Paikallinen sopiminen on hyvä työkalu, mutta väärissä käsissä työelämän hyväksikäytön väline

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta painotti Rakennusliiton liittokokouksessa pitämässään puheessa, että suomalaisen työelämän jäykkyys on enemmän tietyn porukan ajattelua tukeva hokema kuin totuus nykypäivän työelämästä. Tuoreen kyselyn mukaan SAK:laisista luottamushenkilöistä 63 prosenttia kertoo, että työpaikalla on tehty paikallinen sopimus kahden viimeisen vuoden aikana. 

 - Tuhannet SAK:laiset luottamusmiehet tekevät tuhansia paikallisia sopimuksia vuosittain. Ja hyvä niin. Usein aloite paikalliseen sopimiseen tulee työntekijäpuolelta, vaikka julkisuudesta toisen kuvan saakin. 

Lisää paikallista sopimista vaadittaessa usein puhutaankin järjestäytymättömien yritysten oikeudesta olla noudattamatta työehtosopimusten vähimmäisvaateita. Elorannan mielestä paikallinen sopiminen on hyvä työkalu, mutta väärin käytettynä se avaa oven sanelulle ja työehtojen polkemiselle. 

- Elinkeinoelämän järjestöt ovat käyneet vahvaa ja värittynyttä kampanjaa paikallisen sopimisen puolesta jo pitkään. Heidän tavoitteensa on ohittaa ay-liike ja työehtosopimukset paikallisessa sopimisessa ja sallia paikallinen sopiminen lain nojalla myös järjestäytymättömille yrityksille.  

Jos järjestäytymättömät yritykset saavat mahdollisuuden ohittaa työehtosopimukset, edessä voi olla työelämän villi länsi. Raamien puuttuessa sopiminen muuttuu helposti saneluksi ja hyväksikäyttö työelämässä yleistyy, kun työantaja voi ”sopia” väärinkäytöksiä työpaikoillaan ilman valvontaa. 

- Ihmisten hyväksikäytön estäminen ja säällisen toimeentulon sekä turvallisen työn takaaminen täytyy olla tavoitteena, ei laittomuuksien ja hyväksikäytön oikeuttaminen ja laillistaminen. Työsuhteen heikompi osapuoli on työntekijä ja lainsäädännön pitää suojella työntekijää, Eloranta painotti.