Tampereen yliopisto

Tuore tutkimus osoittaa: opiskelijoiden elämänpäämäärissä korostuu itsekkyys ja niiden laajentamiseksi tarvitaan tukea opetuksesta

Jaa
Tutkija Elina Kuusistoa kiinnostaa, millaisia elämänpäämääriä ihmisillä on ja miten ne vaikuttavat heidän elämänsä laatuun sekä yhteiskuntaan. Tutkimukset osoittavat, että opiskelijoiden elämänpäämäärät ovat usein itsekkäitä ja liittyvät omaan hyvinvointiin, ei niinkään yhteiseen hyvään. Tuloksista huolestuneena Kuusisto tutkii tällä hetkellä, mikä koulutuksen rooli asiassa on ja miten opiskelijoita voidaan tulevaisuudessa tukea elämänpäämääriensä laajentamisessa.
Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto
Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto

Vuoden 2023 alussa julkaistussa tutkimuksessa Life purposes: Comparing higher education students in four institutions in the Netherlands and Finland Elina Kuusisto tutki yhdessä tutkijakollegoidensa kanssa suomalaisten ja hollantilaisten korkeakouluopiskelijoiden elämänpäämääriä. Yksi kollegoista on Tampereen yliopiston tutkija Inkeri Rissanen.

Elämänpäämäärätutkimuksen taustalla on Stanfordin yliopiston William Damonin ja hänen tutkimusryhmänsä kehittämä määritelmä elämän päämäärästä, purpose in life. Teorian ajatuksena on, että elämän päämäärä muodostuu kolmesta dimensiosta: pitkäaikaisesta ja ihmiselle merkityksellisestä tavoitteesta, toiminnasta tavoitteen saavuttamiseksi sekä itsen ulkopuolelle liittyvästä ulottuvuudesta, muiden hyväksi toimimisesta. Näiden kolmen dimension avulla voidaan tarkastella yksilöiden elämän päämäärän kehittymistä.
 

Opiskelijoiden elämänpäämäärissä korostuu itsekkyys

Kuusiston ja kumppaneiden tutkimuksessa tarkasteltiin, millaisia elämänpäämääriä opiskelijoilla on. Aineiston määrällisestä osuudesta tuli esille, että elämänpäämääräprofiileja on suomalaisten ja hollantilaisten opiskelijoiden joukossa neljänlaisia: päämäärätietoisia, itsekeskeisiä, haaveilijoita sekä sitoutumattomia. Samantapaisia profiileja on noussut myös amerikkalaisissa tutkimuksissa.

Päämäärätietoisella on olemassa kaikki Damonin teorian dimensiot: hän on löytänyt merkityksellisen päämäärän ja tekee suunnitelmia ja toimia saavuttaakseen sen. Hänen päämääränsä jollain tapaa myös hyödyttää muita. Itsekeskeisillä on selkeitä tavoitteita ja he ovat sitoutuneita niiden toteuttamiseen. Tavoitteet eivät kuitenkaan yleensä liity muihin ihmisiin. Haaveilijalla tai unelmoijalla puolestaan on visioita ja ideoita sekä halua parantaa maailmaa, mutta ei vahvasti sitouttavaa tavoitetta. Sitoutumattomat ovat pienin ryhmä. Heidän sitoutumisensa kaikkiin kolmeen dimensioon on matala.

Tutkimuksen laadullinen osuus osoitti, että suurin osa suomalaisopiskelijoista on elämänpäämääräprofiililtaan itsekeskeisiä.

– Monet suomalaisista ja osa hollantilaisistakin opiskelijoista kuuluivat niihin, joilla on todella vahvana itsekeskeisyyden elämänpäämääräprofiili. He haluavat elämässä olla onnellisia, toteuttaa itseään, saada kodin ja perheen ja elää mukavaa elämää. Ja kukapa ei haluaisi, nauraa Kuusisto.
 

Vain kolmasosalla opettajaopiskelijoista on yhteiskunnallisia päämääriä

Tutkimustulosten pohjalta Kuusisto on tehnyt jatkotutkimusta yhdessä Rissasen kanssa. Tutkimuskohteena ovat olleet Tampereen yliopiston opettajaopiskelijat.

Tutkimustuloksissa korostui tulevan opettajan työn instrumentaalinen merkitys. Se tarkoittaa, että opiskelijat kokevat saavansa työn kautta onnellisuutta ja merkityksellisyyttä elämään. Lisäksi he kokevat työn tarjoavan heille elinkeinon, jonka avulla he voivat saavuttaa omat päämääränsä elämässä.

– Vaikka opiskelijoilla oli toki myös pedagogisia päämääriä, meitä hämmensi, että vain kolmasosalla oli yhteiskunnallisia tavoitteita tai päämääriä. Kun ajattelemme, että Tampereen yliopiston yksi keskeisimmistä arvoista on yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja yhteiskunnalliseen vastuuseen kasvattaminen, sen pitäisi ilman muuta olla myös opettajakoulutuksemme yksi päätavoite.

Kuusisto sanoo, että tulokset huolestuttavat häntä:

– Meillä näyttäisi olevan opettajasukupolvi, joka lähtee työhön tullakseen onnelliseksi tai niistä lähtökohdista käsin, mitä työ voi heille antaa. Opettajan työ on hyvin haasteellista ja pelkään, että tämän tyyppiset päämäärät ja odotukset eivät kanna arjessa, mikäli opiskelemaan lähdetään vain oman onnellisuuden näkökulman kautta. Paradoksaalisesti tutkimuksissa on havaittu, että ihminen tulee onnelliseksi toisten palvelemisen kautta.

Kuusisto ja Rissanen ovat yhdessä pohtineet, että tutkimustulokset tulisi ottaa huomioon opettajankoulutusta kehitettäessä, jotta tulevia opettajia voidaan auttaa laajentamaan elämänpäämääriään.

– Haluan korostaa, että tutkimukseen osallistuneet opiskelijat olivat opintojensa alkuvaiheessa. Niinpä tarvitsemme jatkotutkimuksia siitä, miten päämäärätietoisuus kehittyy opintojen ajan. Tällä hetkellä Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa on kehitteillä uusi opetussuunnitelma, joka mahdollistaa opiskelijoiden päämäärätietoisuuden kehittämisen jo opintojen alkuvaiheessa. Tämä on hyvä alku.

Elämänpäämäärät muovautuvat koko elämän ajan

Kuusisto kertoo, että hänellä oli elämässään aika, jolloin ei uskaltanut unelmoida. Silloin omat elämänpäämäärät ja niihin liittyvät tavoitteet eivät olleet selkeimmillään. Damonin teorioiden tutkiminen muutti näkökulmaa:

– Nykyään mietin jatkuvasti, miten voin kehittää omaa elämänpäämäärääni. Damonin mukaan elämänpäämäärä on kehittyvä asia, joka syventyy ja muovautuu koko elämän ajan. Suunnittelen ja asetan tavoitteita aktiivisesti, haluan omassa elämässäni treenata sitä mitä tutkin. Olen saanut tästä teoriasta merkittävästi arkea auttavan välineen.

Auttaakseen opettajaopiskelijoita Kuusisto ja Rissanen lähtevät seuraavaksi tutkimaan, miten omaa elämänpäämäärää voisi opettajaopintojen aikana työstää. Tavoitteena on, että opiskelijat kykenevät laajentamaan omaa elämänpäämääräänsä ja hahmottamaan sitä paremmin myös opettajantyön yhteiskunnallisen merkityksen kautta.

– Toivon, että meillä on tulevaisuudessa opettajia, joilla on motivaatiota ja voimavaroja lähteä vaikuttamaan rakenteisiin ja puuttumaan hankaliin työolosuhteisiin. Yhteiskunnallisen ulottuvuuden mukaan tuleminen opettajankoulutukseen on merkittävää, mutta kuten tutkimuksestamme voi havaita, olemme siinä vasta alkutaipaleella. On tärkeää, että opettajat näkevät isommassa mittakaavassa työnsä merkityksen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tutkija Elina Kuusisto
elina.kuusisto@tuni.fi
+358503182483

Kuvat

Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto
Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Alkoholista päihtyneiden potilaiden hoitotyö päivystyksessä vaatii riittävästi koulutusta21.5.2024 15:44:27 EEST | Tiedote

Merkittävä osa päivystyspoliklinikalla hoidettavista potilaista on alkoholista päihtyneitä. Alkoholista päihtyneen potilaan hoitamisessa edellytetään erityisosaamista, johon tarvitaan riittävästi päihdehoitotyön koulutusta. Terveystieteiden maisteri Kaisu-Leena Mäkelä tutki väitöskirjassaan päivystyksessä työskentelevän hoitohenkilökunnan alkoholista päihtyneen potilaan hoitotyössä tarvittavaa osaamista ja sen kehittämistä verkkokoulutusintervention keinoin.

Väitös: Matkapuhelinten signaalivaimennukseen kerrostaloissa voidaan vaikuttaa ikkunoiden selektiivikalvojen muokkauksella ja betonin kosteudella20.5.2024 11:38:29 EEST | Tiedote

Yleiseksi käynyt lausuma ”sisällä kännykkä pätkii jatkuvasti, mutta ulkona se toimii moitteetta” on ollut melko tavallinen toteamus uusien kerrostaloasukkaiden kertoessa kokemuksiaan matkapuhelinverkkojen yleisestä toiminnasta. Diplomi-insinööri Ari Asp tutki väitöskirjassaan, onko uusien ja vanhempien kerrostalojen ulkokuoren radiosignaalien läpäisevyydessä oikeasti eroja, ja jos on, niin mistä ne johtuvat.

Väitös: Hapetusreaktori simuloi päästöjen käyttäytymistä ilmakehässä16.5.2024 10:30:00 EEST | Tiedote

Polttomoottorit tuottavat haitallisia hiukkas- ja kaasupäästöjä ilmakehään. Osa kaasumaisista päästöistä muodostaa uutta hiukkasmassaa ilmakehässä useiden päivien aikana päästön jälkeen. Väitöstutkimuksessaan DI Pauli Simonen kehitti mittausmenetelmää, jolla voidaan arvioida ilmakehässä muodostuvan hiukkasmassan eli sekundääriaerosolin määrää eri päästölähteistä. Simosen mukaan esimerkiksi etanolin lisääminen bensiiniin vähentää sekundääriaerosolin muodostumista.

Väitös: Yhteisestä etiikan opetuksesta on käyty katsomus- ja koulutuspoliittista kamppailua yli sata vuotta16.5.2024 08:40:00 EEST | Tiedote

Hyvän ja pahan, oikean ja väärän pohtiminen on keskeinen osa kasvatusta. Siitä, pitäisikö etiikkaa opettaa yleissivistävässä koulussa katsomusryhmittäin vai kaikille oppilaille yhteisesti, on Suomessa väitelty viimeisen sadan vuoden aikana useaan otteeseen. FM Eenariina Hämäläinen selvitti väitöstutkimuksessaan näiden debattien historiaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye