Maaliskuu oli Pohjois-Karjalassa runsasluminen

Maaliskuu oli Pohjois-Karjalassa tavanomaista lumisempi ja vedenpinnat ovat olleet keskimääräistä korkeammalla. Maakunnassa lunta oli kuukauden lopussa vielä runsaasti ja sen vesiarvo oli korkea.

Pyhäselän ja Pielisen jää oli ajankohdan keskiarvoon nähden aavistuksen ohuempaa. Pielisellä kohvaa oli lähes puolet jään paksuudesta, kun taas Pyhäselällä teräsjäätä oli jopa 32 cm. Jäätilanne on kuluneen talven tavoin erittäin vaihteleva. Pienilläkin alueilla on suuria vaihteluita jäänpaksuudessa, ja ranta ja virtakohdissa on jo sulia havaittavissa. Jäillä tulee liikkua erittäin varovaisesti ja varustautua aina jäänaskalein.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan maaliskuu oli Pohjois-Karjalassa alueesta riippuen noin asteen–puolitoista tavanomaista viileämpi. Maaliskuun keskilämpötila oli maakunnassa -5 astetta, kun tavallisesti keskilämpötila on -4,3 astetta.

Maaliskuun keskimääräinen sademäärä oli Pohjois-Karjalan maakunnassa 74 mm, kun tavallisesti sataa keskimäärin 33 mm. Lunta oli kuukauden lopulla 66–77 cm. Normaalisti lumipeitteen paksuus on maaliskuun lopussa 53 cm. Maaliskuun lopussa lumen vesiarvo (mm) eli lumikuorma (kg/m2) vaihteli maakunnassa 191–203 kg/m2, kun tavallisesti lumikuorma on 150 kg/m2.

Isojen hallien ja kasvihuoneiden omistajien kannattaakin varmistaa hallien kattojen kestävyys runsaslumisilla alueilla. Jo puolen metrin lumikerros kannattaa poistaa isojen hallien katoilta. Lumenpoistossa on huolehdittava työturvallisuudesta ja ohikulkijoiden turvallisuudesta.

Omakotitalojen osalta suurimmat riskit liittyvät lumen pudottajien putoamiseen sekä katolta putoavan lumimassan aiheuttamiin henkilövahinkoihin. Omakotitalot eivät kuulu riskikohteisiin kattojen lumikuorman kestävyyden osalta

Järvien vedenkorkeudet ovat ajankohtaan nähden yleisesti ottaen keskimääräistä korkeammalla, pois lukien Orivesi–Pyhäselkä- sekä Viinijärvi–Vaivio-vesistöt.
Orivesi–Pyhäselän vedenkorkeus on nyt 17 cm ajankohdan keskiarvoa alempana. Ennusteen mukaan vedenkorkeus lähtee nousuun huhtikuun lopussa. Suurista lumimääristä johtuen kesäkuulle ajoittuva kevättulva voi nousta keskimääräistä korkeammalle.

Pielisen vedenkorkeus on noussut 17 cm ajankohdan keskiarvon yläpuolelle. Lisäksi Pielisen valuma-alueella on paikoin keskimääräistä suurempi lumen vesiarvo, minkä vuoksi kesäkuulle ajoittuvasta kevättulvasta ennustetaan tavallista suurempaa.

Maaliskuun viimeisenä päivänä Juojärven vedenkorkeus oli 4 cm, Viinijärven 7 cm, Kajoonjärven 11 cm, Kermajärven 21 cm ja Varisveden 29 cm ajankohdan keskiarvoa ylempänä. Ruunaan vedenkorkeus oli vastaavasti 4 cm ajankohdan keskiarvoa ylempänä.

Pielisjoen maaliskuun keskivirtaama oli noin 10% ajankohdan keskiarvoa alempi. Lieksan- ja Koitajoen sekä pienempien jokien maaliskuun keskivirtaamat olivat vastaavasti lähes tavanomaiset.

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen mittauspisteissä pohjavedenkorkeus oli maaliskuun lopussa 4–23 cm ajankohdan keskiarvon yläpuolella ja routaa oli 2–8 cm, kun sitä normaalisti on 14–23 cm.

Pyhäselän Roukalahdella jäänpaksuus oli maaliskuun lopussa 50 cm ja Pielisellä Nurmeksessa 51 cm. Pyhäselän jää oli 3 cm ja Pielisen 8 cm tavanomaista ohuempaa. Pyhäselällä teräsjään osuus oli noin 32 cm kun taas Pielisellä teräsjäätä oli noin 25 cm.