Mirkka Rekola: Ensimmäinen elämäkertateos rakastetusta ja palkitusta runoilijasta
Runous oli Mirkalle kahtiajaon ylittämisen kulkuväline
Mirkka Rekola – Elämä joka ei koskaan tule kokonaan esiin I on ensimmäinen elämäkertateos rakastetusta runoilijasta ja aforistiikan uudistajastajasta. Mirkka Elina Rekola (1931–2014) on keskeisimpiä modernistirunoilijoitamme, jonka tuotanto levittäytyy seitsemälle vuosikymmenelle. Rekolan kolme ensimmäistä teosta saivat ristiriitaisen vastaanoton, sillä ne eivät istuneet yksiselitteisesti perinteisen, modernistisen eivätkä 60-luvun poliittisen runouden käsityksiin. Sittemmin Rekolan sanataide on arvioitu ylittämättömäksi. Hän halusi tulla muistetuksi työnsä, ei elämänsä tai henkilönsä vuoksi, vaikkakin Mirkka Rekola kirjoittaa kokemuksensa läpi ja alati omasta elämästään.
Mirkka ihmetteli lapsuudessaan Tampereen ilmapiirin vihaa. Punaisten ja valkoisten katkeruus oli käsinkosketeltavaa. Jatkosodan päätteeksi hänen äärioikeistolainen isänsä sai tuomion maanpetoksesta. Kahtiajaon kipeys rikkoi Mirkan perheen, ja hän menetti kolmeksi vuodeksi läheisimmän ihmisensä, isänsä. 1960-luvun vasemmistoradikalismi ja 1970-luvun taistolaisuus, jotka tuomitsivat 1950-lukulaisen modernismin taantumuksellisuutena, ahdistivat häntä tätä taustaa vasten erityisesti.
Vastakohtien valta oli Mirkka Rekolalle kärsimystä lapsuudesta lähtien. Ihmisten kieli, sukupuoliroolit, filosofia ja yhteiskunnan rakenteet poukkoilevat vastakohtien heilureissa. Runous oli Mirkalle kahtiajaon ylittämisen kulkuväline. Ykseydenkokemuksen ilmaisu kielessä oli hänen suuri työnsä.
Elämäkerta huomioi runouden muotojen ja merkitysten synnyn eletyssä elämässä
Teos kattaa Rekolan elämän vaiheet lapsuudesta 1970-luvun loppuun saakka. Mirkan kirjailijuutta ja minuutta rakentavat aikalaishahmot, kuten esikuva Helvi ”Nalle” Juvonen, Tuomas Anhava ja hänen avara lukijuutensa sekä erityisesti Mirkan rakastettu Mirjam Polkunen.
Vaikuttavassa teoksessa kuvauksensa saavat vainojen, vainoharhojen, työn ja sairauden, rakkauksien ja pettymisten, näkyjen, kohtaamisten ja nähdyksitulemisten ajat. Myöhemmät elämänvaiheet ja teokset saavat huomion elämäkerran jälkimmäisessä osassa.
Mirkka Rekolan elämäkerta perustuu laajaan aineistoon, jossa mukana on kulttuurihistoriallisia aarteita, kuten lukuisia Mirkan kirjeitä rakastetulleen 1950-60-luvuilta. Pariskunnan rakkaus tulee kirjeissä esiin kauniisti ja kipeästi.
Mirkka pohti kouluiässä oliko ainoa tyttöjä rakastava tyttö. Täytyi olla samanlaisia. Mutta hän heräsi tietoisuuteensa varsin yksin, ilman esikuvia.
Miten poikkeavana voisi elää torjuvassa maailmassa?
Mirkan nuoruutta varjosti ahdistus ja itsetuhoinen ajattelu. Samaa sukupuolta rakastavia ihmisiä tai kuvauksia heistä ei ollut 1940-luvun Tampereella. Rekola kasvoi ilmapiirissä, jossa pelosta, järkytyksestä ja vihasta piti vaieta, eikä mielihyvää ja rakkautta voinut vapaasti ilmaista.
1950-1960-lukujen Helsingissä lesbosuhteita elettiin yksityisesti, useimmin kodeissa. Homoudesta langetettiin paljon tuomioita erityisesti miehille. Rikos oli ”haureus”, jonka todisteena voitiin pitää yhteen vedettyjä sänkyjä.
Myös Mirkka ja Mirjam joutuivat poliisin ahdistelemaksi. Syytteiltä vältyttiin, mutta vainot kuormittivat Mirkkaa, josta tuli pelokas ja vainoharhainen. Hän käveli Helsingin kaduilla jännittyneenä ja varoi vastaantulijoita kunnes hän sai pelosta tarpeekseen.
”Hän päätti kävellä vainoavan kaupungin uudeksi, opetteli kulkemaan rentoutuen, sivuuttamaan vainoharhat ja katseet.”
Kymmenet teosta varten tehdyt haastattelut sekä eräät erittäin harvinaiset Mirkan haastattelunauhat ja jopa Mirkan äidin haastattelu runoilijan lapsuudesta rakentavat elävää, inhimillistä ja vaikuttavaa kuvaa yhdestä tärkeimmistä suomalaisista kirjailijoista. Elämäkertaan on koottu myös kirjoissa vielä julkaisemattomia, unohdettuja runoja.
Mirkka Rekola – Elämä joka ei koskaan tullut kokonaan esiin I nyt kaupoissa. Äänikirja ilmestyy 3.5.
Äänikirjan lukee Krista Putkonen-Örn.
Jonimatti Joutsijärvi (s. 1984) on yksi nuoren polven lahjakkaimmista ja omaperäisimmistä runoilijoista ja kriitikoista. Joutsijärven esseeteos Ei mikään itsessään edusti ilmestyessään vuonna 2010 uutta kokemuksellista ajattelua, jota Rekola oli odottanut kirjallisuuteemme vuosikymmeniä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jenny Rostainviestintäpäällikkö
Puh:044 493 6816jenny.rostain@intokustannus.fiJosefine Janhonenviestintäasiantuntija
Puh:044 493 4409josefine.janhonen@intokustannus.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Into on itsenäinen kustantamo, joka julkaisee uutta avaavaa ja näkökulmia avartavaa laadukasta kirjallisuutta yksin ja yhteistyössä muiden tahojen kanssa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Into Kustannus
Risto Isomäen Krakenin saari ja Tatiana Elfin Huijari ehdolla Suomen dekkariseuran palkintojen saajiksi4.12.2025 08:15:00 EET | Tiedote
Risto Isomäen jännitysromaani Krakenin saari on valittu Vuoden johtolanka -ehdokkaaksi. Tatiana Elfin psykologinen trilleri Huijari puolestaan on Vuoden esikoisdekkari -ehdokas.
Timo Hellenberg ja Pekka Visuri: "Ukrainan sota on vuosikymmenten virhearvioiden ja vastakkaisten intressien kärjistymisen tulos"2.12.2025 08:15:00 EET | Tiedote
Ukrainassa käydyn sodan sisäiset ja ulkoiset syyt, lännen kriittiset valinnat sekä tuoreiden Yhdysvaltojen ja Venäjän rauhansuunnitelmien taustat ovat ajankohtaisia kysymyksiä. Tutkijat Timo Hellenberg ja Pekka Visuri analysoivat kehityskulkuja laajasti uutuuskirjassaan Tulilinja – Ukraina ja uusi maailmanjärjestys. Kirjan ydinviesti on selvä: Ukrainan laajaksi kehittynyt kriisi ei ole ollut yhden päätöksen tai yhden sotavaiheen seurausta, vaan pitkä ja monimutkainen tapahtumaketju.
Riina Tanskasen Tympeät tytöt – Luokkakipuja voitti Tulenkantaja-palkinnon1.12.2025 07:00:20 EET | Tiedote
”Teos onnistuu avaamaan luokkaerojen, työelämän paineiden ja arjen rakenteellisen epätasa-arvon kysymyksiä tavalla, joka on sekä vahvasti paikallinen että kiinnittyy luontevasti osaksi laajempia, kansainvälisiä kehityskulkuja," päätuomari Iida Turpeinen perusteli valintaa.
Onko kolmas maailmansota jo alkanut?11.11.2025 11:15:03 EET | Tiedote
Maailmanpolitiikka on myllerryksessä ja kamppailu idän, lännen ja etelän välillä käy kiivaana. Timo Hellenbergin ja Pekka Visurin uutuuskirja Tulilinja – Ukraina ja uusi maailmanjärjestys tarjoaa ajankohtaisen ja kellontarkan analyysin siitä, kuinka Ukrainan sisäisestä Maidanin kansannoususta kehittyi laaja kansainvälinen kriisi, joka on horjuttanut suurvaltasuhteita ja muokkaa uuden maailmanjärjestyksen suuntaviivoja.
Riina Tanskasen sarjakuvateos Tympeät tytöt – Luokkakipuja on ehdolla Tulenkantaja-palkinnon saajaksi7.11.2025 07:16:59 EET | Tiedote
Suomalaisen kirjaviennin edistäjäksi perustettu Aamulehden Tulenkantaja-palkinto jaetaan Tampereen Kirjafestareilla sunnuntaina 30. marraskuuta. Voittajan valitsee viiden ehdokkaan joukosta kirjailija Iida Turpeinen. Esiraati uskoo Tympeiden tyttöjen vientipotentiaaliin, sillä taiteellisesti kovatasoisen teoksen teemat ovat ajankohtaisia kaikkialla läntisessä maailmassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme