Jane ja Aatos Erkon säätiöltä rahoitus bakteeritulehduksen ja sydäninfarktin yhteyden tutkimukseen

Tutkimushanketta johtavat yliopiston puolelta professori Pekka Karhunen, professori Vesa Hytönen ja professori Terho Lehtimäki sekä Sydänsairaalasta dosentti Olli Kajander. Osa tutkimuksista tehdään yhteistyössä Turun yliopiston PET tutkimuskeskuksen professori Anne Roivaisen kanssa. Tutkimukseen osallistuu myös Stellenboschin yliopisto Etelä-Afrikassa.

Parantuneesta ennaltaehkäisystä ja hoidosta huolimatta sydän- ja verisuonitaudit ovat Suomessa ylivoimaisesti merkittävin kuolinsyy, joihin kuolee vuosittain yli 20 000 henkilöä.

Tutkimukset ovat vakuuttavasti osoittaneet, että sepelvaltimotaudin kehittyminen muistuttaa kroonista tulehdusta, jonka taustalla ovat jo lapsuudesta lähtien kohonnut seerumin LDL kolesteroli, verenpainetauti, ylipaino sekä tupakoiminen. Suurista odotuksista huolimatta modernit genomin laajuiset tutkimukset ovat lähinnä vain vahvistaneet haitallisen LDL kolesterolin merkityksen, mutta toisaalta nostaneet esille tulehdusta ohjaavien geenien merkityksen sydäntaudin kehittymisessä.

– Bakteerien ja virusten osuutta tulehdusreaktion käynnistymiseen kolesterolin vuoksi ahtautuneissa valtimoissa on epäilty jo kauan, mutta sitä ei ole pystytty todistamaan. Uudet bakteerien DNA:n tunnistamiseen perustuvat menetelmät ovat kuitenkin nyt muuttaneet tilanteen, professori Pekka Karhunen sanoo.

Tutkimushankkeen tarkoituksena on selvittää tulehtuneen valtimoahtauman sisältämien bakteerien muodostaman mikrobiomin koko rakenne, sen alkuperä ja sen aktivoitumisen kliininen merkitys. Tutkimushankkeessa selvitetään myös, voitaisiinko tulehtunut repeämisherkkä valtimoahtauma löytää hyvissä ajoin käyttämällä radioaktiivisesti leimattua tavanomaista pienikokoisempaa vasta-ainetta.

Tampereen yliopistossa käynnistetyssä tutkimushankkeessa on hyödynnetty sydänäkkikuolleiden sepelvaltimonäytteitä sekä sairaalassa hoidettujen sydän- ja aivoinfarktipotilaiden sekä alaraajojen valtimonkovetustautia sairastavien potilaiden veritulppanäytteitä, jotka on otettu talteen imemällä ne pois katetrin avulla hoidon aikana. Näytteistä on voitu osoittaa lukuisien lähinnä suusta peräisin olevien bakteerien DNA:ta. Tulokset on nyt varmistettu bakteereita vastaan tehdyillä vasta-aineilla immunohistokemiallisesti erityyppisissä ateroskleroosiplakeissa.

Tavoitteena on kehittää rokote, joka estää bakteerien tarttumisen valtimoahtaumaan ja ehkäisee bakteerivälitteisen veritulpan muodostumisen. Tarkoituksena on myös käynnistää kliininen lääkehoitotutkimus, jossa selvitetään, voidaanko sydäninfarktipotilaille heti aloitetulla lyhytkestoisella suonensisäisellä antibioottihoidolla vähentää uusia sydäntapahtumia ja sydäninfarktin jälkeistä kuolleisuutta.