Etla: Omien ostojen seuraaminen vaikuttaa myös kuluttajan ostokäyttäytymiseen

Markkinoilla on tänä päivänä kasvava määrä sovelluksia, jotka antavat kuluttajalle mahdollisuuden tarkastella omaa henkilökohtaista käyttäytymishistoriaansa esimerkiksi aktiivisuuden, liikkumisen tai energiankulutuksen osalta. Oman datan käytön vaikutuksista kuluttajien käyttäytymiseen tiedetään kuitenkin vielä varsin vähän.
Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan oman aiemman ostohistorian tarkastelemisella on vaikutuksia kuluttajien ostokäyttäytymiseen. Etlan tutkimusjohtaja Heli Kosken, S-ryhmän yritysarkkitehti Kai Kuikkaniemen ja Helsingin yliopiston professori Mika Pantzarin tutkimuksessa “Do grocery feedback systems enabling access to past consumption impact individual food purchase behavior? (Etla Working Paper 103)” tarkastellaan kuluttajien ostokäyttäytymisen muutoksia heidän seurattuaan omaa ostohistoriaansa digitaalisessa S-mobiilin Omat ostot -palvelusovelluksessa.
Tutkimuksessa selvisi muun muassa, että hedelmien ja vihannesten osuus kuluttajien ruokaostoksissa kasvoi keskimäärin 0,32 prosenttiyksikköä sen jälkeen, kun kuluttaja oli seurannut omaa ostokäyttäytymistään sovelluksen avulla. Omat ostot -palvelun käyttö lisäsi eniten, pienemmillä viiveellä palvelun käyttöönoton jälkeen ja eri käyttäjäryhmien osalta laajimmin kuluttajien hedelmä- ja vihannesostosten määrää. Muutosta tuki se, että käytetyssä sovelluksessa hedelmät ja vihannekset -kategoria oli sovelluksen mainostetuin, näkyvin ja tarkinta ostohistoriaa tarjoava tuotekategoria.
Etlan tutkimusjohtaja Heli Kosken mukaan nyt julkaistu tutkimus osoittaakin, että oman datan käyttö ja oman ostohistorian seuraamisen vaikutus ei ole vain hetkellinen.
– Tutkimuksen löydös siitä, että Omat ostot -palvelun käytöstä seurasi tilastollisesti merkittäviä muutoksia vielä yli vuodenkin palvelun käyttöönoton jälkeen saattaa heijastella pidemmän aikavälin ostokäyttäytymismuutoksia palvelun käyttäjien joukossa. Käyttäytymismuutosten pysyvyys on kysymys, johon toivottavasti tuleva tutkimus antaa vastauksen, Koski kertoo.
Oman datan seuraamisen vaikutuksissa kuluttajien ostokäyttäytymiseen esiintyi sekä tuotekategoriakohtaisia että kuluttajien piirteisiin liittyviä eroja. Naiset eivät Kosken mukaan ainoastaan etsi miehiä enemmän terveyteen liittyvää tietoa, vaan tiedolla on myös enemmän vaikutusta ostokäyttäytymiseen.
Alle 35-vuotiaat ja naispuoliset kuluttajat muuttivat eniten ostokäyttäytymistään palvelun käytön aloittamisen jälkeen. Sen sijaan vanhemmat, yli 54-vuotiaat palvelun käyttäjät eivät juurikaan muuttaneet ostokäyttäytymistään palvelun käytön seurauksena.
Liitteet: Koski, Heli – Kuikkaniemi, Kai – Pantzar, Mika: Do grocery feedback systems enabling access to past consumption impact individual food purchase behavior? (Etla Working Paper 103)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Heli KoskiTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:050-466 3214heli.koski@etla.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Tiukka tietosuojasääntely leikkaa rajusti lääke- ja biotekniikkayritysten tutkimus- ja kehitysinvestointeja11.8.2025 11:32:28 EEST | Tiedote
Henkilötietojen suojaa koskeva tiukka sääntely, kuten EU:n yleinen tietosuoja-asetus GDPR, on vähentänyt merkittävästi lääke- ja bioteknologiayritysten tutkimus- ja kehitysinvestointeja. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan erityisen tuntuvasti t&k-investoinnit ovat vähentyneet pienissä ja keskisuurissa, kotimarkkinoille keskittyneissä yrityksissä. Riskinä onkin, että tiukka sääntely ohjaa lääke- ja bioteknologiayritysten t&k-toimintoja kevyemmin säänneltyihin maihin.
Etla: EU:n puolustusteollisuuden keskittäminen ja yhteishankinnat voivat olla haitallisia alan pienemmille toimijoille, kuten suomalaisyrityksille4.8.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Euroopan unioni pyrkii vahvistamaan yhteistä puolustusta uuden SAFE-rahoitusvälineen avulla, mutta sen taloudelliset hyödyt jakautuvat epätasaisesti eri jäsenmaiden kesken. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan EU:n puolustusteollisuuden tuotannon keskittämisen riskinä on, että pienempien puolustusalan yritysten tuotanto voi jopa supistua. Alan suuret toimijat pystyvät nopeasti kasvattamaan tuotantoaan, mikä vahvistaa niiden asemaa yhteishankinnoissa. Suomessa valtaosa puolustusalan yrityksistä on kuitenkin pieniä tai keskisuuria.
Etla: Kun vientitakuiden kokonaisriskiä kasvatetaan, tarvitaan vastapainoksi nykyistä suurempaa arvonlisää tai työllisyyttä30.7.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Hallituksen esityksessä vientitakuiden erityisriskinoton enimmäisvastuumäärää nostetaan 8 miljardista eurosta 12 miljardiin euroon. Esityksen myötä valtion vientitakuutoiminnan kokonaisriski tulee kasvamaan. Etla muistuttaa lausunnossaan, että riskin ja tuoton tulisi kulkea aina käsi kädessä. Vientitakuiden riskin kasvamisen vastapainoksi tulee tavoitella suurempaa odotettua hyötyä, kuten korkeampaa arvonlisää tai työllisyyttä Suomen kansantaloudelle. Etla myös korostaa, että liian riskipitoiset tai liian vähän Suomeen tuovia hyötyjä synnyttävät hankkeet tulee jättää ilman vientitakuita.
Etla: Lamanaikaisen työttömyyden vaikutukset näkyvät edelleen – kuolleisuusriski kasvoi laman myötä21.7.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Työpaikan menetys Suomen 1990-luvun laman aikana on lisännyt henkilöiden kuolleisuusriskiä. Vaikutus on ollut merkittävästi korkeampi, mikäli henkilö menetti työpaikkansa aivan laman ensimmäisinä vuosina verrattuna myöhemmin irtisanottuihin. Kuolleisuutta voi siis ainakin osin selittää pitkittynyt työttömyysjakso. Merkittävimmät kuolinsyyt lama-aikana työttömiksi jääneillä ovat olleet muun muassa itsemurhat, alkoholiperäiset syyt ja tapaturmat. Tiedot ilmenevät huhtikuussa julkaistusta akateemisesta tutkimuksesta.
Palveluiden globalisaatio tuomassa jopa vihreää siirtymää suuremmat muutokset Suomen tuotantorakenteeseen14.7.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Tavaroiden ja pääoman globalisaatio on jo pitkällä, mutta palveluiden ja ihmisten maailmanlaajuinen keskinäinen riippuvuus on ollut vähäisempää, arvioi Aki Kangasharju tuoreessa kirjassa. Hänen mukaansa teknologian kehitys mahdollistaa nyt palveluiden globalisaation ilman ihmisten muuttoa ja se voi mullistaa Suomen tuotantorakenteen. Vaikutus voi olla jopa suurempi kuin arvoketjujen pilkkoutumisen vaikutus kehittyneissä maissa, koska palvelujen osuus euroalueen työllisyydestä ja bkt:stä on suurempi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme