Tutkimus: Korkeakouluopiskelijat istuvat hälyttävän paljon, 41 prosenttia istuu arkisin vähintään 12 tuntia
12.4.2023 01:57:00 EEST | Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL | Tiedote
Korkeakouluopiskelijat istuvat todella paljon. Heistä 41 prosenttia istuu arkisin 12 tuntia tai enemmän. Ammattikorkeakoulun miesopiskelijoista jo yli puolet, 52 prosenttia, istuu arkisin 12 tuntia tai enemmän. Tiedot selviävät Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta (KOTT), jonka uusin aineisto kerättiin kevättalvella 2021 koronaepidemian kolmannen aallon aikana.
Korkeakouluopiskelijat istuivat keskimäärin 11 tuntia vuorokaudessa. Aiemmista väestötutkimuksista on selvinnyt, että esimerkiksi 18–29-vuotiaat miehet istuvat arkisin keskimäärin 8 tuntia 29 minuuttia ja naiset 8 tuntia 8 minuuttia. Opiskelijoiden istumiseen käyttämä aika on siten suurempi kuin nuorilla aikuisilla keskimäärin.
”Korkeakouluopiskelijat, erityisesti miehet, istuvat hälyttävän paljon. Vastikään on uutisoitu myös suomalaismiesten fyysisen kunnon heikkenemisestä. Nämä kaksi tutkimustulosta kertovat siitä, että paikallaanoloa tulee vähentää ja liikkumista edistää arjen toimintaympäristöissä aktiivisesti”, kertoo suunnittelija Noora Holm THL:stä.
”Tutkimusaineistomme on kerätty keskellä koronaepidemiaa ja normaalista poikkeavaa arkielämää, mutta tilanne on jo pitkään ollut huono", Holm sanoo.
Opintoala vaikuttaa istumisen määrään
Suurin osa istumisesta tapahtui opiskelu- tai työpäivän aikana sekä kotona television, tietokoneen tai älylaitteen ääressä.
Kuva 2. Ks. kuva tiedotteen lopusta.
Eniten istuivat tietojenkäsittelyä ja tietoliikennettä opiskelevat (noin 12 tuntia ja 30 minuuttia) ja vähiten kasvatusalojen opiskelijat (noin 9 tuntia ja 30 minuuttia).
”Eri opintoaloilla opiskelu voi olla luonteeltaan erilaista. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoilla opetus on ehkä toiminnallisempaa, ja he ovat vähemmän paikallaan opiskelupäivän aikana. Tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen opintoja puolestaan tehdään pääosin päätelaitteiden ääressä istuen”, Holm kertoo.
Kuva 3. Ks. kuva tiedotteen lopusta.
Tauotus ja pienikin liike lisäävät terveyttä ja vireyttä opiskeluun
Pitkäkestoinen istuminen on terveysriski, vaikka ihminen liikkuisi suosituksia vastaavan määrän.
”Liiallinen istuminen lisää muun muassa ylipainon, univaikeuksien ja mielenterveyshäiriöiden riskiä. Pienikin liike, kuten seisomaan nousu ja lyhyt jaloittelu opiskellessa, lisää vireyttä ja vaikuttaa myönteisesti tarkkaavaisuuteen ja muistiin", kertoo terveyden edistämisen asiantuntija Kirsti Siekkinen Liikkuva opiskelu -ohjelmasta.
On monia keinoja, joilla korkeakoulun ja arjen toimintaympäristöissä voidaan ehkäistä tuoleille ja sohviin juuttumista.
"On olennaista, että korkeakoulujen opiskelutilat tukevat työskentelyasentojen vaihtelua. Lisäksi on toivottavaa, että opetuksen järjestäjä mahdollistaa ja rohkaisee opiskelijoita terveyttä, hyvinvointia ja oppimista edistäviin aktiivisiin taukoihin – myös etäopetuksessa”, toteaa korkeakoululiikunnan erityisasiantuntija Jussi Ansala Opiskelijoiden Liikuntaliitosta.
Kuva 4. Ks. kuva tiedotteen lopusta.
Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (KOTT) aineisto kerättiin helmi-maaliskuussa 2021 sähköisellä kyselylomakkeella. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat keväälle 2021 läsnä olevaksi ilmoittautuneet 18–34-vuotiaat korkeakouluopiskelijat, jotka suorittivat perustutkintoa suomalaisessa korkeakoulussa.
Vastaajia oli 6 258 (osallistumisaktiivisuus 53 %). Tähän istumista käsittelevään tutkimukseen valittiin mukaan päätoimisesti opiskelevat sekä osa-aikatyötä ja keikkatyötä tekevät opiskelijat. Kokoaikatyötä tekevät opiskelijat jätettiin pois analyyseistä.
Lähde:
Holm N, Ikonen J, Siekkinen K, Ansala J, Parikka S (2023). Tässä istun enkä muuta voi – korkeakouluopiskelijoiden istuminen ja paikallaanolon paikat koronaepidemian aikana. Tutkimuksesta tiiviisti 12/2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
Lisätietoja:
Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (KOTT)
Noora Holm
suunnittelija
THL
puh. 029 524 7418
etunimi.sukunimi@thl.fi
Kirsti Siekkinen (tavoitettavissa 24.4. alkaen)
terveyden edistämisen asiantuntija
Liikkuva opiskelu -ohjelma
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
puh. 050 368 5250
etunimi.sukunimi@jamk.fi
Jussi Ansala
korkeakoululiikunnan erityisasiantuntija
Opiskelijoiden Liikuntaliitto
puh. 044 780 0214
etunimi.sukunimi@oll.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL viikolla 17/202616.4.2026 15:07:34 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 16.4. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet Julkaisemme hallitusohjelmaratkaisumme to 23.4. Tärkein tavoitteemme koskee ihmisten henkisen kriisinkestävyyden vahvistamista. Sen edellytyksiä ovat luottamus tulevaan, hyvä fyysinen ja psyykkinen terveys, sosiaalinen hyvinvointi sekä toimiva yhteiskunta. Kerromme ehdotuksemme tarvittavista toimista. Lisätiedot: kristiina.hamalainen(at)thl.fi, puh. 029 524 7438 Blogit ke 22.4. Kokeilut vievät lastensuojelun uudistusta eteenpäin. Kirjoittajat: Tuula Jäppin
Enkäten Hälsa i skolan: Barn och unga med utländsk bakgrund mår i många avseenden sämre än sina jämnåriga, men tycker om att gå i skolan16.4.2026 00:00:00 EEST | Pressmeddelande
Barn och unga med utländsk bakgrund mår inom många områden av hälsa, välbefinnande och säkerhet sämre än barn och unga vars föräldrar båda har finländsk bakgrund. Skillnaderna är särskilt tydliga när det gäller pojkars hälsa och välbefinnande. Uppgifterna bygger på enkäten Hälsa i skolan som genomförs av Institutet för hälsa och välfärd (THL).
Kouluterveyskysely: Ulkomaalaistaustaiset lapset ja nuoret voivat monilta osin huonommin kuin muut ikätoverinsa, mutta pitävät koulunkäynnistä16.4.2026 00:00:00 EEST | Tiedote
Ulkomaalaistaustaiset lapset ja nuoret voivat monella terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden osa-alueella heikommin kuin ne lapset ja nuoret, joiden molemmat vanhemmat ovat suomalaistaustaisia. Eroja on etenkin poikien terveydessä ja hyvinvoinnissa. Tiedot selviävät THL:n toteuttamasta Kouluterveyskyselystä.
Arbetet med rekommendationer för ungas digitala användning på fritiden inleds tillsammans med unga och experter14.4.2026 09:08:18 EEST | Pressmeddelande
Institutet för hälsa och välfärd (THL) och Utbildningsstyrelsen (UBS) bjuder in experter och unga att delta i arbetet med att utarbeta digitala rekommendationer för ungas fritid. Målet är att hitta sätt att använda digitala enheter och digitalt innehåll på ett balanserat sätt och att utarbeta rekommendationer som beaktar ungas välbefinnande och säkerhet.
Nuorten vapaa-ajan digisuositusten työstäminen alkaa yhdessä nuorten ja asiantuntijoiden kanssa14.4.2026 09:04:12 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Opetushallitus (OPH) kutsuvat asiantuntijat ja nuoret mukaan laatimaan nuorten vapaa-ajan digisuosituksia. Tavoitteena on etsiä keinoja digilaitteiden ja -sisältöjen tasapainoiseen käyttöön ja rakentaa nuorten vapaa-aikaan suositukset, jotka huomioivat hyvinvoinnin ja turvallisuuden näkökulmat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme