Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Omien ostojen seuraaminen vaikuttaa myös kuluttajan ostokäyttäytymiseen

18.4.2023 09:00:00 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Jaa
Aiemman ostohistorian tarkastelemisella on vaikutusta myös ostokäyttäytymiseen, käy ilmi tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Tänään julkistetussa tutkimuksessa selvitettiin kuluttajien ostokäyttäytymisen muutoksia heidän seurattuaan sovelluksen avulla omia ostojaan. Eniten kulutustaan datan seuraamisen jälkeen muuttivat alle 35-vuotiaat ja naispuoliset kuluttajat. Oman datan käytön seuraamisen vaikutuksista kuluttajakäyttäytymiseen tiedetään toistaiseksi vasta vähän, nyt julkaistu akateeminen tutkimus on Suomessa ja kansainvälisestikin ensimmäisiä lajissaan.
Tutkimuksessa selvisi muun muassa, että hedelmien ja vihannesten osuus kuluttajien ruokaostoksissa kasvoi keskimäärin 0,32 prosenttiyksikköä sen jälkeen, kun kuluttaja oli seurannut omaa ostokäyttäytymistään sovelluksen avulla.
Tutkimuksessa selvisi muun muassa, että hedelmien ja vihannesten osuus kuluttajien ruokaostoksissa kasvoi keskimäärin 0,32 prosenttiyksikköä sen jälkeen, kun kuluttaja oli seurannut omaa ostokäyttäytymistään sovelluksen avulla.

Markkinoilla on tänä päivänä kasvava määrä sovelluksia, jotka antavat kuluttajalle mahdollisuuden tarkastella omaa henkilökohtaista käyttäytymishistoriaansa esimerkiksi aktiivisuuden, liikkumisen tai energiankulutuksen osalta. Oman datan käytön vaikutuksista kuluttajien käyttäytymiseen tiedetään kuitenkin vielä varsin vähän.

Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan oman aiemman ostohistorian tarkastelemisella on vaikutuksia kuluttajien ostokäyttäytymiseen. Etlan tutkimusjohtaja Heli Kosken, S-ryhmän yritysarkkitehti Kai Kuikkaniemen ja Helsingin yliopiston professori Mika Pantzarin tutkimuksessa “Do grocery feedback systems enabling access to past consumption impact individual food purchase behavior? (Etla Working Paper 103)” tarkastellaan kuluttajien ostokäyttäytymisen muutoksia heidän seurattuaan omaa ostohistoriaansa digitaalisessa S-mobiilin Omat ostot -palvelusovelluksessa.

Tutkimuksessa selvisi muun muassa, että hedelmien ja vihannesten osuus kuluttajien ruokaostoksissa kasvoi keskimäärin 0,32 prosenttiyksikköä sen jälkeen, kun kuluttaja oli seurannut omaa ostokäyttäytymistään sovelluksen avulla. Omat ostot -palvelun käyttö lisäsi eniten, pienemmillä viiveellä palvelun käyttöönoton jälkeen ja eri käyttäjäryhmien osalta laajimmin kuluttajien hedelmä- ja vihannesostosten määrää. Muutosta tuki se, että käytetyssä sovelluksessa hedelmät ja vihannekset -kategoria oli sovelluksen mainostetuin, näkyvin ja tarkinta ostohistoriaa tarjoava tuotekategoria.

Etlan tutkimusjohtaja Heli Kosken mukaan nyt julkaistu tutkimus osoittaakin, että oman datan käyttö ja oman ostohistorian seuraamisen vaikutus ei ole vain hetkellinen.

– Tutkimuksen löydös siitä, että Omat ostot -palvelun käytöstä seurasi tilastollisesti merkittäviä muutoksia vielä yli vuodenkin palvelun käyttöönoton jälkeen saattaa heijastella pidemmän aikavälin ostokäyttäytymismuutoksia palvelun käyttäjien joukossa. Käyttäytymismuutosten pysyvyys on kysymys, johon toivottavasti tuleva tutkimus antaa vastauksen, Koski kertoo.

Oman datan seuraamisen vaikutuksissa kuluttajien ostokäyttäytymiseen esiintyi sekä tuotekategoriakohtaisia että kuluttajien piirteisiin liittyviä eroja. Naiset eivät Kosken mukaan ainoastaan etsi miehiä enemmän terveyteen liittyvää tietoa, vaan tiedolla on myös enemmän vaikutusta ostokäyttäytymiseen.

Alle 35-vuotiaat ja naispuoliset kuluttajat muuttivat eniten ostokäyttäytymistään palvelun käytön aloittamisen jälkeen. Sen sijaan vanhemmat, yli 54-vuotiaat palvelun käyttäjät eivät juurikaan muuttaneet ostokäyttäytymistään palvelun käytön seurauksena.

Liitteet: Koski, Heli – Kuikkaniemi, Kai – Pantzar, Mika: Do grocery feedback systems enabling access to past consumption impact individual food purchase behavior? (Etla Working Paper 103)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tutkimuksessa selvisi muun muassa, että hedelmien ja vihannesten osuus kuluttajien ruokaostoksissa kasvoi keskimäärin 0,32 prosenttiyksikköä sen jälkeen, kun kuluttaja oli seurannut omaa ostokäyttäytymistään sovelluksen avulla.
Tutkimuksessa selvisi muun muassa, että hedelmien ja vihannesten osuus kuluttajien ruokaostoksissa kasvoi keskimäärin 0,32 prosenttiyksikköä sen jälkeen, kun kuluttaja oli seurannut omaa ostokäyttäytymistään sovelluksen avulla.
Lataa
Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski
Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski
Lataa

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Suomi vajosi viisi sijaa IMD:n kilpailukykyvertailussa – sijoitus heikoin sitten vuoden 20163.7.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Suomi sijoittui tänä vuonna vasta sijalle 19 IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Pudotusta viime vuodesta tapahtui peräti viisi sijaa. Sijoituksen aleneminen on huomattavan suuri, ja Suomen sijoitus on nyt vuosien 2013–2016 tasolla. Sijoitus heikkeni vertailun kaikilla osa-alueilla, mutta eniten sijoitusta painoi yritysten suorituskyky. Kärkipaikan vertailussa otti tänä vuonna Singapore, toisena oli Hongkong ja kolmantena Sveitsi. Etla on IMD:n yhteistyökumppani Suomessa.

Etla: Suomi poikkeuksellinen alisuoriutuja tavaraviennissä – osuus maailmanmarkkinoilla puolittunut30.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Suomen osuus maailman tavaraviennin kokonaisarvosta on pudonnut 0,72 prosentista 0,35 prosenttiin vuosina 2002–2024, selviää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuksesta. Toisin kuin useimmat muut vanhat teollisuusmaat, Suomi ei ole onnistunut kompensoimaan heikentynyttä viennin suorituskykyään kysynnän kannalta suotuisalla tuotevalikoimalla. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta Suomen viennin markkinaosuus on alentunut toiseksi eniten tutkimuksessa vertailtujen 42 maan joukossa.

Aki Kangasharju ja Tero Kuusi: Näin yritysveron tuotto maksimoidaan22.6.2026 05:00:00 EEST | Tiedote

Yhteisöverojen tulossa olevaa kevennystä kritisoidaan, koska sen pelätään vähentävän verotuottoja. Pelko kohdistuu väärään kohtaan. Verotulojen kannalta olennaisempaa on, paljonko yritykset pystyvät tekemään voittoja, kuin se, peritäänkö veronalaisista voitoista veroa 18 vaiko 20 prosenttia. Veroprosentti pitäisi asettaa niin, että sillä maksimoidaan yritysten voitontekokyky eikä staattisesti arvioitu verotulojen määrä, kirjoittavat tuoreessa Etla-kolumnissa toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja tutkimusjohtaja Tero Kuusi.

Tuore tutkimus: Nelipäiväinen työviikko leikkaisi vientituloja miljardeilla, kiky-sopimus toi maltillista kasvua15.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Siirtyminen nelipäiväiseen työviikkoon ilman työaikaa kompensoivaa tuottavuuden kasvua leikkaisi Suomen metsä- ja terästeollisuuden vientituloja neljässä vuodessa jopa 2,4 miljardia euroa, selviää Etlan, VATTin ja Aalto-yliopiston tutkijoiden tuoreesta tutkimuksesta. Erityisesti pääomavaltaisessa vientiteollisuudessa lyhyemmän työajan mahdolliset tuottavuushyödyt ovat tutkijoiden mukaan epätodennäköisiä tuotantoteknologian jäykkyyden vuoksi. Sitä vastoin vuosina 2017–2019 Suomessa toteutettu kilpailukykysopimus onnistui tavoitteessaan parantaa kustannuskilpailukykyä. Kikyn arvioidaan kasvattaneen tuloja vientimarkkinoilla liki 240 miljoonaa euroa.

Konepajoille ja rakennusalalle kustannuspaineita – EU:n hiilirajamekanismin laajennus epäsuoriin päästöihin ei kuitenkaan romuta Suomen teollisuuden kilpailukykyä10.6.2026 09:01:00 EEST | Tiedote

EU:n hiilirajamekanismin (CBAM) mahdollinen laajentaminen myös epäsuoriin päästöihin ei aiheuta Suomen tuontiin merkittäviä muutoksia. CBAM-laajennus vähentäisi jonkin verran tuontia päästökaupan ulkopuolisista maista. Tuonti reagoi laajennukseen voimakkaimmin alumiinisektorilla, kun taas raudan ja teräksen kohdalla vaikutukset ovat maltillisempia. Kustannuspaineet kohdistuvat Suomessa erityisesti rauta- ja terässektoriin sekä näitä hyödyntäviin toimialoihin, kuten rakennus- ja konepajateollisuuteen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye