Rahoitus & kasvu -katsaus: Pk-yritysten investoinnit ovat hyytyneet, yritysten kannattavuus koetuksella – Suomen talouskasvu jäänee nollan tuntumaan tänä vuonna

- Finnveran yritysrahoitusmittari: Odotus yritysrahoituksen yleisestä kysynnästä seuraavien 6 kk aikana on suurin piirtein samalla tasolla kuin puoli vuotta sitten. Kysyntäodotukset ovat lievästi matalalla tasolla ja edelleen alempana kuin keväällä 2020. Asteikolla 1‒10 rahoituskysynnän keskiarvo on 5,9, kun se viime syksynä oli 5,7. Yritysrahoitusmittari-kysely tehtiin viikolla 17, ja vastaajina oli 66 Finnveran pk- ja suuryritysten parissa työskentelevää rahoituspäällikköä, aluejohtoa sekä luottopäättäjiä eri puolilta maata.
- Suomen talouden näkymät: Yksityisen kulutuksen, investointien ja vientikysynnän odotetaan olevan laimealla tasolla tänä vuonna. Inflaatio on edelleen korkealla tasolla, rahapolitiikka on kiristynyt ja saattaa kiristyä vielä entisestään. Geopoliittinen tilanne on herkkä. Näiden tekijöiden takia Suomen talouskasvu jäänee nollan tuntumaan kuluvana vuonna.
- Positiivisia signaaleja: Työllisyysasteet ympäri maailmaa, myös Suomessa, ovat korkealla tasolla. Ilmasto- ja ympäristöratkaisuihin liittyvä liiketoiminta kehittynyt entisestään positiivisempaan suuntaan.
Investointien lykkääntyminen jarruttaa tulevaa talouskasvua
Rahoituksen kysyntä on heikentynyt toimialoista nyt myös teollisuudessa, vaikka se onkin edelleen päätoimialoista rahoituskysynnän kärjessä. Palvelusektorin suhteellinen tilanne on parantunut muihin toimialoihin, kuten kauppaan ja rakentamiseen verrattuna, mutta yleinen taloustilanne aiheuttaa ongelmia kaikilla päätoimialoilla.
- Jos yritykset eivät kysy rahoitusta, se tarkoittaa yleensä, että varsinkin suuremmat investointiprojektit odottavat parempia aikoja, tai ne eivät toteudu lainkaan. Investoinnilla yrityksen tulee saada selvä taloudellinen hyöty, koska rahoitus on huomattavasti kalliimpaa. Tulevan talouskasvun kannalta on huolestuttavaa, että esimerkiksi tuotekehityshankkeet nyt vähenevät, Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo.
Koronapandemian ja Ukrainan sodan jälkivaikutukset alkavat nyt viiveellä näkyä yritysten taloudessa. Konkurssien määrä on lähtenyt selkeään nousuun.
- On mahdollista, että korkean inflaation ja kustannustason, nousevien korkojen ja alentuvan kysynnän myrkyllinen yhdistelmä ajaa yrityksiä konkurssiin – etenkin, jos kannattavuus on heikolla tasolla. Yksi omasta kyselystämme kuten myös edellisestä Pk-yritysbarometrista noussut huomio on, että pk-yritysten kannattavuus on alentunut huomattavasti. Erityisesti tämä näkyy kaupan ja rakentamisen päätoimialoilla, Kotamäki sanoo.
Finnveran yritysrahoitusmittarin mukaan erot yritysten ja toimialojen välillä ovat edelleen suuria. Osa yrittäjistä ei näe merkittäviä riskejä tai muutoksia talousympäristössä.Positiivista on myös, että ilmasto- ja ympäristöratkaisuihin liittyvä liiketoiminta kehittynyt entisestään positiivisempaan suuntaan.
Yritysten rahoitusympäristö kiristyy – huoli rahoituksen saatavuudesta on todellinen
Tällä hetkellä pohditaan, onko yrityksillä riittävän hyvä pääsy rahoitusmarkkinoille. Huoli on aiheellinen, sillä yrityssektorin luotonsaannin ongelmat heijastuvat negatiivisesti koko kansantalouteen esimerkiksi juuri investointien vähenemisen kautta.
- Yleisesti ajatellaan, että Suomessa yrityssektorin rahoitustilanne on kohtalaisen hyvä, mutta tähän tunteeseen ei pidä tuudittautua ja tilannetta tulee seurata. Suomalaisten pk-yritysten rahoitusympäristö on myös kiristynyt, mikä saattaa kasvattaa Finnveran roolia takaajana. Kiristynyt rahoitusympäristö ennustaa taantumaa pk-yritysten tekemissä investoinneissa vuonna 2023.
Rahoitussektori voimistaa suhdannevaihteluita
Korkotason jyrkkä nousu on saanut rahoitusmarkkinat myllerrykseen. Kotamäen mukaan pankkien vakavaraisuus on onneksi finanssikriisiä edeltäneeseen aikaan verrattuna hyvällä tasolla, mikä pienentää systeemisen rahoituskriisin riskiä.
- Pitkään jatkunut löysä rahapolitiikka kasvattaa riskejä rahoituskriiseihin. Olemme vaaran vyöhykkeellä, vaikkei globaalista rahoituskriisistä vielä ole selkeitä merkkejä – pienempiä säröjä, kuten Silicon Valley Bankin maksukyvyttömyyskriisi, kyllä nousee esiin.
Kuluttajien ostovoiman kannalta inflaatio on relevantti mittari. Pohjainflaatiota kannattaa seurata inflaation sitkeyden näkökulmasta.
- Historiallisesti inflaatio on yleensä kiihtynyt yhtä nopeasti kuin laantunutkin. Mikäli niin kävisi tälläkin kertaa, olisi vuoden lopussa odotettavissa maltillista, selvästi alle neljän prosentin inflaatiovauhtia, Kotamäki arvioi.
Lisätietoja:
Mauri Kotamäki, pääekonomisti, Finnvera, puh. 029 460 2878
Finnveran Rahoitus & kasvu -katsaukset: www.finnvera.fi/rahoitusjakasvu
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mauri Kotamäki, pääekonomisti, Finnvera, puh. 029 460 2878
Kuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj
Finnveran Juha Ketola Pk-yritysbarometrin tuloksista: ”Puskurien vahvistamisen sijaan investointeja - Yhä suurempi joukko yrityksistä on velattomia"11.9.2025 09:09:25 EEST | Tiedote
Pk-yritysten suhdannepohja lienee takanapäin, mutta yritysten rahoituksen saatavuudessa on edelleen haasteita. Syksyn Pk-yritysbarometrissa 43 prosenttia rahoitusta tarvinneista yrityksistä ilmoitti, ettei ole saanut tai hakenut rahoitusta tarpeesta huolimatta. Toisaalta syksyn barometri osoittaa, että yrityksillä on tilaisuus käynnistää investointeja. Yritysten taloudellinen tilanne ei ole enää heikentynyt ja käyttöpääoman tarve on jopa alentunut. Koko vastaajajoukossa rahoituksen saatavuushaasteita on vain 15 prosentilla, huomauttaa Finnveran pk- ja midcap-yritysten liiketoimintajohtaja Juha Ketola.
Finnveran Itä-Suomen aluekatsaus 1–6/2025: Keski-Suomessa investoinnit hiipuivat, Pohjois-Savossa EU-rahoitus vauhditti kasvua, Pohjois-Karjalassa investointien arvo nousi, Etelä-Savossa rahoitus lähes kaksinkertaistui9.9.2025 09:19:07 EEST | Tiedote
Finnveran myöntämä rahoitus Itä-Suomen pk- ja midcap-yrityksille kasvoi alkuvuonna 2025 noin viidenneksellä edellisvuoteen verrattuna. Investointien määrä nousi 45 prosenttia, ja erityisesti Etelä-Savo ja Pohjois-Savo erottuivat vahvalla kasvulla. Keski-Suomessa investointien määrä sen sijaan laski, vaikka rahoitusta myönnettiin enemmän kuin vuotta aiemmin. Pohjois-Karjalassa investointien arvo nousi selvästi, mutta InvestEU-rahoituksen käyttö jäi vaatimattomaksi. Itä-Suomen alueen investoinnit kohdistuivat erityisesti teollisuuteen sekä liike-elämän palveluihin.
Kutsu Teams-infoon: Finnveran aluekatsaus ti 9.9. klo 9 – Keski-Suomi & Etelä-Savo8.9.2025 12:40:23 EEST | Kutsu
Aluekatsaus kertoo, miten yritykset hyödynsivät rahoitusta hankkeissaan ja miten esimerkiksi investoinnit ja yrityskaupat kehittyivät Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa alkuvuonna 2025.
Kutsu: Finnveran aluekatsaus Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan talouteen ja rahoitukseen ti 9.9. klo 108.9.2025 11:57:33 EEST | Kutsu
Aluekatsaus kertoo, miten yritykset hyödynsivät rahoitusta hankkeissaan ja miten esimerkiksi investoinnit ja yrityskaupat kehittyivät Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa alkuvuonna 2025.
Lounais-Suomen aluekatsaus 1–6/2025: Finnveran myöntämä rahoitus kasvoi Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa, mutta investointien osuus rahoituksesta jäi matalaksi4.9.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Finnveran myöntämä rahoitus sekä Satakunnan että Varsinais-Suomen pk- ja midcap-yrityksille kasvoi tammi−kesäkuussa 2025, ja rahoitetuista toimialoista ykkösenä oli tuttuun tapaan teollisuus. Finnveran ja muiden rahoittajien yhdessä rahoittamissa hankkeissa investointien osuus laski Varsinais-Suomessa. Satakunnassa investointien osuus hieman nousi, mutta taso oli edelleen varsin alhainen. Rahoitettujen yrityskauppojen ja omistajanvaihdosten määrässä maakuntien kehitys kulki alkuvuonna vastakkaisiin suuntiin. Varsinais-Suomessa rahoitetut omistajanvaihdokset kasvoivat selvästi, kun taas Satakunnassa omistajanvaihdosten määrä ja rahoitus putosivat ennätysmäisen alas.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme