Kliinisen tutkijan rahoitusmuodon tavoitteena on paitsi rahoittaa korkeatasoista tieteellistä tutkimusta, myös mahdollistaa kliinistä potilastyötä tekevien lääkäreiden ja muiden tutkijoiden osa-aikainen tutkimuksen tekeminen potilastyön ohessa. Rahoitettavalla tutkimuksella tulee olla yhteys potilastyöhön, jolloin tutkimus myös edistää potilaiden hoitoa ja terveyttä.

Kliinisen tutkijan hakemusten arvioinnissa tärkeimmät kriteerit ovat tutkimussuunnitelman tieteellinen laatu ja hakijan sopivuus rahoitusmuodon tavoitteisiin. Hakemusten laatu on pysynyt korkeana, ja syyshaun 2022 hakemuksista 41 prosenttia sai erinomaisen arvosanan. Kaikista hakemuksista voitiin rahoittaa 26 prosenttia. BTY-toimikunta pyrkii pitämään rahoitushakemusten läpimenoprosentin korkeana jatkossakin edistääkseen kliinistä tutkijanuraa ja tukeakseen laajasti eri alojen tutkijoita.

Tänä vuonna rahoitetaan kymmenen uutta kliinistä tutkijaa, joista naisia on viisi ja miehiä viisi. Rahoitettavat tutkimushankkeet käsittelevät muun muassa hammaslääketiedettä, syöpien hoitoa sekä hengitysinfektioihin sairastumisen riskiä.

BTY-toimikunta käyttää kliinisten tutkijoiden rahoitukseen yhteensä 2,3 miljoonaa euroa. Vaikka kyseinen rahoitusmuoto on rahamäärältään verrattain pieni, sen merkitys suomalaiselle lääketieteen tutkimukselle on kokoaan suurempi. Kliininen tutkija toimii siltana käytännön potilastyön ja muun biolääketieteellisen tutkimuksen rajapinnassa. Osaltaan kliininen tutkimus mahdollistaa potilasaineistojen ja -näytteiden saatavuuden muidenkin tutkijoiden käyttöön.

Vuosittain kliinisen tutkijan rahoitusta hakee noin 40 terveydenhuollon ammattilaista. Suurin osa hakijoista on lääkäreitä, mutta myös muiden alojen potilastyötä tekevät tohtorit − uravaiheeseen katsomatta − voivat hakea rahoitusta.

Rahoitusta voidaan myöntää enintään neljäksi vuodeksi tutkijan osa-aikaiseen palkkaukseen ja sen lisäksi tutkimuskuluihin. Edellytyksenä on, että hakija tekee tutkimuksen lisäksi vähintään puolet työajastaan kliinistä työtä. Kliiniselle tutkijalle myönnetty rahoitus maksetaan suomalaiselle yliopistolle, yliopistosairaalalle tai tutkimuslaitokselle, joka vastaa rahoituksen hallinnoinnista. Suomen Akatemia seuraa rahoittamansa tutkimuksen vaikuttavuutta.

”Toimikunta kiinnitti huomiota siihen, että osalta erikoistumisaloista ei tänä vuonna tullut hakemuksia. Toimikunta epäilee tämän johtuvan osin sote-alan työntekijäpulasta: tiettyjen alojen kliinisten tutkijoiden on hyvin vaikeaa saada järjestettyä aikaa tutkimukselle. Ilman tämän päivän kliinistä tutkimusta ei ole tulevaisuuden hoitokeinoja ja -käytäntöjä”, BTY-toimikunnan varapuheenjohtaja ja kliinisen tutkimuksen valmisteluryhmän puheenjohtaja, professori Per Ashorn toteaa.

Lisätietoja:

• Rahoituspäätökset
• Biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunnan rahoituspäätösten kriteerit ja linjaukset
• johtava tiedeasiantuntija Sanna Marjavaara, p. 029 533 5070, etunimi.sukunimi(at)aka.fi