Tutkijat: Suomessa ei tunnisteta energiaköyhyyttä
23.3.2026 07:03:50 EET | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Suomalaisista kotitalouksista noin 7–15 prosenttia on energiaköyhiä, mikä suurimmillaan tarkoittaa noin 300 000 kotia. Aalto-yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan energiaköyhyys liittyy muun muassa lämmitysmuotoon, asuinpaikkaan, työmarkkinatilanteeseen, perhekokoon ja sukupuoleen.
Energiaköyhyydellä tarkoitetaan korkeiden energiamenojen ja pienten tulojen yhtäaikaisuutta. Tutkimuksessa havaittiin, että merkittävä osa energiaköyhyyttä kokevista kotitalouksista lämmittää kotinsa sähköllä tai öljyllä. He asuvat tyypillisesti ydinkeskustojen ulkopuolella ja he kuuluvat kolmeen alimpaan tulokymmenykseen.
Energiaköyhyyttä kokevat erityisesti yksinasuvat naiset. Myös lasten suurempi määrä lisää energiaköyhyyden riskiä, kun taas kahden aikuisen perheissä köyhyysriski on yhden aikuisen kotitalouksia pienempi.
Tutkijoiden mukaan Suomessa ei ole riittävästi tunnistettu energiaköyhyyden yhteiskunnallisia ja rakenteellisia syitä. Myös energiaköyhyyden vaikutuksia ihmisten arkeen ja hyvinvointiin sekä keinoja tukea haavoittuvassa asemassa olevia kotitalouksia on tarkasteltu liian vähän.
”Kaikkein vakavimmin energiakustannukset rasittavat kotitalouksia, joissa on suora sähkölämmitys ja joiden asukkailla ei ole ollut varaa tehdä energiaremontteja. Toinen keskeinen eriarvoisuutta aiheuttava tekijä on sähkön siirtomaksut, jotka voivat olla maaseudulla moninkertaiset verrattuna edullisimpiin keskusta-alueisiin. Naisia energiaköyhyyteen ajavat osaltaan pienemmät palkat ja eläkkeet”, Aalto-yliopiston akatemiatutkija Sini Numminen sanoo.
Keinot vaikuttaa sähkölaskun suuruuteen vaihtelevat
Keinot hallita sähkölaskun hintaa ovat rajalliset kodeissa, joissa lämmitys perustuu käytännössä pelkkiin sähköpattereihin. Näissä taloissa kulutuksen älykäs ohjaus ei ole mahdollista.
”Ainoa keino voi olla pattereiden sulkeminen tai lämpötilan merkittävä alentaminen. Kylmässä asumisella voi olla vakavia terveydellisiä, mielenterveydellisiä ja sosiaalisia seurauksia. Häpeä tilanteesta ja avuttomuuden tunne vievät voimia tavoilla, joita on vaikea mitata”, Numminen sanoo.
Suomessa arviolta neljänneksellä kotitalouksista on suora sähkölämmitys. Juuret johtavat 1970-luvun öljykriisiin, jonka jälkeen Suomessa investoitiin voimakkaasti sähköntuotantoon. Sähkölämmityksen asentaminen oli helppoa ja sähkö vuosikymmeniä halpaa. Myöhemmin energiamarkkinoiden rakennemuutos, fossiilisista polttoaineista irtautuminen, Venäjä-riippuvuuden vähentäminen ja uusiutuvaan energiaan perustuvan tuotannon kasvu ovat muuttaneet markkinoita perustavanlaatuisesti.
”Öljylämmityksestä luopumisen tuet ja energiakriisin aikaiset sähkötuet ovat ohjautuneet pitkälti muille kuin pienituloisille. Tämä kertoo siitä, ettei energiamarkkinoiden haavoittuvimpia kotitalouksia ole tunnistettu riittävän tarkasti. Energiaköyhyyden huomiotta jättäminen on johtanut tehottomaan ja epäoikeudenmukaiseen tukipolitiikkaan”, Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Santtu Karhinen sanoo.
Tutkijoiden mielestä myös energiayhtiöillä ja viranomaisilla on vastuunsa. Maksuvaikeuksissa oleville tulisi tarjota maksusuunnitelmia, perinnän tulisi olla eettistä ja energiahaavoittuvia kuluttajia tulisi voida tunnistaa ja suojella myös lainsäädännöllä sähköjen katkaisulta. Samalla maksujen kohtuullisuutta tulisi valvoa nykyistä tarkemmin ja pienituloiset huomioida nykyistä paremmin sähkömarkkinoita koskevassa päätöksenteossa.
Blogi
-
Pureva pakkanen, pelkät sähköpatterit ja pienet tulot – energiaköyhyys on laaja ongelma Suomessa (hiilineutraalisuomi.fi)
Tutkimusartikkeli
Tutkimuksen rahoitus
Tutkimus on osa Euroopan unionin NextGenerationEU-rahoitteista RePower-CEST-hanketta. Hankkeen tavoitteena on tukea kansallista päätöksentekoa puhtaan energiajärjestelmän siirtymän vauhdittamiseksi.
Työ on saanut rahoitusta myös Suomen Akatemialta: Energian säästöä, kulutusjoustoa vai kylmässä värjöttelyä? Pohjoismaisen energiaköyhyyden tunnistaminen, kartoittaminen ja mittaaminen (EP-Nordic)
Lisätietoja
Akatemiatutkija Sini Numminen, Aalto-yliopisto, puh. 050 434 0221, etunimi.sukunimi@aalto.fi
Erikoistutkija Santtu Karhinen, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1889, etunimi.sukunimi@syke.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
www.syke.fi
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Viikkokatsaus 23.–27.3.202619.3.2026 13:00:00 EET | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Mot ett renare Östersjön genom att minska plastskräp från fritidsfiske18.3.2026 10:02:24 EET | Pressmeddelande
Pressmeddelande av Finlands miljöcentral och Håll Skärgården Ren rf: Att förebygga marin nedskräpning är betydligt effektivare och förmånligare än att samla upp skräpet. Detta är en av de centrala insikterna från det treåriga projektet Re:Fish. Projektet minskade mängden plastskräp från fritidsfisket i Östersjöområdet. Dessutom var projektets mål att utveckla lösningar på problemet med övergivna, förlorade och bortkastade fritidsfiskeredskap.
Towards a cleaner Baltic Sea by reducing fishing related plastic waste18.3.2026 09:20:50 EET | Press release
Press release by the Finnish Environment Institute and Keep the Archipelago Tidy Association: Preventing marine litter is far more effective and far less costly than cleaning it up afterwards. This is one of the key takeaways from the three-year cross-border environmental project Re:Fish, which tackled the plastic pollution from recreational fishing in the Central Baltic Sea.
Kohti puhtaampaa Itämerta kalastusperäistä muoviroskaa vähentämällä18.3.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Meriroskan ehkäiseminen on huomattavasti tehokkaampaa ja edullisempaa kuin sen kerääminen. Tämä on yksi kolmivuotisen Re:Fish-hankkeen keskeisistä havainnoista. Hanke vähensi vapaa-ajankalastuksesta peräisin olevaa muoviroskaa Itämeren alueella. Lisäksi hankkeen tavoitteena oli kehittää ratkaisuja hylättyjen, kadonneiden ja poisheitettyjen vapaa-ajankalastuksen pyydysten ongelmaan.
Survey: Finns expect ambitious energy and climate policies17.3.2026 07:00:00 EET | Press release
Finnish people strongly favour climate change mitigation activities and ambitious energy and climate policies, a new survey finds. The respondents also feel that these policies need to ensure national security, keep private costs at an affordable level and protect the environment.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme