”Alueemme yritykset odottavat erityisesti työn verotuksen alentamista. Viesti on selkeä ja kertoo siitä, että yritykset pitävät ensisijaisen tärkeänä kykyään työllistää. Alentamista toivotaan nimenomaan työn verotukseen, eikä niinkään yrityksen itse omasta tuloksestaan maksamaan veroon”, toteaa Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Kaisa Leiwo.

Paikallista sopimista sekä investointeja osaamiseen ja koulutukseen

Yritykset uskovat kilpailukyvyn ja työllisyyden kohentuvan paitsi verotuksen myös paikallisen sopimisen lisäämisen (48,2 %) kautta. Kyselyssä yritykset saivat valita kolme mielestään tärkeintä vaihtoehtoa.

Maan keskiarvoa (39 %) enemmän varsinaissuomalaiset yritysvastaajat odottavat tulevalta hallitukselta investointeja osaamiseen ja koulutukseen (43,3 %). Toiveissa on myös työperäisen maahanmuuton lisääminen (28 %), luvitusprosessien sujuvoittaminen (25,6 %), investoinnit liikenneväyliin (28 %) sekä investoinnit energian tuotantoon ja vihreään siirtymään (29,3 %).

”Kilpailukykyinen talous syntyy siitä, että työmarkkinat toimivat, verotus on kannustavaa ja työnteko on aina kannattavaa niin työtä tekeville kuin työn ulkopuolella oleville. Näin on esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa, missä julkisesta taloudesta on pidetty huolta. Siellä työmarkkinat ja ansio- sekä sosiaaliturva kannustavat aina töihin. Suomi on jäänyt kauas taakse, mutta tulevan hallituksen on mahdollista korjata tämä”, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.

Kyselyssä yritykset saivat valita kolme keskeisintä veroa, joiden alentamisen ne uskovat tärkeimmäksi keinoksi auttaa yrityksiä. Työn verotuksen alentamisen ohella tärkeinä pidettiin yhteisöveron alentamista (44,8 %) ja arvonlisäveron alentamista (34,4 %). Turun kauppakamarin vastanneista jäsenyrityksistä 15,3 prosenttia oli sitä mieltä, että veroja ei pitäisi alentaa lainkaan.

”Työn verotuksen alentaminen kahdella prosenttiyksiköllä vaikuttaisi noin 2,6 miljoonan henkilön tulotasoon eli keskimäärin noin 800 euroa vuodessa. Uudistus keventäisi verotusta yhteensä noin kahdella miljardilla eurolla. Työn verotuksen alentaminen toisi lisääntyneenä työnä ja kasvaneena aktiivisuutena sekä kulutuksena osan kustannuksista takaisin julkisen sektorin käyttöön. Tutkimuskirjallisuuden mukaan palautuva osuus voisi olla 30–50 prosenttia kustannuksista”, sanoo Romakkaniemi.

Kauppakamarien talouskysely tehtiin 26.−28.4.2023 siihen vastasi 1560 yritystä eri toimialoilta eri puolilta Suomea. Kyselyn aineisto on kerätty sähköpostitse kauppakamarien jäsenyrityksiltä. Kyselyyn on voinut vastata yhden kerran jäsenyritystä kohden. Lisää kyselyn tuloksia julkaistaan Talouskatsauksen julkaisun yhteydessä 11.5.2023.