Tutkimus: Korkeakouluopiskelijat istuvat hälyttävän paljon, 41 prosenttia istuu arkisin vähintään 12 tuntia
Korkeakouluopiskelijat istuvat todella paljon. Heistä 41 prosenttia istuu arkisin 12 tuntia tai enemmän. Ammattikorkeakoulun miesopiskelijoista jo yli puolet, 52 prosenttia, istuu arkisin 12 tuntia tai enemmän. Tiedot selviävät Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta (KOTT), jonka uusin aineisto kerättiin kevättalvella 2021 koronaepidemian kolmannen aallon aikana.
Korkeakouluopiskelijat istuivat keskimäärin 11 tuntia vuorokaudessa. Aiemmista väestötutkimuksista on selvinnyt, että esimerkiksi 18–29-vuotiaat miehet istuvat arkisin keskimäärin 8 tuntia 29 minuuttia ja naiset 8 tuntia 8 minuuttia. Opiskelijoiden istumiseen käyttämä aika on siten suurempi kuin nuorilla aikuisilla keskimäärin.
”Korkeakouluopiskelijat, erityisesti miehet, istuvat hälyttävän paljon. Vastikään on uutisoitu myös suomalaismiesten fyysisen kunnon heikkenemisestä. Nämä kaksi tutkimustulosta kertovat siitä, että paikallaanoloa tulee vähentää ja liikkumista edistää arjen toimintaympäristöissä aktiivisesti”, kertoo suunnittelija Noora Holm THL:stä.
”Tutkimusaineistomme on kerätty keskellä koronaepidemiaa ja normaalista poikkeavaa arkielämää, mutta tilanne on jo pitkään ollut huono", Holm sanoo.
Opintoala vaikuttaa istumisen määrään
Suurin osa istumisesta tapahtui opiskelu- tai työpäivän aikana sekä kotona television, tietokoneen tai älylaitteen ääressä.
Kuva 2. Ks. kuva tiedotteen lopusta.
Eniten istuivat tietojenkäsittelyä ja tietoliikennettä opiskelevat (noin 12 tuntia ja 30 minuuttia) ja vähiten kasvatusalojen opiskelijat (noin 9 tuntia ja 30 minuuttia).
”Eri opintoaloilla opiskelu voi olla luonteeltaan erilaista. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoilla opetus on ehkä toiminnallisempaa, ja he ovat vähemmän paikallaan opiskelupäivän aikana. Tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen opintoja puolestaan tehdään pääosin päätelaitteiden ääressä istuen”, Holm kertoo.
Kuva 3. Ks. kuva tiedotteen lopusta.
Tauotus ja pienikin liike lisäävät terveyttä ja vireyttä opiskeluun
Pitkäkestoinen istuminen on terveysriski, vaikka ihminen liikkuisi suosituksia vastaavan määrän.
”Liiallinen istuminen lisää muun muassa ylipainon, univaikeuksien ja mielenterveyshäiriöiden riskiä. Pienikin liike, kuten seisomaan nousu ja lyhyt jaloittelu opiskellessa, lisää vireyttä ja vaikuttaa myönteisesti tarkkaavaisuuteen ja muistiin", kertoo terveyden edistämisen asiantuntija Kirsti Siekkinen Liikkuva opiskelu -ohjelmasta.
On monia keinoja, joilla korkeakoulun ja arjen toimintaympäristöissä voidaan ehkäistä tuoleille ja sohviin juuttumista.
"On olennaista, että korkeakoulujen opiskelutilat tukevat työskentelyasentojen vaihtelua. Lisäksi on toivottavaa, että opetuksen järjestäjä mahdollistaa ja rohkaisee opiskelijoita terveyttä, hyvinvointia ja oppimista edistäviin aktiivisiin taukoihin – myös etäopetuksessa”, toteaa korkeakoululiikunnan erityisasiantuntija Jussi Ansala Opiskelijoiden Liikuntaliitosta.
Kuva 4. Ks. kuva tiedotteen lopusta.
Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (KOTT) aineisto kerättiin helmi-maaliskuussa 2021 sähköisellä kyselylomakkeella. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat keväälle 2021 läsnä olevaksi ilmoittautuneet 18–34-vuotiaat korkeakouluopiskelijat, jotka suorittivat perustutkintoa suomalaisessa korkeakoulussa.
Vastaajia oli 6 258 (osallistumisaktiivisuus 53 %). Tähän istumista käsittelevään tutkimukseen valittiin mukaan päätoimisesti opiskelevat sekä osa-aikatyötä ja keikkatyötä tekevät opiskelijat. Kokoaikatyötä tekevät opiskelijat jätettiin pois analyyseistä.
Lähde:
Holm N, Ikonen J, Siekkinen K, Ansala J, Parikka S (2023). Tässä istun enkä muuta voi – korkeakouluopiskelijoiden istuminen ja paikallaanolon paikat koronaepidemian aikana. Tutkimuksesta tiiviisti 12/2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
Lisätietoja:
Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (KOTT)
Noora Holm
suunnittelija
THL
puh. 029 524 7418
etunimi.sukunimi@thl.fi
Kirsti Siekkinen (tavoitettavissa 24.4. alkaen)
terveyden edistämisen asiantuntija
Liikkuva opiskelu -ohjelma
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
puh. 050 368 5250
etunimi.sukunimi@jamk.fi
Jussi Ansala
korkeakoululiikunnan erityisasiantuntija
Opiskelijoiden Liikuntaliitto
puh. 044 780 0214
etunimi.sukunimi@oll.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL viikolla 40/202328.9.2023 15:19:08 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 28.9. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia.
Yhä useampi vanhuspalveluyksikkö ylittää jo lakisääteisen henkilöstömitoituksen – palvelujen rakenne kuitenkin nopean muutoksen tarpeessa26.9.2023 02:00:00 EEST | Tiedote
Vanhuspalvelujen toimintayksiköistä 89 prosenttia ylsi lakisääteiseen henkilöstömitoitukseen toukokuussa 2023, selviää THL:n seurantatiedoista. Vanhuspalvelulain mukainen henkilöstön vähimmäismitoitus 0,65 työntekijää asiakasta kohden tuli voimaan 1.4.2023. Henkilöstömitoitus on merkittävästi noussut toimintayksiköissä kahden ja puolen vuoden aikana. Nyt moni yksikkö (40 %) ylittää jo 0,7 mitoituksen. ”Toukokuun seurannassa joka kymmenes toimintayksikkö ei saavuttanut lakisääteistä henkilöstömitoitusta. Näistä kuitenkin valtaosa on jo hyvin lähellä lakisääteistä mitoitusta ja ne ovat saavuttaneet vähintään 0,6 työntekijää asiakasta kohden”, sanoo THL:n johtava tutkija Hanna Alastalo. THL seuraa lakisääteisen henkilöstömitoituksen toteutumista puolivuosittain erilliskyselyllä. Seurannassa yksiköt tallentavat itse työtuntitietonsa ja asiakasmäärän THL:n tietokantaan. Yksiköt vastaavat annettujen tietojen oikeellisuudesta. THL laskee tallennetuista työaikatiedoista mitoituksen vanhuspalve
THL viikolla 39/202321.9.2023 15:20:18 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 21.9. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia.
Tutkimus: vangeilla on Suomessa useita samanaikaisia sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia, kuten päihdehäiriöitä, infektiotauteja ja yksinäisyyttä21.9.2023 10:00:00 EEST | Tiedote
Vangeille on Suomessa kasaantunut muuta väestöä enemmän monia samanaikaisia sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia. Heillä on pitkäaikaisia sairauksia enemmän kuin koko väestöllä, ja päihdeongelmat ovat vankien keskuudessa hyvin yleisiä. Päihteiden käytöstä on yhdeksälle vangille kymmenestä tullut jossain vaiheessa elämää ongelmallista ja monella edennyt riippuvuudeksi. Noin neljännes vangeista on sosiaali- ja terveyspalveluiden suurkäyttäjiä myös vankilan ulkopuolella.
Enkäten Hälsa i skolan 2023: Barn och unga belastas av många faktorer – viktigt med tydliga vardagsrutiner och att få hjälp i tid21.9.2023 02:00:00 EEST | Tiedote
Enligt färska resultat från enkäten Hälsa i skolan uppger en stor del av barnen och de unga att de mår bra, är nöjda med sina liv och har en bra vardagsrytm. Men en del av välbefinnandet belastas av många olika faktorer, exempelvis sjukdom, ångest, mobbning eller social fobi, som kan ha många bakomliggande faktorer. För att förbättra situationen krävs åtgärder av både skolan och elevhälsotjänsterna.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme