Suositun Muuttolintujen kevät -sovelluksen kehittäminen sai Euroopan tiedeneuvoston rahoituksen

Uuden hankkeen keskeisenä tavoitteena on nostaa kansalaisten tekemien äänitysten arvoa tieteellisessä tutkimuksessa.
Tärkeimpänä kehityskohteena on tuottaa sovelluksen avulla entistä systemaattisempaa ja kattavampaa aineistoa lintujen esiintymisestä. Tavoitteena on perustaa linnustonseurannan ankkuripisteitä, joissa sovelluksen avulla äänitetään lähes jatkuvasti.
Tekeillä on myös pistelaskentapaikkojen verkosto, joissa kansalaiset voivat QR-koodin skannaamalla tehdä tutkimuksen kannalta erityisen arvokkaan vakiomuotoisen äänityksen.
Toisena keskeisenä tavoitteena on tekoälymallin parantaminen. Tarkoituksena on, että sovellus tunnistaa jatkossa entistä luotettavammin myös yhtäaikaisesti laulavat linnut sekä kauempaa kuuluvat äänet.
Äänitysten avulla tutkijat saavat tietoa, mihin aikaan mitkäkin muuttolinnut saapuvat Suomeen, ja mihin linnut asettuvat pesimään. Jyväskylän yliopiston tutkimuksen tarkoituksena on entistä paremmin ymmärtää, miten lintujen esiintyminen riippuu metsien rakenteesta ja muista elinympäristötekijöistä. Lisäksi tutkitaan kevätmuuttoon vaikuttavia tekijöitä, erityisesti sääoloja.
Ankkuripisteitä ja pistelaskentapaikkoja haetaan avoimella haulla
Vaikka äänityksiä voi edelleen tehdä millä tahansa älypuhelimella, uudella rahoituksella hankitaan myös erityisesti tutkimuskäyttöön tarkoitettuja älypuhelimia ja ulkoisia mikrofoneja.
Osa ankkuripisteistä ja pistelaskentapaikoista toteutetaan yhteistyössä Luomuksen ja BirdLifen tutkijoiden kanssa, mutta myös kuka vain lintujen äänityksestä innostunut kansalainen voi näihin osallistua.
”Avaan avoimen haun ankkuripisteiden ja pistelaskentapaikkojen perustamiseen. Tutkimuskäyttöön tarkoitettuja älypuhelimia ja ulkoisia mikrofoneja annetaan pitkäaikaislainaan paitsi lintututkijoille, myös niille kansalaisille, jotka ovat osoittaneet aktiivisuutensa sovelluksen käyttäjille ja pystyvät sitoutumaan systemaattisen äänitykseen”, kertoo tutkimushanketta johtava akatemiaprofessori Otso Ovaskainen.
Ovaskaiselle myönnetty 150 000 euron rahoitus mahdollistaa myös entistä monipuolisemman yhteistyön CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen kanssa: kansalaisten tuottamia lintuhavaintoja voidaan analysoida Euroopan nopeinta LUMI-supertietokonetta käyttäen. Yhteistyö tuo näin ollen suurteholaskentaa entistä helpommin suuren yleisön ulottuville.
Lisätietoja:
Akatemiaprofessori Otso Ovaskainen, Jyväskylän yliopisto, puh. 050 309 2795, otso.t.ovaskainen@jyu.fi
Sovelluksen tuoteomistaja Ari Lehtiö, Jyväskylän yliopisto, puh. 0503610992, ari.lehtio@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tanja HeikkinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 472 1162tanja.s.heikkinen@jyu.fiKuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius suuntaa katseensa merelle18.9.2025 15:00:00 EEST | Kutsu
Puhdas energiasiirtymä muuttaa muun muassa sellaisten yritysten liiketoimintaympäristöä, joiden asiakkaat toimivat merialueilla tai meriliikenteeseen sidoksissa olevilla aloilla. Siksi Kokkolan yliopistokeskus Chydenius on suunnannut katseensa myös merelle kehittäessään yritysten liiketoimintaa.
Väitös: Suomalaisten soiden karhukaiset: sitkeimmätkään eläimet eivät selviä kaikkialla (Mäenpää)18.9.2025 14:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston vastavalmistuneessa väitöskirjassa tutkittiin karhukaisia, mikroskooppisen pieniä ja sitkeydestään tunnettuja eläimiä, suomalaisissa soissa. Tutkimus on ensimmäinen, jossa tarkastellaan, miten karhukaisyhteisöt vaihtelevat eri suotyypeissä sekä luonnontilaisilla, ojitetuilla ja ennallistetuilla soilla.
Väitös: Kontekstisidonnaiset mallit ennustavat, milloin kuljettajan tarkkaamattomuus voi johtaa onnettomuuksiin18.9.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Abhishek Sarkar kehitti väitöstutkimuksessaan kontekstisensitiivisiä malleja, jotka auttavat tunnistamaan kuljettajan keskittymisen herpaantumisen eri ajotilanteissa. Mallit osaavat ottaa huomioon ajoympäristön, kuljettajan omat kyvyt ja erilaiset poikkeustilanteet. Tuloksia voidaan hyödyntää ajoneuvojen valvontajärjestelmien ja käyttöliittymien suunnittelussa ja kuljettajakoulutuksessa.
Väitöstutkimus selvitti adaptiivisten menetelmien hyötyä sensoriverkkopaikannuksessa – apua paikannuksen haasteisiin vaihtelevissa ulko-olosuhteissa18.9.2025 08:15:00 EEST | Tiedote
FM Jari Luomala käsitteli väitöstutkimuksessaan referenssi- ja etäisyysperusteista paikannusta ulkona toimiville langattomille sensoriverkoille. Tutkimuksessa esitetään ratkaisuja sensoriverkon laitteiden eli noodien paikannustarkkuuden parantamiseksi vaihtelevissa olosuhteissa.
Raportti: SOTE-rahoitusmalli ei vastaa todellisuutta – tutkijat vaativat huomiota alueiden välisiin eroihin17.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijoiden tuoreessa raportissa tarkasteltiin demografisten ja sosioekonomisten tekijöiden vaikutusta SOTE-palveluiden tarpeeseen ja kustannuksiin hyvinvointialueilla. Tutkijoiden mukaan nykyinen rahoitusmalli ei vastaa todellista tarvetta, eikä ota huomioon väestön rakenteellisia ja sosiaalisia eroja. Rahoitusmallia tulisi tutkijoiden mukaan uudistaa, jotta se ei johtaisi alueelliseen eriarvoisuuteen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme