MTK, SLL ja WWF: METSO- ja Helmi-ohjelmien rahoitus turvattava
Vaikka valtion talouteen kohdistuu paineita, pitkällä tähtäimellä rahoitusta on kasvatettava.
Metsänomistajien vapaaehtoisuuteen perustuvat ohjelmat ovat vakiintuneita, hyväksyttyjä ja toimiviksi havaittuja keinoja toteuttaa eri elinympäristöjen suojelua ja ennallistamista. METSO-ohjelman kautta on suojeltu kymmeniä tuhansia hehtaareita arvokkaita metsiä, ja Helmi-ohjelman kautta METSO-ohjelmassa hyväksi havaittuja toimintamalleja on laajennettu elinympäristöjen tilan parantamiseen ja muihinkin kuin metsäisiin elinympäristöihin. Ohjelmat laajentavat maanomistajien mahdollisuuksia metsiensä käyttöön ja voivat luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia maaseudulle.
Ohjelmien aikaansaama yhteistyön henki on asia, jota ei saa vaarantaa ja joka auttaa meitä parantamaan luonnon tilaa. Myös yksityismetsiä koskevia EU-sitoumuksia esimerkiksi vanhojen metsien suojelemiseksi on mahdollista toteuttaa Suomessa METSO-ohjelman keinoin, sillä metsänomistajat ovat halukkaita edistämään vapaaehtoista metsien suojelua. Myös tämä tarvitsee riittävän rahoituksen.
Olemme mielellämme käytettävissä keskusteluihin asiasta.
Kunnioittaen,
Marko Mäki-Hakola, metsäjohtaja, MTK
Tapani Veistola, toiminnanjohtaja, SLL
Liisa Rohweder, pääsihteeri, WWF Suomi
Lisätiedot:
Markus Nissinen, Kenttäpäällikkö/ympäristöasiantuntija, MTK, p. 040 5731131, markus.nissinen@mtk.fi
Liisa Toopakka, monimuotoisuusasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto, p. 040 5042989, liisa.toopakka@sll.fi
Mai Suominen, johtava metsäasiantuntija, WWF Suomi, p. 050 3224363, mai.suominen@wwf.fi
Avainsanat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
MTK: Alkutuotannon kannattavuus ratkaisee kansallisen ruokastrategian onnistumisen16.12.2025 12:34:39 EET | Tiedote
MTK:n tuleva puheenjohtaja Tero Hemmilä kiittää ruokastrategian visiota, mutta vaatii nopeita toimia alkutuotannon kannattavuuden vahvistamiseksi.
Viljelijöiden suurmielenosoitus Brysselissä 18.12. – viljelijöitä Suomesta mukana16.12.2025 07:45:00 EET | Tiedote
Brysselissä järjestetään torstaina 18.12. laaja viljelijämielenosoitus. Tapahtumaan odotetaan 8 000–10 000 viljelijää 27 EU-maasta. Suomesta mielenosoitukseen osallistuu edustajia MTK:sta ja SLC:stä. Edellisen kerran vastaavan mittaluokan mielenosoitus järjestettiin kymmenen vuotta sitten. Mielenosoitus järjestetään vastalauseena EU-komission budjettiesitykselle vuoden 2027 jälkeiselle ajalle. Maataloudelle korvamerkitty EU-rahoitus on vaarassa pienentyä viidenneksellä.
Joulupöydän ytimessä kotimaisuus – maaseudun vuodenkierto ohjaa ruokavalintoja15.12.2025 08:03:00 EET | Tiedote
Joulu kokoaa suomalaiset kotimaisen ruuan äärelle. Joulun juhlapöytä rakentuu kotimaisista raaka-aineista: juureksista, perunasta, kananmunista, lihasta sekä vilja- ja maitotuotteista. Ne kertovat suomalaisen ruuantuotannon monipuolisuudesta ja vastuullisuudesta. Maaseudulla vuodenkierto näkyy erityisesti loppuvuonna, kun sadonkorjuun kiireet väistyvät talven hiljaisempaan aikaan. Vaikka pellot lepäävät, työ maatiloilla jatkuu ympäri vuoden eläinten hoidosta metsätöihin ja tulevan satokauden valmisteluun.
Maaseutumatkailuyritykset aikovat murtaa kasvun esteet – odotukset vilkkaasta joulusesongista korkealla12.12.2025 08:15:00 EET | Tiedote
Maaseutumatkailuyrityksissä on vahva halu kasvaa sekä kotimaan markkinoilla että kansainvälisesti. Kasvun saavuttaminen vaatii kuitenkin uusia käytännön keinoja, tukea ja rohkeaa kehittämistä. Tiedot käyvät ilmi maaseutumatkailuyrityksille suunnatun kyselyn ennakkotuloksista. Maaseutumatkailussa joulu on erityisen suosittua aikaa. Moni hakeutuu maalle hiljentymään ja kokemaan perinteisen juhlan tunnelman.
MTK on tyytyväinen siihen, että maa- ja metsätalousvaliokunta tarjoaa ratkaisut suurpeto-ongelmiin9.12.2025 13:02:51 EET | Tiedote
Susi-, karhu- ja ilveskannat ovat kasvaneet niin korkeiksi, että tuotantoeläimiin kohdistuneiden vuotuisten vahinkotapausten määrä tekee kaikkien lajien osalta tänä vuonna uuden ennätyksen. Lisäksi kannanhoidollisen metsästyksen estymisen vuoksi lajien ihmisarkuus on vähentynyt.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme