottoa. Maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa pyyntiä 2,5 miljoonalla ja ympäristöministeriö 1,8 miljoonalla eurolla.