Väitös: Sydämen eteisten ja kammioiden palautumisvaiheen EKG-poikkeavuudet ovat yhteydessä korkeampaan kuolleisuuteen ja sydänsairauksien riskiin

Eteisvärinä on yleisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö. Siihen liittyvät korkeampi kuolleisuus sekä kohonnut riski sairastua dementiaan ja aivoinfarktiin. Aivoinfarktiin liittyy maailmanlaajuisesti merkittävä toimintakyvyn heikkeneminen ja kansantaloudellisesti korkeat kustannukset. 

Sydämen eteisten muutokset on yhdistetty lisääntyneeseen riskiin sairastua eteisvärinään ja aivoinfarktiin. EKG:ssa tavattavat eteisten välinen katkos ja P-terminaalinen voima ovat merkkejä muutoksista eteisten toiminnassa.

Tiia Istolahden väitöskirjatutkimuksen mukaan noin joka kymmenennellä yli 30-vuotiaalla suomalaisella on osittainen eteisten välinen katkos ja 1 prosentilla esiintyy vaikea-asteista muotoa. Molemmat näistä liittyivät lisääntyneeseen riskiin sairastua eteisvärinään, ja vaikea-asteinen muoto myös riskiin sairastua aivoinfarktiin.

— Tutkimustulokset herättävät ajatuksen, voisiko näiden henkilöiden eteisvärinä- ja aivoinfarktiriskiä pienentää esimerkiksi puuttumalla ajoissa perinteisiin sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöihin, kuten verenpainetaudin hoitoon, Istolahti pohtii.

Istolahti huomioi väitöskirjassaan kuitenkin tarpeen tehdä lisätutkimusta suuremmissa väestöissä. Vastaavasti tarvetta on satunnaistetuille tutkimuksille, ennen kuin pitemmälle meneviä johtopäätöksiä voidaan tehdä.

Väitöskirjatutkimus perustui kahteen isoon suomalaiseen väestötutkimukseen: Terveys 2000 ja Terveys 2011. Näissä tutkimuksissa tehtiin kattava terveystarkastus ja EKG-rekisteröinti yli 6000 henkilölle, yli 30-vuotiaassa suomalaisessa väestössä. Erityisen tutkimusasetelmasta tekee, että samoilta henkilöiltä on otettu EKG 11 vuoden välein, mikä mahdollisti myös EKG-muutosten riskitekijöiden tutkimisen.

EKG:n laajan käytön vuoksi on tärkeä tunnistaa, mitkä muutokset viittaavat sairauksiin

Väitöskirjan toinen tutkimuskohde oli se, miten kammioiden sähköiseen palautumisvaiheeseen liittyvien EKG-muutosten sijainti vaikuttaa kuolleisuuteen ja riskiin sairastua sepelvaltimotautiin.

— ST-lasku ja negatiivinen T-aalto ovat eteisten muutoksiin verrattuna enemmän tutkittuja EKG-poikkeavuuksia. Tutkimuksia niiden sijainnin merkityksestä ennusteeseen on kuitenkin vain vähän, siitäkin huolimatta, että eri sairauksien tiedetään aiheuttavan muutoksia tiettyihin EKG-kytkentöihin.

Tutkimuksessa poikkeava negatiivinen T-aalto löytyi jopa viidennekseltä tutkituista. Sydämen sivuseinää kuvaavien EKG-kytkentöjen madaltuva ST-taso ja negatiivinen T-aalto liittyivät tutkimuksessa korkeampaan kuolleisuuteen, ja negatiivinen T-aalto myös lisääntyneeseen riskiin sairastua sepelvaltimotautiin. Negatiiviseen T-aaltoon etuseinäkytkennöissä yhdistyi yli kaksinkertainen riski sairastua sepelvaltimotautiin. Toisaalta alaseinäkytkentöjen muutosten ei todettu liittyvän huonompaan ennusteeseen.

— Sydämen kammioiden palautumisvaiheen EKG-muutosten merkitys näyttää vaihtelevan paljon sijainnin perusteella. Jatkotutkimuksia tarvitaan kuitenkin vielä ennen kuin tiedetään tarkemmin, miten minkäkin EKG-poikkeavuuden kohdalla tulisi yksilötasolla toimia, Istolahti huomauttaa.

— EKG on hyvin yleinen ja laajasti käytetty tutkimusmenetelmä. Tästä syystä poikkeavuuksiakin löytyy paljon. On tärkeää ymmärtää ja tutkia, mitkä muutokset voivat olla merkki sydänsairaudesta, ja mitkä kenties hyvänlaatuisia muutoksia, Istolahti lisää.

Tiia Istolahti on kardiologiaan erikoistuva lääkäri ja työskentelee tällä hetkellä Vaasan keskussairaalassa Pohjanmaan hyvinvointialueella.

Väitöstilaisuus perjantaina 14. huhtikuuta

Lääketieteen lisensiaatti Tiia Istolahden kardiologian alaan kuuluva väitöskirja Electrocardiographic Interatrial Block, P-Terminal Force, ST Level, and T-wave Inversion in General Population – Prevalence, Characteristics, and Prognostic Value tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 14.4.2023 klo 12 alkaen Kaupin kampuksella Arvo-rakennuksen luentosalissa F114, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii professori Juha Hartikainen Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii professori Jussi Hernesniemi Tampereen yliopistosta.