Talous- ja työllisyystavoitteet eivät toteudu, ellei väestön toimintakykyyn satsata
Väestön fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin heikkeneminen on sekä kansanterveydellinen että kansantaloudellinen ongelma. Valtaosa sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyyseläkkeistä aiheutuu mielenterveyssyistä sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksista. UKK-instituutti on arvioinut liikkumattomuuden kustannusten olevan yli kolme miljardia euroa. Mielenterveyden häiriöt maksavat Suomelle vuosittain vähintään 11 miljardia euroa.
Viime vuosina erityisen huolestuttavaa on ollut nuorissa ikäryhmissä tapahtunut muutos. Vain noin kolmasosa peruskoululaisista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Liikkuminen on vähentynyt, mikä on heikentänyt lasten ja nuorten toimintakykyä. Move!-mittausten (2022) mukaan noin 40 prosentilla oppilaista heikko toimintakyky voi aiheuttaa haasteita arjen jaksamiseen. Vähäinen liikkuminen on riski myös mielenterveydelle.
Erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveys heikkeni entisestään koronapandemian seurauksena. Kouluterveyskyselyn (2021) mukaan tyytyväisyys elämään laski sekä yksinäisyys ja opiskelu-uupumus lisääntyivät. Joka kolmas tyttö kokee kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta yläkoulussa ja toisella asteella. Tyttöjen ahdistus lisääntyi kahdessa vuodessa 20 %:sta yli 30 %:in. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen (2021) mukaan joka kolmas korkeakouluopiskelija on psyykkisesti kuormittunut eli kärsii ahdistus- ja/tai masennusoireista.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Kansaneläkelaitoksen mukaan suomalaisten työ- ja toimintakyky alkoivat kohentua nopeasti 1970-luvulla, mutta myönteinen kehitys pysähtyi 2010-luvulla ja kääntyi jopa huonompaan. Työ- ja toimintakyvyn heikkeneminen on saatava pysäytettyä, sillä se uhkaa taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä.
– Fyysisen kunnon rapautuminen ja mielenterveyden ongelmat eivät ole ainoastaan yksilötason inhimillinen tragedia, vaan ne haastavat koko hyvinvointivaltiomme ja taloutemme perustaa. Kun väestö ikääntyy ja nuorten ikäluokat pienenevät, meidän on pidettävä yhä parempaa huolta niin lapsistamme ja nuoristamme kuin työikäisistä ja ikäihmisistä. Toimintakyvyn kriisi vaatii tulevalta hallitukselta uudenlaista johtajuutta ja rohkeita satsauksia ennaltaehkäisyyn, toteaa Olympiakomitean toimitusjohtaja Taina Susiluoto.
Kulttuurin ja liikunnan hyvinvointivaikutukset ovat tutkittuja tosiasioita. Näiden vaikutusten tunnistamista ja vahvistamista puoltaa myös Opetus- ja kulttuuriministeriön selvitysryhmä Kulttuurin ja liikunnan hyvinvointivaikutukset osaksi päätöksenteko- ja ohjausjärjestelmää -raportissaan. Selvitysryhmä on esittänyt seuraavaan hallitusohjelmaan Kansallinen toimintakyky -ohjelmaa.
– Tarvitaan iso yhteiskunnallinen muutos, jotta meillä olisi aikaa ja voimia tehdä asioita, jotka tekevät meille hyvää ja auttavat palautumaan. Esimerkiksi suurin osa suomalaisista haluaisi lukea enemmän, mutta keskittymiskyky ja aika ei vain tunnu riittävän, muistuttaa Lukuviikon kunniaksi Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen.
Väestön toimintakyvyn lasku on mahdollista kääntää edistämällä mielenterveyttä ja tukemalla kulttuuria ja liikuntaa. Se on monen toimijan: kuntien, hyvinvointialueiden, yritysten ja järjestöjen yhteinen tehtävä.
– Mielenterveyskriisi on ratkaistava. Tarvitsemme systemaattista ja laaja-alaista yhteistyötä, jossa järjestöillä ja kansalaistoiminnalla on tärkeä roolinsa. Olemme valmiita vastaamaan toimintakykyhaasteeseen yhteistyössä liikunta- ja kulttuuritoimijoiden kanssa, mutta odotamme myös hallitukselta tähän tukea, toteaa MIELI ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sari Aalto-Matturi, toiminnanjohtaja, MIELI ry sari.aalto-matturi@mieli.fi, p. 0400 508 234
Rosa Meriläinen, pääsihteeri KULTA ry, rosa.merilainen@kulttuurijataide.fi, p. 050 432 6679
Taina Susiluoto, toimitusjohtaja Olympiakomitea, taina.susiluoto@olympiakomitea.fi, p. 050 3319 832
Linkit
- Kansallinen toimintakykyohjelma tulevan hallitusohjelman kärkihankkeeksi - liikuntajärjestöt ehdottavat 200 miljoonan euron investointia
- Kulttuurin ja liikunnan hyvinvointivaikutukset osaksi päätöksenteko- ja ohjausjärjestelmää (valtioneuvosto)
- THL:n ja Kelan hyvinvointikatsaus: Väestön työ- ja toimintakyvyn heikkeneminen uhkaa taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä (valtioneuvosto)
Tietoja julkaisijasta
MIELI Suomen Mielenterveys ry tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi. MIELI ry puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeutta hyvään mielenterveyteen. Järjestö koordinoi valtakunnallisen kriisikeskusverkoston toimintaa sekä edistää lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta MIELI Suomen Mielenterveys ry
Dom som riskerar begå självmord får inte tillräcklig vård4.9.2023 03:00:00 EEST | Tiedote
Dom som kontaktar MIELI rf tar kontakt om allt allvarligare situationer och det är allt vanligare att den som svarar måste ringa 112. Antalet självmord har minskat med hälften sedan den ekonomiska depressionen på 1990-talet, men fortfarande har Finland de högsta självmordssiffrorna i Norden, ungefär 750 per år.
Itsemurhavaarassa olevat eivät saa riittävää hoitoa4.9.2023 03:00:00 EEST | Tiedote
MIELI ry:n yhteydenottajien tilanteet ovat aiempaa vakavampia, ja päivystävät soittavat 112:seen yhä useammin. Itsemurhien määrä on puolittunut 1990-luvun lama-aikojen jälkeen, mutta edelleen Suomen noin 750 itsemurhakuolemaa vuodessa on Pohjoismaiden korkein luku.
Satu Raappana johtamaan nuorten mielenterveystyötä MIELI ry:ssä2.9.2023 00:00:00 EEST | Tiedote
Nuorten mielenterveyden häiriöt ovat lisääntyneet noin neljänneksellä koronapandemian jälkeen. Pandemia iski erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvointiin. MIELI ry vahvistaa omassa työssään nuorten mielenterveystyötä kokoamalla yhteen talon asiantuntemusta ja suuntaamalla sitä strategisesti.
Rasisminvastaisen tiedonannon merkitys selviää käytännön teoissa1.9.2023 14:20:55 EEST | Tiedote
Pitkittynyt rasismikeskustelu ja epäselvä irtisanoutuminen rasismista on kuormittanut kohtuuttomasti monien kansalaisten mielenterveyttä ja turvallisuudentunnetta. Tiedonanto sisältää tarpeellisia kirjauksia, mutta resursoinnin puute herättää huolen niiden toteutumisesta.
MIELI rf:s kristelefon fick rekordmånga kontaktförsök pga. avbrott i mentalvårdstjänsterna22.8.2023 00:00:00 EEST | Tiedote
Många mentalvårds- och socialtjänster håller paus över sommaren, men människors behov av hjälp fortsätter också i semestertider. Serviceavbrottet syns klart i MIELI rf:s kristelefon, som fick rekordmånga uppringningar i sommar, över 70 450 stycken.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme