Lataa Muuttolintujen kevät – uusi sovellus auttaa tiedettä ja tunnistamaan lintuja

Jyväskylän yliopistossa kehitetyn Muuttolintujen kevät -nimisen sovelluksen voi ladata itselleen älypuhelimen sovelluskaupasta. Sovellus tuntee tällä hetkellä 150 suomalaista lintulajia, mutta sen tunnistusalgoritmia kehitetään jatkuvasti.
Nauhoitusten avulla tutkijat saavat tietoa, mihin aikaan mitkäkin muuttolinnut saapuvat Suomeen. Jyväskylän yliopiston tutkimuksen tarkoituksena on entistä paremmin ymmärtää lintujen kevätmuuttoon vaikuttavia tekijöitä, erityisesti sääoloja. CSC puolestaan on rakentanut laskenta- ja tallennuspalvelun, jossa sovellusta palveleva tekoälymalli toimii ja jonne data kerätään. CSC myös varmistaa datan avoimen saatavuuden tutkijoille.
- Kansalaisten tekemät nauhoitukset ovat tutkimuksen kannalta ainutlaatuisen arvokkaita. Niiden avulla voidaan havainnoida lintuja samanaikaisesti kattavasti ympäri Suomea. Koska äänet tunnistetaan tekoälyn avulla, aineiston laatu ei riipu siitä, kuinka hyvin sovelluksen käyttäjä tuntee linnut, joten kaikki kansalaisten keräämät havainnot ovat vertailukelpoisia ja yhtä arvokkaita. Kaikkein arvokkaimpia tutkimuksen kannalta ovat intervallinauhoitukset, koska niiden avulla saadaan systemaattista tietoa paitsi siitä, missä ja milloin lintuja on havaittu, myös siitä, missä ja milloin niitä ei ole havaittu, kertoo tutkimushanketta johtava akatemiaprofessori Otso Ovaskainen Jyväskylän yliopistosta.
- Jyväskylän yliopiston kehittämä mobiilisovellus ja yhteistyössä käynnistetty Muuttolintujen kevät -kampanja ovat ensimmäiset askeleet kohti tulevaisuuden digitaalisesti tuettua kansalaistiedetutkimusta. Lähes jokaisella meistä on taskussa älypuhelin, joka sisältää useita tutkimustiedon keräämiseen soveltuvia sensoreita ja laskentatehoa, joka vastaa 2000-luvun alkupuolen supertietokoneita. Sovellus on suunniteltu huolellisesti suojaten käyttäjän yksityisyyttä ja tarjoten turvallisen sekä helpon käyttökokemuksen, pääarkkitehti Ari Lehtiö Jyväskylän yliopiston digipalveluista kertoo.
Tule kuulemaan lisää Jyväskylän yliopiston kirjasto Lähteeseen
Uutta sovellusta ja kansalaistiedettä juhlistetaan Jyväskylän yliopiston kirjasto Lähteessä keskiviikkona 10.5. Ohjelmassa on paljon mielenkiintoista asiaa muuttolinnuista esimerkiksi kouluryhmille ja linnuista kiinnostuneille. Tilaisuus huipentuu Yle Luonto ja kansalaistiede -keskusteluun, jossa kansalaistieteen vaiheita kerrataan vuoden 1983 pähkinänakkeleiden suurvaelluksesta nykytutkimuksen supertietokoneisiin ja tekoälyyn. Mukana on Luontoillan legendaarinen Veikko Neuvonen.
Muuttolintujen keväässä seurataan luonnon upeinta showta – muuttolintujen paluuta!
Muuttolintujen kevät on kokonaisuus, joka muodostuu verkossa, somessa ja radiossa tapahtuvasta lintujen kevätmuuton seurannasta. Se toteutetaan Ylen, Jyväskylän yliopiston ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen yhteistyönä. Muuttolintujen kevät huipentuu 10.5. suorassa juhlalähetyksessä Yle TV1:ssä ja Yle Radio Suomessa klo 19.00–20.30.
Lisätietoja:
Akatemiaprofessori Otso Ovaskainen, puh. 050 3092795, otso.t.ovaskainen@jyu.fi
Pääarkkitehti Ari Lehtiö, puh. 050 3610992, ari.lehtio@jyu.fi
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Mikä tekee kodista kodin? Tuore filosofian väitöskirja tutkii kodin merkityksellisyyttä kokemuksena29.4.2025 13:43:17 EEST | Tiedote
Mikä saa kodin tuntumaan kodilta? Miksi taas kaikki asuinpaikat eivät tunnu kodilta? YTM Olli-Pekka Paanasen väitöstutkimus tarkastelee, miten kokemus kodista rakentuu, millainen on kodin ja asumisen välinen suhde ja miten tunnesiteet kotia kohtaan rakentuvat.
Perinnöllinen lihasvoima pienentää riskiä kuolla sydän- ja verisuonitauteihin29.4.2025 10:26:45 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että miehillä, joilla oli parempaa lihasvoimaa tukeva geeniperimä, oli matalampi riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin. Tämä yhteys oli riippumaton aikuisiän vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrästä ja muista elämäntapoihin liittyvistä tekijöistä.
Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote
Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.
Kansainvälinen konferenssi rakentaa tulevaisuudenuskoa ja selviytymiskykyä23.4.2025 11:00:47 EEST | Tiedote
Ympäristökysymysten lisäksi aikamme yhteiskunnat kamppailevat monimutkaisten sosiaalisten haasteiden kanssa. Lapset, nuoret ja heidän perheensä ovat usein ensimmäisiä, joita tämän hetken yhteiskunnalliset haasteet koettelevat.
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme