Talous- ja työllisyystavoitteet eivät toteudu, ellei väestön toimintakykyyn satsata

Väestön fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin heikkeneminen on sekä kansanterveydellinen että kansantaloudellinen ongelma. Valtaosa sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyyseläkkeistä aiheutuu mielenterveyssyistä sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksista. UKK-instituutti on arvioinut liikkumattomuuden kustannusten olevan yli kolme miljardia euroa. Mielenterveyden häiriöt maksavat Suomelle vuosittain vähintään 11 miljardia euroa.

Viime vuosina erityisen huolestuttavaa on ollut nuorissa ikäryhmissä tapahtunut muutos. Vain noin kolmasosa peruskoululaisista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Liikkuminen on vähentynyt, mikä on heikentänyt lasten ja nuorten toimintakykyä. Move!-mittausten (2022) mukaan noin 40 prosentilla oppilaista heikko toimintakyky voi aiheuttaa haasteita arjen jaksamiseen. Vähäinen liikkuminen on riski myös mielenterveydelle.

Erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveys heikkeni entisestään koronapandemian seurauksena. Kouluterveyskyselyn (2021) mukaan tyytyväisyys elämään laski sekä yksinäisyys ja opiskelu-uupumus lisääntyivät. Joka kolmas tyttö kokee kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta yläkoulussa ja toisella asteella. Tyttöjen ahdistus lisääntyi kahdessa vuodessa 20 %:sta yli 30 %:in. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen (2021) mukaan joka kolmas korkeakouluopiskelija on psyykkisesti kuormittunut eli kärsii ahdistus- ja/tai masennusoireista.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Kansaneläkelaitoksen mukaan suomalaisten työ- ja toimintakyky alkoivat kohentua nopeasti 1970-luvulla, mutta myönteinen kehitys pysähtyi 2010-luvulla ja kääntyi jopa huonompaan. Työ- ja toimintakyvyn heikkeneminen on saatava pysäytettyä, sillä se uhkaa taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä.

– Fyysisen kunnon rapautuminen ja mielenterveyden ongelmat eivät ole ainoastaan yksilötason inhimillinen tragedia, vaan ne haastavat koko hyvinvointivaltiomme ja taloutemme perustaa. Kun väestö ikääntyy ja nuorten ikäluokat pienenevät, meidän on pidettävä yhä parempaa huolta niin lapsistamme ja nuoristamme kuin työikäisistä ja ikäihmisistä. Toimintakyvyn kriisi vaatii tulevalta hallitukselta uudenlaista johtajuutta ja rohkeita satsauksia ennaltaehkäisyyn, toteaa Olympiakomitean toimitusjohtaja Taina Susiluoto.

Kulttuurin ja liikunnan hyvinvointivaikutukset ovat tutkittuja tosiasioita. Näiden vaikutusten tunnistamista ja vahvistamista puoltaa myös Opetus- ja kulttuuriministeriön selvitysryhmä Kulttuurin ja liikunnan hyvinvointivaikutukset osaksi päätöksenteko- ja ohjausjärjestelmää -raportissaan. Selvitysryhmä on esittänyt seuraavaan hallitusohjelmaan Kansallinen toimintakyky -ohjelmaa.

– Tarvitaan iso yhteiskunnallinen muutos, jotta meillä olisi aikaa ja voimia tehdä asioita, jotka tekevät meille hyvää ja auttavat palautumaan. Esimerkiksi suurin osa suomalaisista haluaisi lukea enemmän, mutta keskittymiskyky ja aika ei vain tunnu riittävän, muistuttaa Lukuviikon kunniaksi Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen.

Väestön toimintakyvyn lasku on mahdollista kääntää edistämällä mielenterveyttä ja tukemalla kulttuuria ja liikuntaa. Se on monen toimijan: kuntien, hyvinvointialueiden, yritysten ja järjestöjen yhteinen tehtävä.

­– Mielenterveyskriisi on ratkaistava. Tarvitsemme systemaattista ja laaja-alaista yhteistyötä, jossa järjestöillä ja kansalaistoiminnalla on tärkeä roolinsa. Olemme valmiita vastaamaan toimintakykyhaasteeseen yhteistyössä liikunta- ja kulttuuritoimijoiden kanssa, mutta odotamme myös hallitukselta tähän tukea, toteaa MIELI ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi.