Suomen ja Viron yhteinen vetylaaksohanke käynnistyy

BalticSeaH2 rakentaa ensimmäisen merkittävän, valtioiden rajat ylittävän vetylaakson Eurooppaan. Tavoitteena on luoda Itämeren alueelle integroitu vetytalous, joka mahdollistaa eri teollisuudenalojen hiilidioksidipäästöjen vähentämisen ja alueen energiaomavaraisuuden. Mukana on 40 kumppania yhdeksästä Itämeren alueen maasta. Paikallisten keskusten yhdistäminen laajemmaksi laaksoksi tukee aidosti integroidun vetytalouden kehittymistä valtiorajojen yli, mitä ei ole tässä mittakaavassa ennen tehty Euroopassa.  

Suomen ja Viron välinen alue on optimaalinen paikka valtioita yhdistävän vetymarkkinan kehittämiseen, koska Suomenlahdella on jo sen mahdollistava infrastruktuuri: Suomen ja Viron välillä kulkee maakaasuputkisto, sähköverkko ja lisäksi aktiivista meriliikennettä, jonka kehittämistä hiilineutraaliksi vedyn avulla tuetaan myös BalticSeaH2-projektissa. Lisäksi Gasgrid Finland valmistelee jo vetyinfrastruktuuria: Nordic-Baltic Hydrogen Corridor, Baltic Sea Hydrogen Collector sekä Nordic Hydrogen Route mahdollistavat vetytalouden ja -markkinan vahvan kehityksen Itämeren alueella.  

BalticSeaH2-hankkeeseen kuuluu myös 25 käytännön liiketoimintojen toteutusta ja investointiprojektia, joissa demonstroidaan vetytalouden eri osa-alueita. Demonstrointiprojektien kokonaisinvestoinnit ovat yli 4 miljardia euroa, ja niiden tuotantopotentiaali tulevaisuudessa on jopa yli 100 000 tonnia vetyä vuosittain. Hankkeessa yhdistetään tuotetun vedyn ympärille monia teollisuuden aloja, joissa voidaan käyttää joko vetyä suoraan tai tuottaa siitä jatkojalosteita omaan käyttöön tai myytäväksi. 

ABB esimerkiksi kehittää ja demonstroi päästöttömän meriliikenteen mahdollistavia megawattiluokan polttokennoratkaisuja yhdessä kumppaneidensa kanssa. Toinen keskeinen projektin tavoite ABB:llä on vetylaakson eri sektoreiden ja koko arvoketjun yhteispelin optimointi digitaalisilla alustoja hyödyntäen. 

Helen puolestaan aikoo BalticSeaH2-projektissa tuottaa vihreää vetyä PEM-elektrolysaattorilla. Ensimmäinen pilottilaitos on suunniteltu olemaan toiminnassa vuonna 2024 ja palvelemaan pääosin raskasta liikennettä. Vetyä voidaan myös toimittaa konteissa teollisuuden tarpeisiin. Laitos vähentää hiilidioksidipäästöjä liikenteessä ja kaukolämmön tuotannossa jopa 400 000 tonnia laitoksen 20 vuoden elinkaaren aikana. Vedyntuotannon pilottiprojektin avulla Helen luo tarvittavia kyvykkyyksiä ja oppeja laajamittaisen Power-to-X-tuotannon tarpeisiin. 

Suomella on kunnianhimoinen tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, mitä tukee merkittävä tuulivoimapotentiaalimme. Puhtaan vedyn tuotanto ja sen jalostaminen teollisuuden ja liikenteen käyttöön sekä uusiksi tuotteiksi luo kasvavia vientimahdollisuuksia. BalticSeaH2-projektilla on erinomaiset edellytykset synnyttää voimakkaasti kasvava puhtaan vedyn markkina, joka nopeuttaa Itämeren alueen ja koko Euroopan vetytalouden kehittymistä.   

Hanke käynnistyy kesäkuun alussa ja kestää viisi vuotta. Hankekonsortioon kuuluu 40 kumppania yhdeksästä Itämeren maasta. Mukana ovat Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Saksa, Tanska, Norja ja Ruotsi. Hankevalmistelu ja konsortion koordinointi tehtiin suomalaisen CLIC Innovationin johdolla, ja CLIC toimii myös projektin koordinaattorina. Lisäksi projektin yhteistyötä koordinoi Gasgrid Finland Oy. Hankkeen arvioitu kokonaisvolyymi on 33 miljoonaa euroa, josta 25 miljoonaa on EU-avustusta. Clean Hydrogen Partnership tukee eurooppalaisia vetylaaksohankkeita Euroopan komission REPowerEU-rahoituksella.