Partiolaiset mukaan keräämään kansalaishavaintoja vesistöistä ja rannoilta
12.5.2023 09:13:28 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote

Suomen ympäristökeskuksen ja Suomen Partiolaisten yhteistyönä innostetaan partiolaisia mukaan keräämään havaintoja lähiluonnostaan. Havainnointi ja kerättävät havainnot täydentävät viranomaisten keräämää tutkimustietoa, lisäävät ymmärrystä tieteestä ja tiedon käyttömahdollisuuksista. Tavoitteena on myös lisätä partiolaisten ja koko yhteiskunnan tiedemyönteisyyttä. Tampereen yliopiston tutkijat keräävät haastatteluin tietoa partiolaisten ympäristökansalaisuuden kokemuksista.
Kansalaishavaintoja tarvitaan ympäristöä koskevien päätösten tueksi
Syken tutkijat ovat laatineet partiolaisille laajan ohje- ja tehtäväpaketin erilaisten ympäristöhavaintojen tekemiseen. Ympäristöhavaintoja kerätään koko Suomesta kaikenlaisten vesistöjen, meren, järvien, jokien ja lampien, rannoilta. Vesihavaintojen avulla laajennetaan tietoa sinilevätilanteesta, vesien lämpenemisestä, kirkkaudesta ja sameudesta eli näkösyvyydestä. Myös vesistöjen ja rantojen roskaisuudesta kerätään havaintoja.
“Roskahavainnoista luodaan ensimmäinen kansallinen arvio sisävesiemme roskaisuustilanteesta ja täydennetään tietoja Itämeren rannikon roskaantumisesta”, kertoo tutkija Anna-Riina Mustonen Suomen ympäristökeskuksesta.
Suurin osa ympäristön roskasta on muovia. Suuret muoviroskat jauhautuvat luonnossa yhä pienemmiksi hiukkasiksi, lopulta muuttuen niin pieniksi ettei niitä näe paljaalla silmällä.
“Pienikokoisten muovihiukkasten havainnointia testataan nyt Suomessa partiolaisten kanssa. Koostamme tuloksista ensimmäisen arvion muovihiukkasmääristä Suomen rannoilla”, kertoo tutkimusprofessori Maiju Lehtiniemi Suomen ympäristökeskuksesta.
Partiolaisten tekemät kansalaishavainnot tulevat Suomen ympäristökeskuksen tutkimuskäyttöön. Kerättyä aineistoa hyödynnetään valtakunnallisessa sinilevätiedotuksessa ja Itämeren tilan seurannassa ja raportoinnissa. Tulokset jäävät kaikille avoimeen käyttöön Järvi&Meriwikiin.
Syken tutkijat jalkautuvat myös partioleireille tänä kesänä kouluttamaan ja innostamaan leiriläisiä havainnoinnin pariin.
Kansalaishavainnointi antaa partiolaisille mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa
Suomen Partiolaiset ovat mukana kansalaishavainnoinnin kehittämisessä vahvasti. Hanke tukee partiolaisten ympäristökasvatustavoitteita.
”Partion ihanteissa ja kasvatustavoitteissa puhutaan siitä, että luonto on tärkeä ja lasten ja nuorten luontosuhdetta tulee kehittää ja tukea. Nyky-yhteiskunnan lapsille ei automaattisesti kehity vahvaa luontosuhdetta. Partiossa sitä voidaan tukea”, sanoo Nuppu Häyhtiö, Suosirrit ry:n lippukunnanjohtaja.
”On kiinnostavaa nähdä ja havaita muutoksia vesistöissä. Leireillämme on rantaluontoa tutkittu ennenkin. On hieno juttu, että nyt meidän havainnoistamme on oikeasti hyötyä”, Häyhtiö jatkaa.
Partiolaisille koostettu ohjelmapaketti sisältää havainnointiohjeiden lisäksi myös vesihavaintoihin ja roskaisuuteen liittyviä leikkejä ja pelejä. Ohjelmaa voi toteuttaa kokonaisuutena leirillä tai retkellä tai siitä voi poimia pienempiä kokonaisuuksia partiokokoontumisissa tehtäväksi.
Kansalaishavainnointi on osa Suomen Partiolaisten Sanoista tekoihin -ohjelmapainotusta. Tänä vuonna ohjelmassa kannustetaan partiolaisia tekoihin paremman maailman puolesta kestävän kehityksen ohjelman Agenda 2030 -tavoitteiden mukaisesti.
Haastattelututkimuksella tietoa ympäristökansalaisuuden kokemuksista
Tampereen yliopiston tutkijat selvittävät partiolaisten ympäristökansalaisuuden kehittymistä ja kansalaishavainnoinnin vaikutusta siihen.
“Ympäristökasvatuksen näkökulmasta osallisuuden kokemuksia pidetään tärkeinä edellytyksinä sille, että lapsista ja nuorista kasvaa aktiivisia ympäristökansalaisia. Hankkeessa tutkimme partiojohtajien ja nuorten partiolaisten käsityksiä heidän mahdollisuuksistaan vaikuttaa vesien tilaan sekä kansalaishavainnoinnin roolia siinä”, kertoo yliopistonlehtori Essi Aarnio-Linnanvuori Tampereen yliopistosta.
“Ympäristökriisien aikakaudella on tärkeää ja reilua, että lapset ja nuoret kokevat voivansa vaikuttaa ympäristön tilaan ja heidän omaan tulevaisuuteensa. Kansalaishavainnointiin osallistuminen on mahdollinen tapa tukea tätä.”
Mitä on kansalaishavainnointi?
- Kansalaishavainnoinnissa yhdistyy tutkiminen, yhteiskunnallinen aktiivisuus ja vaikuttaminen
- Kansalaishavainnointia tehdään havaitsijan tai ryhmän omasta aloitteesta ja vapaaehtoisesti
- Kansalaishavainnoilla tarkoitetaan ympäristöstä tehtyjä havaintoja, jotka on toimitettu yhteiseen käyttöön.
SPARKA-hankkeessa luodaan valtakunnallinen Suomen partiolaisista koostuva kansalaistiedeverkosto. Hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.
Lisätietoa
- Maiju Lehtiniemi, tutkimusprofessori, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 356
- Anna-Riina Mustonen, tutkija, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 252 137, etunimi.sukunimi@syke.fi
- Essi Aarnio-Linnanvuori, yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto, puh. +358 50 346 1567, etunimi.sukunimi@tuni.fi
- Julia Parkko, asiantuntija, partiokasvatus, Suomen Partiolaiset, p. 040 5217 100, julia.parkko@partio.fi
- Partiolaisten kansalaishavainnoinnin ohjelmapaketti: Tutki rannan vedenlaatua ja roskaisuutta | Partio-ohjelma
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Viikkokatsaus 30.3–2.4.202626.3.2026 13:34:03 EET | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Torkan fortsätter vara utmanande – många sjöar och grundvattennivåer är låga26.3.2026 07:00:00 EET | Pressmeddelande
Grundvattennivåerna ligger under det normala i stora delar av landet, med undantag för Lappland. Situationen har förvärrats av en ovanligt snöfattig vinter, långa köldperioder, en tidig vår samt en långvarig torka särskilt i östra Finland. Enligt prognosen kommer de stora sjöarna i östra Finland att förbli låga även i år. Vårens och sommarens torka kan påverka tillgången på vatten, jordbrukets skördar, risken för skogsbränder, vattentransport, rekreationsanvändningen av vattendrag samt energiproduktion. Nederbörden under våren avgör vilka effekter torkan slutligen kommer att ha.
Kuivuustilanne jatkuu haastavana – monet järvet ja pohjavedet matalalla26.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Pohjavesien pinnat ovat tavanomaista matalammalla useilla alueilla Lappia lukuun ottamatta. Tilannetta ovat pahentaneet poikkeuksellisen vähäluminen talvi, pitkät pakkasjaksot, aikainen kevät sekä erityisesti Itä-Suomessa pitkään jatkunut kuivuustilanne. Ennusteen mukaan Itä-Suomen suuret järvet pysyvät tänäkin vuonna matalalla. Kevään ja kesän kuivuus voi vaikuttaa talousveden riittävyyteen, maatalouden satoihin, maastopaloihin, vesiliikenteeseen, vesistöjen virkistyskäyttöön ja energiantuotantoon. Kevään sademäärät vaikuttavat lopullisen kuivuustilanteen kehittymiseen.
Muovi ei kuulu maaperään vaan kiertoon – puutarhurin muovivalinnat näkyvät maaperässä pitkään24.3.2026 07:30:00 EET | Tiedote
Muovi on vakiinnuttanut paikkansa paitsi kodeissa myös kotipuutarhoissa: ruukuissa, katteissa, sidontanaruissa ja multapusseissa. Oikein käytettynä se kestää ja kiertää. Maaperään päätyessään muovi ei kuitenkaan katoa, vaan pilkkoutuu mikromuoviksi, joka voi säilyä ympäristössä pitkään.
Tutkijat: Suomessa ei tunnisteta energiaköyhyyttä23.3.2026 07:03:50 EET | Tiedote
Suomalaisista kotitalouksista noin 7–15 prosenttia on energiaköyhiä, mikä suurimmillaan tarkoittaa noin 300 000 kotia. Aalto-yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan energiaköyhyys liittyy muun muassa lämmitysmuotoon, asuinpaikkaan, työmarkkinatilanteeseen, perhekokoon ja sukupuoleen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme


