Väitös: Ruokamedia vahvistaa yhteiskunnallisia jakoja sekä käsityksiä hyvästä moraalista, terveydestä ja mausta

YTM Kaisa Tiusanen pureutui väitöskirjassaan median ruokasisältöihin sekä eettisen syömisen että terveellisyyteen tähtäävän wellness-kulttuurin näkökulmista. Eettinen syöminen on näkyvä teema esimerkiksi ruokajournalismissa ja digitaalisessa mediassa tilaa ottanut wellness-kulttuuri puolestaan korostaa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Ilmiö on noussut viime vuosina globaaliksi megatrendiksi. 

– Mistään varsinaisista alakulttuureista aineistoissa ei ole kyse, sillä sekä valtamedian toimittajilla että sosiaalisen median vaikuttajilla on runsaasti valtaa siinä, minkälaisiksi oikeanlainen elämä, kuluttaminen ja myös syöminen kussakin hetkessä muotoutuvat, Tiusanen toteaa.

Tiedostava ruokakuluttaminen on vahvasti keskiluokkaista

Väitöstutkimuksen perusteella eettiseen ja terveelliseen syömiseen keskittyvissä mediasisällöissä ruuan kuluttamiseen liittyy paljon eriarvoisuutta ja kulttuurisen erottautumisen strategioita.

Tutkimustulokset osoittavat, että ’hyvä ruoka’ ei ole lopulta kaikille, vaikka mediassa usein korostetaankin vaikkapa luomuruuan hyvää saavutettavuutta tai sitä, miten terveellisesti syöminen on edullista. Luomuruoka ja wellness-ruoka kiinnittyvät tutkimuksen perusteella hyvin vahvasti keskiluokkaisiin ja etuoikeutettuihin oletuksiin sekä taloudellisiin ja tietotaidollisiin resursseihin. Tiusasen mukaan erojen tekeminen menee mediateksteissä usein vielä tätäkin perusteellisemmalle tasolle:

– Median ruokateksteissä aktiivinen toimijuus ja tiedostava kuluttajuus on varattu nimenomaan keskiluokkaiselle kuluttajalle, joka hyvän moraalinsa turvin kykenee sekä pitämään huolta maapallosta että tulemaan jatkuvasti paremmaksi versioksi itsestään.

Yhteiskuntaluokan ohella ruokamediatekstit liittyvät myös sukupuolittuneisiin jakoihin.

– Hyväksyttävän naiseuden esityksissä keskiluokkainen identiteetti yhdistyy tasapainoiluun nauttimisen ja kurinalaisuuden välillä. Wellness-kulttuurissa askeettinenkin terveysruoka kehystetään usein nautinnon ja armollisuuden vinkkelistä, sillä esimerkiksi laihduttaminen tai siitä puhuminen määrittyy helposti patologiseksi käytökseksi, Tiusanen kertoo.

Neutraaleilta vaikuttavat puhetavat heijastavat yhteiskunnallisia jakoja

Väitöskirja nostaa esiin, miten syöminen heijastaa ja myös uusintaa mediassa yhteiskunnallisia jakoja ja käsityksiä eri ihmisryhmien kyvyistä hyvään arviointikykyyn, moraaliseen toimijuuteen, vastuullisuuteen, itsekontrolliin ja itsen toteuttamiseen. 

Tiusanen korostaa, ettei eriarvoistavasta ruokapuheesta voi lopulta syyttää ketään yksittäistä tekijää tai median sisällöntuottajaa, vaan kyse on laajoista kulttuurisista selitysmalleista, joita toistamme usein myös tiedostamattamme:

– Neutraaleilta vaikuttaviin puhetapoihin tulee kiinnittää aktiivisesti huomiota. Sen lisäksi, että makuhierarkioita ja moraalisia erotteluja luova puhe tuottaa eriarvoisuutta, keskiluokkainen kulinaarinen kilvoittelu kaventaa myös keskiluokan itsensä symbolista elintilaa. Normien sisällä pysyminen on kovaa työtä.

Tiusanen asuu Helsingissä ja työskentelee tutkijana Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa.
 

Väitöstilaisuus perjantaina 26. toukokuuta

Yhteiskuntatieteiden maisteri Kaisa Tiusasen viestintätieteiden alaan kuuluva väitöskirja Nice Food, Good People: Technologies of subjectivity and class distinction in media texts about the right kind of food tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa perjantaina 26.5.2023 klo 12 Tampereen yliopiston Linna-rakennuksen Väinö Linna -salissa (Kalevantie 5, Tampere). Vastaväittäjänä toimii yliopistotutkija, dosentti Katariina Mäkinen Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena emeritusprofessori Mikko Lehtonen Tampereen yliopistosta.