Huhtikuun 2023 vesitilannekatsaus: Aurinkoista ja kuivaa (Pohjalaismaakunnat)

Huhtikuussa koettiin kaksi tulvahuippua

Ensimmäinen lumien sulamisesta aiheutuva virtaamahuippu ajoittui huhtikuun puolivälin paikkeille. Virtaamat jäivät tavanomaista kevättulvaa pienemmiksi. Jäät sulivat ja lähtivät virtaamien noustessa eikä niiden kanssa ollut ongelmia. Pääosa lumista etenkin Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueilla suli huhtikuun puoliväliin mennessä. Keski-Pohjamaalla ja Ähtävänjoen vesistöalueella oli vielä jäljellä lunta jäljellä, eivätkä virtaamat pohjoisemmilla vesistöalueilla nousseet vielä huhtikuun puolivälissä merkittävästi.

Huhtikuun loppupuolella esiintyi runsaita sateita. Sateet nostivat virtaamat huhtikuun lopulla monin paikoin tavanomaista kevättulvaa suuremmiksi. Tulvatilannetta helpotti se, että joet ovat jäistä vapaita.

Perhonjoella Tunkkarissa virtaama nousi suurimmilleen huhti-toukokuun vaihteessa. Vappuna virtaama oli 141 m³/s, kun keskimääräinen vuosittainen suurin virtaama Tunkkarissa on 93 m³/s.

Myös Ähtävänjoen alaosalla tulvavirtaama huhtikuun lopussa oli selvästi tavanomaista kevättä suurempi. Virtaama nousi Herrforsin voimalaitoksella suurimmillaan tasolle 54 m³/s.

Lapuanjoen alaosalla virtaama nousi huhtikuun puolivälissä tasolle 149 m³/s ja huhtikuun lopussa tasolle 235 m³/s eli keskimääräistä kevättulvaa (200 m³/s) suuremmaksi. Kauhavalla Liinamaassa vedenpinta nousi yli 1,5 metriä tulvarajan yläpuolelle. Lapualla Poutussa joen vedenpinta kävi 40 senttimetrin päässä pengerrysalueiden tulvaluukkujen avaamistasosta.

Kyrönjoen alaosalla virtaama nousi huhtikuun puolivälissä tasolle 240 m³/s ja huhtikuun lopussa tasolle 295 m³/s, joka vastasi lähes keskimääräistä vuosittaista suurinta virtaamaa eli noin 300 kuutiota sekunnissa.

Myös osassa rannikon pienemmistä joista virtaama nousi selvästi tavanomaista kevättulvaa korkeammalle. Virtaamat ovat suuria erityisesti mm. Kruunupyyn-, Kälviän-, Kimo- ja Laihianjoella.

Tekojärvien ja säännösteltyjen järvien pinnat nousivat huhtikuun lopussa lähelle säännöstelyn ylärajoja. Säännösteltyien järvien juoksutuksia lisättiin selvästi lisätty monin paikoin. Tekojärvien tulovirtaamaa rajoitettiin juoksuttamalla vesiä vanhojen jokiuomien kautta mm. Seinäjoella Kyrkösjärven ohi ja Nurmojoella Hirvijärven ohi.

Virtaamien vaihtelut näkyivät jokien vedenlaadussa

Huhtikuun virtaamatilanteen vaihtelut näkyivät jokien vedenlaadussa. Kuun alkupuolella pintavalunta oli vähäistä ja jokien ravinne- ja kiintoainepitoisuudet olivat vielä talviaikaa vastaavalla tasolla. Tulvien alettua nousivat pitoisuudet joissa voimakkaasti. Vesi oli sameaa. Korkeimmat ravinne- ja kiintoainepitoisuudet mitattiin Lapväärtin-Isojoella ja Närpiönjoella kuun alkupuolella, Kyrönjoella ja Lapuanjoella kuun puolessa välissä ja Perhonjoella kuun loppupuolella. Tulvien laskettua myös pitoisuudet laskivat, tosin loppukuun sateet näkyivät uutena, mutta lievempänä nousuna. Happamuustilanne pysyi jokivesissä varsin hyvänä koko huhtikuun. Suurten jokien pH vaihteli välillä 5,7-6,4. Ainoastaan parissa pienemmässä rannikon joessa todettiin happamuushaittoja. On kuitenkin oletettavaa, että pahimmat happamuushaitat ilmenevät vasta toukokuussa.

Pohjavedenpinnat korkealla

Huhtikuussa lämpimämpi sää aiheutti lumien ja roudan sulamisen, minkä ansiosta maaperään pääsi imeytymään sulamisvesiä täydentämään pohjavesivarantoja. Kuukauden keskivaiheilla pohjaveden pinnankorkeudet lähtivät ripeään nousuun koko rannikkoseudulla. Loppukuun runsaiden sateiden takia pohjavedenpinnat ovat tällä hetkellä hyvin korkealla. Valtakunnallisilla pohjaveden seuranta-asemilla pinnankorkeudet ovat pääosin ajankohdan keskiarvoja korkeammalla.