Selvitykset: Itärata lyhentää matka-aikaa itäisen Suomen ja pääkaupunkiseudun välillä ja mahdollistaa lähijunaliikenteen Porvooseen
27.4.2023 09:30:00 EEST | Itärata Oy | Kutsu
Itärata lyhentää matka-aikaa itäisen Suomen ja pääkaupunkiseudun välillä ja mahdollistaa lähijunaliikenteen Porvooseen. Matka-aika Porvoosta Helsingin keskustaan lyhenee noin puoleen tuntiin. Matkustajien siirtyessä juniin myös tieliikenteen onnettomuudet ja päästöt vähenevät, ilmenee kahdesta juuri valmistuneesta raideliikenneselvityksestä.
Itärata on kaksiraiteinen ratayhteys, joka erkaantuisi suunnitellusta Lentoradasta Keravalla ja kulkisi Porvoon kautta Kouvolaan. Radan vaikutus ulottuu Savon radan ja Karjalan radan kautta aina Kainuuseen saakka. Nyt julkaistut selvitykset ovat osa Itäradan esisuunnitteluvaihetta. Suunnittelu rakentamisvalmiuteen saakka kestää noin 9 vuotta. Jos Itärata päätetään toteuttaa, se olisi liikennöitävissä 2030-luvun loppupuolella. Itäradan toteutumisen edellytyksenä on myös Lentoradan suunnittelu ja toteutus.
Matka-aika Porvooseen lyhenee puoleen tuntiin
Itärata Oy:n teettämän liikenneselvityksen mukaan Itärata kasvattaa matkustajamäärää itäisen Suomen ja pääkaupunkiseudun välisillä junayhteyksillä. Erityisesti matkustamiseen vaikuttaa Helsingin ja Porvoon välinen uusi raideyhteys, joka mahdollistaa siirtymisen muista liikennevälineistä kauko- ja lähijunaliikenteeseen. Matka-aika Porvoosta Helsingin keskustaan lyhenee 22 minuuttia nykyiseen bussiyhteyteen verrattuna, 33 minuuttiin. Kouvolasta ja itäisen Suomen kaupungeista kuten Kuopiosta, Lappeenrannasta ja Joensuusta matka-aika lyhenee nykykalustoa käyttäen 12–15 minuuttia junavuorosta riippuen.
– Nyt julkaistavasta liikenneselvityksestä saadaan hyvää pohjatietoa radan jatkosuunnittelua varten. Itäisen Suomen liikenneyhteyksiä, elinvoimaa ja huoltovarmuutta parantava Itärata tulee nähdä strategisena sadan vuoden investointina, joka hyödyttää koko maata. Savon radan ja Karjalan radan ongelmallisimmat rataosuudet tulee kunnostaa jo Itäradan suunnittelun aikana, jotta uuden radan hyödyt saavutetaan mahdollisimman laajasti sen valmistuttua, toteaa Itäradan toimitusjohtaja Petteri Portaankorva.
Selvityksessä tarkasteltiin myös reittivaihtoehtojen vaikutuksia. Itäradan valmistumisen jälkeen kaukojunilla on Kouvolan ja Helsingin välillä kaksi reittivaihtoehtoa: Lahden ja Porvoon kautta kulkevat reitit. Tarkastelujen perusteella operaattorille on liiketaloudellisesti kannattavampaa siirtää koko kaukojunaliikenne Porvoon kautta kulkevalle reitille.
Ratayhteyden jatkosuunnittelussa pyritään optimoimaan hyötyjä kasvattavia tekijöitä, minimoimaan haittoja ja etsimään kustannustehokkaita suunnitteluratkaisuja.
Porvoosta pääkaupunkiseudulle arkisin 19 000 yhdensuuntaista matkaa
Myös Porvoon kaupungin ja Uudenmaan liiton teettämä selvitys osoittaa, että Itärata parantaa merkittävästi porvoolaisten joukkoliikenneyhteyksiä. Porvoosta pääsisi lentoasemalle reilussa vartissa, Pasilaan hiukan alle puolessa tunnissa ja Helsingin päärautatieasemalle hiukan yli puolessa tunnissa.
– Nopeaa Itärataa ja lähijunaliikennettä Porvooseen siis tarvitaan. Rata kytkisi Porvoon pääkaupunkiseutuun aiempaa paremmin. Tämä lisää joukkoliikenteen käyttäjiä ja vähentää autoliikennettä. Potentiaalia on paljon, sillä Porvoon ja pääkaupunkiseudun välillä tehtiin ennen koronaa arkivuorokauden aikana noin 19 000 yhdensuuntaista matkaa, pääsääntöisesti henkilöautolla. Joka neljännen porvoolaisen työpaikka on pääkaupunkiseudulla, kertoo kaupunkikehitysjohtaja Dan Mollgren Porvoon kaupungilta.
Porvoon lähijunaliikenteen toteutumiselle on selvityksen mukaan olemassa taloudelliset edellytykset, jos Itärata toteutuu. Valtaosa liikenteen kustannuksista saataisiin todennäköisesti katettua lipputuloilla, mutta ratainvestointi edellyttää Itäradan rakentamista.
Koska junaliikenne on matka-ajaltaan ylivertainen mm. Pasilaan ja Helsingin keskustaan, on selvityksessä lähdetty siitä, että bussilinjoihin Porvoosta Helsinkiin tulisi muutoksia. Linja-autoliikenne vähenisi eikä suurinta osaa bussilinjoista ole enää tarvetta ajaa Helsingin keskustaan saakka.
Selvitys useasta eri lähijunavaihtoehdosta
Lähijunaselvityksessä tutkittiin useita eri lähijunavaihtoehtoja, mutta kattavaa ratateknistä ja raidelinjausten suunnittelua ja kustannusarvioita ei ole tehty. Jatkoselvityksiä ja tarkennuksia täytyy tehdä vielä lisää.
Porvoon osalta selvitettiin mallia, jossa junat liikennöivät Kuninkaanportin asemalle sekä malleja, joissa lähijunat jatkavat tämän lisäksi pistoraiteella Porvoon läntiseen keskustaan saakka, tai joissa olisi Kuninkaanportin sijaan maanalainen asema joko Hornhattulassa Porvoon puistokadun tuntumassa tai keskustassa Porvoonjoen alla.
Helsingin suunnan osalta selvitettiin vaihtoehtoja, joissa Porvoon lähijunat kulkevat Porvoosta Lentoasemalle saakka pysähtymättä, pysähtyvät Keravalla Itäradan maanalaisella asemalla tai kulkevat Itäradalta Kerava-Nikkilä -rataa joko Keravalle päättyen tai jatkaen pääradan kaukoliikenneraiteita Helsinkiin.
Asema lähelle Porvoon keskustaa
Selvityksessä tarkastelluilla lähijunavaihtoehdoilla on merkittäviä eroja sen osalta, miten hyvin ne kytkeytyvät Porvoon maankäyttöön ja liikennejärjestelmään tai miten ne vaikuttavat Porvoon yhdyskuntarakenteen kehittymiseen.
– Optimaalisimmassa vaihtoehdossa asema on mahdollisimman lähellä Porvoon keskustaa luontevien linja-autoyhteyksien äärellä, ja Itäradalla on maanalainen lähijuna-asema Keravan nykyisen aseman kohdalla. Tämä vaihtoehto tarjoaisi parhaat kulkuyhteydet ja lisäisi eniten joukkoliikenteen käyttämistä. Toisaalta vaihtoehto on todennäköisesti investoinneiltaan kallein, ja sen toteuttaminen on haastavinta, Dan Mollgren kertoo.
– Vaihtoehdot, joissa lähijunat kulkisivat Itäradalta Kerava–Nikkilä -radan kautta joko Keravalle päättyen tai jatkaisivat pääradan kaukoliikenneraiteita Helsinkiin, osoittautuivat Porvoon kannalta ehdottomaksi heikoimmiksi. Näissä vaihtoehdoissa joukkoliikenteen palvelutaso käytännössä huononisi Porvoon keskustan ja Helsingin keskustan välillä, ja samalla Porvoon osuus joukkoliikenteen kustannuksista mahdollisesti kasvaisi.
Porvoon suunnan lähijunaliikenne vaikuttaisi myös Helsingin kantakaupungin ja lentoaseman välisiin yhteyksiin, sillä lentoaseman kautta kulkevat lähijunat palvelisivat myös Helsingin kantakaupungin ja lentoaseman välisiä yhteyksiä. Matka-aika on Lentoradan junilla noin 12 minuuttia nopeampi kuin Kehäradan junilla Tikkurilan kautta ja noin 18 minuuttia nopeampi kuin Vantaankosken kautta. Porvoon lähijunien merkitys korostuu erityisesti, mikäli Lentoradan kautta ei kulje muita lähijunia tai jos kaukojunien käyttö ei esimerkiksi lippujen hinnoittelun vuoksi ole houkuttelevaa.
Selvitykset rakentavat tietopohjaa päätöksenteolle
Itärata Oy:n tehtävänä on suunnitella Itärata-raideyhteys rakentamisvalmiuteen saakka. Osana suunnittelua teetettiin liikenneselvitys, jossa arvioitiin Itäradan kaukojunaliikenteen ja Porvoon lähijunaliikenteen matka-aikoja, matkustajamääriä ja vaikutuksia eri kulkutapojen käyttöön. Selvityksessä laadittiin uudet liikenne-ennusteet lähi- ja kaukojunaliikenteelle sekä arvioitiin hankkeen yhteiskuntataloudellisia vaikutuksia. Hankkeen yhteiskuntataloudellisen kannattavuuden arviointi korostuu myöhemmissä suunnitteluvaiheissa, kun tekniset ratkaisut ja kustannusarviot tarkentuvat.
Porvoon suunnan lähijunaliikenteen toteuttamisedellytysten arviointi on laadittu Porvoon kaupungin ja Uudenmaan liiton yhteisenä toimeksiantona. Selvityksessä on arvioitu Porvoon suunnan lähijunaliikenteen kehittämisvaihtoehtoja, matkustajamääriä, taloudellisia edellytyksiä kuten kustannuksia ja lipputuloja sekä kytkeytymistä Porvoon ja Helsingin seudun yhdyskuntarakenteeseen ja liikennejärjestelmiin.
Lisätietoja medioille Itärata-hankkeesta:
Toimitusjohtaja Petteri Portaankorva, Itärata Oy
petteri.portaankorva@itarata.fi
Puh. 050 357 7581
Lisätietoja medioille lähijunaselvityksestä:
Kaupunkikehitysjohtaja Dan Mollgren, Porvoon kaupunki
dan.mollgren@porvoo.fi
Puh. 040 623 2614
Yhteyshenkilöt
Viestintäpäällikkö Katri Parikka, Itärata Oy
katri.parikka@itarata.fi
Puh. 044 275 3028
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Itärata Oy:n tehtävänä on suunnitella nopea raideyhteys pääkaupunkiseudulta Porvoon kautta Kouvolaan sekä mahdollistaa nykyistä suoremmat ja nopeammat yhteydet itäiseen Suomeen. Itärata palvelee noin kahta miljoonaa asukasta seitsemän maakunnan alueella. Itärata Oy:n omistavat Suomen valtio (51 %) edustajanaan liikenne- ja viestintäministeriö sekä 24 kuntaa tai kaupunkia. Lisätietoa: www.itarata.fi
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Itärata Oy
Terrängundersökningarna på Östbanan framskrider i Borgå stadsområde15.9.2026 10:07:28 EEST | Pressmeddelande
Under hösten framskrider grundundersökningarna för utredningsplanen för Östbanan till Borgå stadsområde. Undersökningarna utförs med borrmaskin och de medför kortvariga olägenheter för trafiken i närområdet. Vid undersökningarna samlar man in utgångsmaterial för utarbetandet av utredningsplanen.
Itäradan maastotutkimukset etenevät Porvoon kaupunkialueelle15.9.2026 10:07:28 EEST | Tiedote
Syksyn aikana Itäradan yleissuunnitelmaan liittyvät pohjatutkimukset etenevät Porvoon kaupunkialueelle. Tutkimuksia tehdään kairakoneella, ja niistä aiheutuu lyhytkestoisia vaikutuksia lähialueen liikenteeseen. Tutkimuksilla kerätään lähtöaineistoa yleissuunnitelman laatimista varten.
Inbjudan till medierna: Terrängarbetena på Östbanan inleds – välkommen att bekanta er 30.623.6.2026 15:18:21 EEST | Pressinbjudan
Östbanan bjuder in representanter för medierna att bekanta sig med terrängundersökningarna på banlinjen tisdag 30.6.2026.
Kutsu medialle: Itäradan maastotyöt käynnistyvät − tervetuloa tutustumaan 30.6.23.6.2026 15:18:21 EEST | Kutsu
Itärata kutsuu median edustajat tutustumaan ratalinjan maastotutkimuksiin tiistaina 30.6.2026.
Östbanan går vidare till fasen för utredningsplanering – nya samarbetspartner ansluter sig16.6.2026 14:00:00 EEST | Pressmeddelande
Planerarna för Östbaneprojektets utredningsplaneringsfas har valts. Planeringen utförs av två grupperingar bestående av planeringskonsulter: Itäradan tekijät, som består av Sitowise Oy och Ramboll Finland Oy och Timantti, som består av Sweco Finland Oy och Finnmap Infra Oy. Planen är att utredningsplanen blir klar före utgången av 2028.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme