Joka neljäs vauva maailmassa syntyy liian pienenä tai liian aikaisin. Tutkijat esittävät menetelmiä tilanteen parantamiseksi
9.5.2023 01:30:00 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote
Vuonna 2020 arviolta 135 miljoonasta elävänä syntyneestä lapsesta joka neljäs (35,3 miljoonaa) syntyi ennenaikaisesti tai pienikokoisena. Valtaosa näistä syntyi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Etelä-Aasiassa.
Tekemällä toimenpiteitä erityisesti 81:ssä alhaisen tulotason ja keskitulotason maassa (low- and middle-income countries, LMIC), voitaisiin vuosittain estää arviolta 566 000 vauvaa syntymästä kuolleena ja 5,2 miljoonaa vauvaa syntymästä ennenaikaisesti tai pienikokoisena.
Tampereen yliopiston lastentautiopin professori Per Ashornin johtama kansainvälinen ryhmä tutkijoita on julkaissut uuden artikkelisarjan arvostetussa lääketieteen The Lancet -aikakauslehdessä.
Artikkelisarjassa esitetään kahdeksan äitiysneuvolan toimenpidettä, joilla voitaisiin tukea raskaana olevien naisten terveyttä:
- Hivenaine- ja vitamiinitablettien jakelu odottaville äideille
- Oireettoman virtsatieinfektion seulonta ja hoito
- Syfiliksen eli kupan seulonta ja hoito
- Neuvonta tupakoinnin lopettamiseksi
- Proteiinipitoisten lisäravinteiden anto aliravituille äideille
- Malarian ehkäisy malariaverkoilla ja lääkkeellisin keinoin (malarian esiintyvyysalueilla)
- Pieniannoksinen aspiriinihoito äideille, joilla on suurentunut ennenaikaisen synnytyksen riski
- Keltarauhashormonihoito äideille, joilla on suurentunut ennenaikaisen synnytyksen riski
Lisäksi artikkelissa esitetään kahta toimenpidettä, jotka voivat vähentää ennenaikaisena syntyvien lasten kuolleisuutta ja muita ongelmia: äidille ennen synnytystä annettava kortikosteroidihoito sekä syntyvän lapsen napanuoran katkaisun viivästyttäminen. Yhdessä nämä kymmenen toimenpidettä voisivat vuosittain estää jopa 476 000 vastasyntyneen vauvan kuoleman.
Artikkelisarjassa arvioidaan, että toimien toteuttaminen maksaisi noin 1,1 miljardia dollaria vuodessa.
Tarve kansallisille toimijoille ja globaaleille kumppaneille
Kirjoittajat korostavat, että jo aiemmin asetettuja kansainvälisiä tavoitteita ennenaikaisten syntymien ja alhaisen syntymäpainon ehkäisemisessä ei olla saavutettu.
Esimerkiksi Maailman terveysjärjestö WHO:n asettama tavoite on ollut se, että pienikokoisina syntyvien vauvojen määrä vähenisi 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2012 tasosta. Arvioitu vuotuinen vähennys on kuitenkin ollut vain 0,59 prosenttia.
Tutkijat esittävätkin, että naisten hoito raskauden ja synnytyksen aikana tulisi olla laadukkaampaa, ja erityisesti, että toimia tehtäisiin alhaisen tulotason ja keskitulotason maissa.
‒ Huolimatta useista maailmanlaajuisista sitoumuksista ja tavoitteista, joka neljäs vauva maailmassa syntyy liian pienenä tai liian aikaisin. Meillä on kuitenkin tietoa nykyisen tilanteen muuttamiseksi, sanoo lastentautiopin professori Per Ashorn Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
‒ Ennenaikaisten syntymien ja pienipainoisina syntyvien lasten osuuden merkittävä vähentäminen maksaisi vuosittain noin 1,1 miljardia dollaria, mutta se on vain murto-osa siitä, mitä kansainvälisiin terveysohjelmiin muutoin sijoitetaan. Tarvitsemme kansallisia toimijoita ja globaaleja kumppaneita priorisoimaan, edistämään ja investoimaan toimia kiireellisesti.
”Series on small vulnerable newborns”
Lancet-lehden julkaisema, tuore Series on small vulnerable newborns on viiden artikkelin kokoelma, jossa tarkastellaan vauvojen syntymistä liian pienenä tai liian aikaisin sekä näyttöön perustuvia toimenpiteitä, jotka täysimääräisesti toteutettuina parantaisivat pienten, haavoittuvien vauvojen selviytymistä ja terveyttä. Vastasyntyneiden lisäksi toimenpiteet hyödyttävät myös äitejä sekä yhteiskuntaa laajemmin.
Artikkelisarja julkaistaan tiistaina 9.5.2023 Lontoossa The Lancet -lehdessä ja julkistetaan Kapkaupungissa, Etelä-Afrikassa.
Artikkelien kirjoitukseen osallistui 55 tutkijaa yli 20 yliopistosta ympäri maailman.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätiedot:
Professori Per Ashorn, per.ashorn@tuni.fi, p. +358 40 7280 354
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Muistisairaiden ihmisten psykososiaaliset tarpeet tulisi huomioida paremmin18.6.2026 10:27:47 EEST | Tiedote
Muistisairauksiin, esimerkiksi Alzheimerin tautiin, sairastuneiden ihmisten hoidon ja tuen järjestämisessä huomio kohdistuu usein fyysisiin ja lääketieteellisiin tarpeisiin. Kuitenkin hyvinvoinnin kannalta keskeistä on huomioida psykososiaaliset tarpeet, kuten merkityksellisyyden, yhteenkuuluvuuden ja arvostuksen kokemukset, joihin etenevä sairaus voi vaikuttaa.
Uudelleen käytettäväksi suunniteltu betonirakennus voi olla taloudellisesti ja ympäristön kannalta kannattavampi17.6.2026 10:10:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston laskennallisen tapaustutkimuksen mukaan betonirakenteiden uudelleenkäyttö on järkevää ja pitkällä tähtäimellä kustannustehokasta, jos rakentamisessa on käytetty samaan mittaan standardoituja komponentteja. Purettavaksi ja uudelleen käytettäväksi suunnitellun betonirunkoisen kerrostalon elinkaaren aikainen hiilijalanjälki on pienempi kuin nykyrakentamisen mukaisen puukerrostalon, kertovat tutkijat.
Laaja geneettinen tutkimus paljastaa uusia syitä raskaudenaikaisen maksasairauden taustalla16.6.2026 14:10:00 EEST | Tiedote
Raskaushepatoosi eli raskaudenaikainen intrahepaattinen kolestaasi (ICP) on tavallisin raskauden aikana esiintyvä maksan toiminnan häiriö. ICP:ssä sappihappojen normaali kulku häiriytyy. Kansainvälisessä tutkimuksessa osoitettiin, että sairauden perinnöllinen alttius liittyy vahvasti sappihappojen säätelyyn sekä rasva- ja kolesteroliaineenvaihduntaan. Löydökset avaavat uusia mahdollisuuksia äitien terveyden ja raskauteen liittyvien maksasairauksien tutkimukseen.
Politiikkasuositus: Suomen energiajärjestelmä tarvitsee lisää joustoa16.6.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ehdottavat lisää joustoa Suomen energiamarkkinoille. Tuoreen politiikkasuosituksen mukaan Suomi voi luoda fossiilivapaan ja edullisen energiajärjestelmän ensimmäisenä maailmassa, mutta se edellyttää kulutuksen ohjausta, energiavarastoja, älykkäitä rakennuksia ja ratkaisuja.
SecureSoC vahvistaa Suomen kyberturvallisuutta, huoltovarmuutta ja puolijohdeosaamista15.6.2026 10:45:51 EEST | Tiedote
Tampereen yliopistossa on käynnistynyt SecureSoC-hanke, jonka tavoitteena on kehittää Suomeen turvallista järjestelmäpiiriteknologiaa tulevaisuuden kriittisiin järjestelmiin. Business Finlandin rahoittamassa yhteiskehityshankkeessa ovat mukana Insta, Nokia, VLSI Solution, Wapice, Xiphera sekä TTTech Flexibilis Oy. Kolmivuotisen SecureSoC-hankkeen kokonaisbudjetti on noin 6,7 miljoonaa euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
