Oulujoen vesistön tilan parantamista edistetään vesistövisiolla
18.4.2023 10:45:20 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote

Suomessa on toteutettu useita vesivisiohankkeita vuoden 2015 jälkeen. ”Oulujoen vesistöalueen vesistövisio on näistä mittavin, kun otetaan huomioon käsitellyt aihepiirit, maantieteellinen alue ja sidosryhmien osallistuminen”, kertoo ryhmäpäällikkö Mika Marttunen Suomen ympäristökeskuksesta.
Kaikkien panosta tarvitaan toteuttamiseen
Kaikilta mahdollisilta toimijoilta, kuten kunnilta, yrityksiltä ja järjestöiltä, toivotaan osallistumista ehdotusten toteuttamiseen. Toimijoita kannustetaan aktiiviseen yhteistyöhön hankkeiden valmistelussa ja rahoituksen hakemisessa.
Jotta ehdotetut toimet saadaan käyntiin, vesistövisiotyölle on haettu keväällä 2023 jatkorahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta, alueen kunnilta ja yrityksiltä.
Esimerkkejä vesistövision toimenpide-ehdotuksista
Vesien tilan parantaminen auttaa myös kalakantoja
Vesien tilaa parannetaan kestävimmin ehkäisemällä kuormituksen syntyä. Rehevöitymisen lisäksi myös vesien tummumiskehitykseen tulisi puuttua. Visiossa ehdotetaankin, että uusilla metsänhoidon toimenpiteillä, kuten matalammilla metsäojilla ja heikosti puuta tuottavien suometsien ennallistamisella, vähennetään vesistökuormitusta.
Myös turvetuotannosta poistuneiden alueiden jälkikäytössä, maanviljelyssä ja kaivosteollisuudessa kannustetaan ottamaan käyttöön tutkimustietoon perustuvia parhaita toimia, joilla kuormitusta voidaan vähentää.
Visiotyössä esitetään useita ehdotuksia, joilla pyritään vähentämään ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia vesistön tilaan ja tulvaherkkyyteen.
Merilohen ja -taimenen vaellusta ja lisääntymismahdollisuuksia halutaan parantaa etenkin Oulujoen alajuoksulla. Järvitaimenen vaellusmahdollisuuksia parannetaan ja lisääntymisalueita kunnostetaan Oulujärven yläpuolisilla alueilla. Kalakantojen hoidossa pyritään luontaiseen elinkiertoon ja istutuksissa vesistöalueen alkuperäisiin kalalajeihin ja -kantoihin. Lähikalan käyttöä julkisissa ruokahankinnoissa halutaan lisätä.
Vesivastuulliset yritykset lisäävät alueen veto- ja pitovoimaa
Oulujoen vesistöalueen vesivoimatuotannolla on säätöominaisuuksien vuoksi suuri merkitys kansallisessa sähköntuotantojärjestelmässä. Lyhytaikaissäännöstelyn aiheuttamia haittoja vesiluonnolle ja vesistön virkistyskäytölle halutaan kuitenkin vähentää. Säännöstellyissä järvissä pyritään myös pienentämään ”kevätkuoppaa” eli talvisten juoksutusten aikaansaamaa matalaa vedenpintaa.
Vesistövisiossa ehdotetaan, että alueen yritykset osallistuisivat erilaisiin hankkeisiin toimimalla yrityskummeina tai järjestämällä vesistökunnostuksia yhteistyössä Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan vesistökunnostusverkostojen kanssa. Samalla ne voisivat vahvistaa omaa brändiään Oulujoen vesistön tilan parantamisen avulla.
Vesivastuullisuuteen sitoutuminen olisi jo nyt yrityksille mahdollisuus tarkastella ja pienentää vesijalanjälkeään ja veteen liittyviä riskejä. Tavoitteena on, että vesistöalueella olisi useita vapaaehtoisen vesivastuusitoumuksen tehneitä yrityksiä.
Vesistöalueen luontomatkailukohteita halutaan kehittää harkitusti. Vesistöön liittyviä aktiviteetteja sekä tarinoita ja ruokakulttuuria toivotaan yhdistettävän kiinnostaviksi matkailutuotteiksi.
Oulujoen vesistöalueen vesistövisio 2035 -hanke
Vesistövisio laadittiin toukokuussa päättyvässä ARVOVESI-hankkeessa ”Elinvoimaa Kainuun järviltä Perämeren rannikolle – Oulujoen vesistöalueen vesistövisio 2035”.
Hankkeen toteuttajia olivat Suomen ympäristökeskus (vesien tilaan ja maankäyttöön liittyvät selvitykset), Luonnonvarakeskus (kalakannat) ja Oulun yliopisto (vesivoima ja aluetalous). Kaikkiaan mukana oli 35 organisaatiota: tutkimusorganisaatioiden lisäksi alueen kuntia, viranomaisia, yrityksiä ja järjestöjä. Visiotyöhön osallistui yhteensä yli 140 ihmistä.
Hankkeen osarahoittaja oli EU:n aluekehitysrahasto EAKR. Myös mukana olleet kunnat ja yritykset sekä Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus ja Oulun yliopisto rahoittivat hanketta.
Oulujoen vesistöalueen vesistövision päätösseminaari
Seminaari järjestetään keskiviikkona 19.4.2023 klo 13.00–16.00 Oulun teatterilla. Päätösseminaaria voi seurata verkossa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Vesistövisio: ryhmäpäällikkö Mika Marttunen, Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 251 411, etunimi.sukunimi@syke.fi
Vesien tila: erikoistutkija Jarno Turunen Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 251 229, etunimi.sukunimi@syke.fi
Kalakannat: johtava tutkija Pekka Hyvärinen, Luonnonvarakeskus, puh. 0295 327641, etunimi.sukunimi@luke.fi
Vesivoima: tutkija Hannu Huuki, Oulun yliopisto, puh. 0294 487209, etunimi.sukunimi@oulu.fi
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat

Linkit
- Esite: Oulujoen vesistöalueen vesistövisio 2035 (pdf)
- Hankkeen verkkosivut: Vesistövisio 2035 - Visio Oulujoen vesistöalueen kestävästä tulevaisuudesta
- Vesistövision loppuraportti: Oulujoen vesistöalueen vesistövisio – ARVOVESI-hankkeen tulokset. Marttunen M, Turunen J, Kukkonen M, Vilmi A, Mustajoki J, Huuki H, Härkönen L, Hyvärinen P, Louhi P, Räsänen S, Kopsakangas-Savolainen M. ja Hellsten S 2023. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 8/2023. 158 s.
Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Public defence: Just transformative conservation requires challenging existing structures and strengthening local agency25.9.2026 08:56:00 EEST | Press release
In her doctoral dissertation, Liisa Varumo, M.Sc.Admin, a researcher at the Finnish Environment Institute (Syke), examines questions of environmental justice in diverse nature conservation instruments and their potential to contribute to just transformative conservation. The public defence will take place at the University of Eastern Finland on Friday 2 October 2026 at 12.00.
Väitös: Reilu kestävyysmurros luonnonsuojelussa vaatii rakenteiden haastamista ja toimijuuden vahvistamista25.9.2026 08:55:00 EEST | Tiedote
Suomen ympäristökeskuksen tutkija, HTM Liisa Varumo tarkastelee väitöskirjassaan erilaisten luonnonsuojelukeinojen oikeudenmukaisuutta ja niiden mahdollisuuksia edistää reilua kestävyysmurrosta. Väitöstilaisuus pidetään Itä-Suomen yliopistossa perjantaina 2.10.2026 klo 12.00.
Nostot medialle 24.9.–2.10.202624.9.2026 15:57:23 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa pian ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme mediakatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Östersjöns tillstånd är fortfarande långt från målen – uppföljning som sträcker sig från kustvatten till öppet hav visar varför18.9.2026 08:30:00 EEST | Pressmeddelande
I augusti genomförde Finlands miljöcentral två uppföljningsresor i Östersjön: havsforskningsfartyget Aranda samlade in information från öppet hav och ms Hessu från Skärgårdshavet och kusten. Övergödning är fortfarande Östersjöns största miljöproblem. Enligt den statusbedömning av kustvattnen som publicerades i juni har endast sex procent av Finlands kustvatten god status. Färska mätningar och modelleringar ger en uppdaterad lägesbild av hur näringsbelastningen från land syns i kustvattnen och på öppet hav och varför havets tillstånd fortfarande är långt från målen.
The state of the Baltic Sea still far from the objectives – monitoring extending from coastal waters to the open sea explains why18.9.2026 08:30:00 EEST | Press release
In August, the Finnish Environment Institute carried out two monitoring cruises in the Baltic Sea: Research vessel Aranda collected data from the open sea and M/S Hessu from the Archipelago Sea and the coast. Eutrophication remains the biggest environmental problem in the Baltic Sea. According to the status assessment of coastal waters, published in June, only six per cent of Finnish coastal waters are in a good state. Recent measurements and modelling provide an updated situational picture of how nutrient pollution from land is reflected in coastal waters and the open sea, and why the state of the sea is still far from the objectives.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
