Väitös: Hyvinvointialueilla tarvitaan kykyä ennakoida tulevaa – valmisteluvaihe tarjosi eväitä uusien dynaamisten kyvykkyyksien muodostumiselle

Vuoden alussa toimintansa aloittaneet hyvinvointialueet ovat uudenlaisia julkishallinnollisia toimijoita, joiden on tasapainoiltava perinteisten sosiaali- ja terveydenhuollon toimintamallien sekä toimintaympäristön muutoksen edellyttämän uudistustarpeen välillä. Lisäksi hyvinvointialueille on asetettu suuret odotukset suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon haasteiden ratkaisemisessa.

Toimintaympäristön haasteisiin vastaamisessa hyvinvointialueita auttavat dynaamiset kyvykkyydet, jotka ovat organisaation taitoja yhdistää, rakentaa ja määrittää uudelleen käytössä olevia sisäisiä ja ulkoisia kykyjä.

– Dynaamiset kyvykkyydet voivat olla esimerkiksi organisaation taitoa muuttaa tapaansa käyttää resurssejaan tai vakiintuneita prosessejaan, sanoo 14. huhtikuuta Vaasan yliopistossa väittelevä Juha Post.

Post tutki sosiaali- ja terveyshallintotieteiden väitöskirjassaan, miten dynaamisia kyvykkyyksiä syntyi ja kehittyi hyvinvointialuevalmistelun yhteydessä. Tutkimus keskittyi neljään hyvinvointialueeseen: Etelä-Pohjanmaahan, Länsi-Uusimaahan, Pohjois-Karjalaan ja Pohjois-Pohjanmaahan.

– Jaoin tutkimuksessani 21 hyvinvointialuetta neljään kategoriaan niiden valmistelun lähtötilanteen mukaan ja valitsin jokaisesta kategoriasta yhden hyvinvointialueen tarkempaan tarkasteluun.

Muutosprosessi oli liian lyhyt synnyttämään dynaamisia kyvykkyyksiä

Väitöstutkimuksen mukaan hyvinvointialuevalmistelu tarjosi edellytyksiä dynaamisten kyvykkyyksien taustalla olevien tekijöiden muodostumiselle, mutta muutosprosessi oli ajallisesti sen verran lyhyt, ettei dynaamisia kyvykkyyksiä syntynyt tai kehittynyt pelkän muutosprosessin avulla.

Valmistelussa luotiin kuitenkin edellytyksiä sille, että dynaamisia kyvykkyyksiä voi syntyä tulevaisuudessa hyvinvointialueille.

Post tunnisti tutkimuksessaan tekijöitä, joista dynaamiset kyvykkyydet koostuvat. Hän jakoi ne kulttuurisiin tekijöihin ja rakenteellisiin tekijöihin.

– Hyvinvointialuevalmistelussa rakenteelliset tekijät, kuten organisaatiorakenne ja strategia, saatiin niin pitkälle, että niiden pohjalta voisi syntyä dynaamisia kyvykkyyksiä. Sen sijaan kulttuuriset tekijät, kuten henkilöstön osaamisen hyödyntäminen ja organisaation oppiminen, tarvitsevat valmisteluvaihetta pidemmän ajan, jotta niiden varaan voisi kehittyä dynaamisia kyvykkyyksiä, Post sanoo.

On osattava ennakoida – ei pelkästään reagoida

Postin tutkimuksen mukaan hyvinvointialueet tarvitsevat nyt aikaa saadakseen valmistelussa tehdyt ratkaisut valmiiksi, jonka jälkeen voidaan arvioida, miten ne toimivat käytännössä.

– Keskeistä on nyt toiminnan uudistaminen ja miten siinä onnistutaan. Toimintaympäristöjen muutoksessa organisaatioiden on osattava ennakoida muutosta, eikä pelkästään reagoida siihen, mitä jo on tapahtunut. Hyvinvointialueilla tarvitaankin uskallusta muuttaa toimintaa ja ennakoida tulevaa.

Dynaamisia kyvykkyyksiä on tutkittu julkishallinnossa vain vähän, ja näkökulmana on ollut pääasiassa se, minkälaisia dynaamisia kyvykkyyksiä organisaatiot tarvitsevat selviytyäkseen muutoksesta. Postin tekemässä tutkimuksessa tarkasteltiin, millaisia dynaamisia kyvykkyyksiä organisaatiomuutoksen yhteydessä voi syntyä ja kehittyä. Tämä on tärkeää, koska sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristö tulee olemaan jatkossakin muutoksessa ja dynaamiset kyvykkyydet voisivat auttaa hyvinvointialueita hallitsemaan muutosta paremmin.

Väitöstutkimus toteutettiin laadullisilla tutkimusmenetelmillä. Tutkimuksen aineisto kerättiin havainnoimalla sekä asiakirja-analyysien ja ylimmän johdon teemahaastatteluiden avulla.

Väitöskirja

Post, Juha (2023) Dynaamisten kyvykkyyksien syntyminen ja kehittyminen hyvinvointialuevalmistelun yhteydessä: Kyvykkyysperusteinen näkökulma julkishallinnon organisaation muutosprosessiin. Acta Wasaensia 506. Väitöskirja. Vaasan yliopisto.

Julkaisun pdf

Väitöstilaisuus

KTM, OTM Juha Postin väitöstutkimus “Dynaamisten kyvykkyyksien syntyminen ja kehittyminen hyvinvointialuevalmistelun yhteydessä: Kyvykkyysperusteinen näkökulma julkishallinnon organisaation muutosprosessiin” tarkastetaan perjantaina 14.4.2023 klo 12 Vaasan yliopiston Wolff-auditoriossa.

Väitöstilaisuuden seuraaminen on mahdollista myös etäyhteyden kautta: (Zoom, salasana: 041100)

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Harri Laihonen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Harri Jalonen.

Lisätiedot

Juha Post, puh. 040 57 36 588, juha.post (@) ami.fi

Juha Post on syntynyt vuonna 1982 Eskilstunassa Ruotsissa. Hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 2001 Rauman yhteislyseon lukiosta. Post valmistui kauppatieteen maisteriksi vuonna 2008 Turun kauppakorkeakoulusta ja oikeustieteen maisteriksi vuonna 2013 Turun yliopistosta. Hän on työurallaan toiminut muun muassa hallitussihteerinä eri ministeriöissä, Lapuan kaupungin hallintojohtajana ja Vaasan sairaanhoitopiirin hallintojohtajana. Nykyään hän asuu Helsingissä ja toimii Ami-säätiön hallintojohtajana.