Patologinen normaali: filosofinen tulkinta masennusalttiudesta

Useat tutkijat ovat huomioineet, että masennus on hyvin heterogeeninen ilmiö. Vuoren tutkimuksen keskiössä on vakava masennus, johon liittyy esimerkiksi äärimmäisiä syyllisyydentuntoja. Tällaista masennusta on 1900-luvun alkupuolelta saakka kutsuttu ”melankoliaksi”.
– Teoreettinen lähtökohtani on ”fenomenologinen psykopatologia”. Erityisesti Manner-Euroopassa psykiatrit ovat olleet kiinnostuneita fenomenologiaksi kutsutusta filosofian suuntauksesta. Eräs tavoitteeni on ollut osoittaa, että tämä perinne on edelleen olennainen vakavan masennuksen luonteen ja kehkeytymisen ymmärtämiseksi, Vuori toteaa.
Tutkimus näyttää, että masennus ilmenee yksilön suhteessa omaan ruumiiseensa, tulevaisuuteensa ja toisiin ihmisiin; kokonaisena poikkeavana tapana olla maailmassa. Fenomenologinen kokemustutkimus siis mahdollistaa masennuksen ymmärtämisen aivokemiallista häiriötä ja yksityistä elämystä laajempana kokemuksellisena tilana.
Väitöskirjan erityisenä huomion kohteena on saksalaisten psykiatrien käsitteellistys ”melankolinen persoonallisuustyyppi” (typus melancholicus). Käsitteellä viitataan sellaisiin kokemuksen muotoihin, jotka altistavat melankolialle. Tutkimuksen perusteella masennusalttius paikantuu erityisesti kokemuksen intersubjektiivisiin eli ihmisten välisten suhteiden muunnelmiin.
– Melankoliselle persoonallisuustyypille on ominaista toteuttaa sosiaalisia rooleja ja niihin liittyviä rooliodotuksia niin täydellisesti kuin mahdollista. Tällainen yksilö ei kuitenkaan kykene ylläpitämään sosiaalisia suhteita aidosti vastavuoroisina. Hänen tapaansa olla sosiaalisissa suhteissa voidaan siis kutsua ”patologiseksi normaaliksi”. Usein kuvatut melankolian piirteet kuten ylenmääräinen syyllisyydentunto ja tulevaisuuden salpautuminen tulevat ymmärrettäväksi tästä alttiudesta käsin, Vuori kertoo.
Englanninkielisen väitöstutkimuksensa ohella Vuori on julkaissut tutkimusaiheestaan myös suomeksi akateemisia tutkimusartikkeleja ja keskustelupuheenvuoroja sekä poleemisempia masennusta käsitteleviäkirjallisuusesseitä.
– Nähdäkseni melankolia-alttiutta olisi hyödyllistä tutkia myös empiirisesti. Onnistuneen empiirisen tutkimuksen edellytys on kuitenkin alustava ymmärrys tutkittavan ilmiön luonteesta. Tutkimukseni avaakin mahdollisuuksia selvittää masennusalttiutta esimerkiksi kehityspsykologian tai laajemman haastatteluin kerätyn laadullisen materiaalin avulla, Vuori summaa.
Väitöstutkimusta ovat tukeneet Jyväskylän yliopisto, Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö sekä Ella ja Georg Ehrnroothin säätiö. Tutkimus on viimeistelty osana Koneen säätiön tukemaa projektia HARMAA – Epäsuora filosofia vastarinnan muotona.
YTM Jaakko Vuoren filosofian väitöskirjakäsikirjoituksen ”Melancholic Experiences: A genetic-phenomenological study of the typus melancholicus” tarkastustilaisuus pidetään 29.5.2023 klo 12 Jyväskylän yliopiston Seminarium-rakennuksen salissa 212. Vastaväittäjänä toimii Associate Professor Maren Wehrle (PhD) (Erasmus University Rotterdam) ja kustoksena yliopistonlehtori, dosentti, FT Joona Taipale (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Yleisö voi seurata tilaisuutta myös verkosta, osoite on https://r.jyu.fi/dissertation-vuori290523
Kustoksen puhelinnumero, johon yleisö voi tilaisuuden lopussa esittää mahdolliset kysymyksensä, on +358503577186.
Julkaisu on luettavissa osoitteessahttp://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9551-5
Lisätietoja:
Jaakko Vuori, jaakko.r.vuori@gmail.com
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Miikka Rokkanen on valittu Jyväskylän yliopiston Vuoden alumniksi 20252.9.2025 18:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston vuoden alumniksi on valittu johtava ekonomisti Miikka Rokkanen. Miikka Rokkanen on suorittanut kandidaatin ja maisterin tutkinnot Jyväskylän yliopistossa ja on väitellyt tohtoriksi taloustieteestä Massachusetts Institute of Technologyssa (MIT) vuonna 2014.
Uusi kumppanuussopimus kehittää Valmetin ja Jyväskylän yliopiston tutkimus- ja koulutusyhteistyötä2.9.2025 12:06:55 EEST | Tiedote
Valmet ja Jyväskylän yliopisto ovat solmineet kumppanuussopimuksen. Syventyvä tutkimus-, koulutus- ja innovaatioyhteistyö liittyy muiden muassa uusiutuviin materiaaleihin, teollisten prosessien optimointiin ja tekoälyyn.
Valmet and the University of Jyväskylä agree on cooperation in educational and research development2.9.2025 12:06:55 EEST | Press release
Valmet and the University of Jyväskylä have signed a memorandum of understanding on deepening their cooperation in research, education and innovations related to, among others, renewable materials, optimisation of industrial processes, and artificial intelligence.
Harjoitustausta vaikuttaa kuormitukseen ja palautumiseen – yksilöllinen voimaharjoittelu tuo parhaat tulokset2.9.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Voimaharjoittelu on jo pitkään ollut suuressa suosiossa niin urheilijoiden kuin kuntoilijoiden keskuudessa. Mutta pitäisikö kaikkien harjoitella samalla tavalla? Johanna Kotikankaan väitöskirjatutkimus antaa selkeän vastauksen: ei pitäisi. Yksilön aiempi harjoitustausta vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten elimistö kuormittuu voimaharjoitusten aikana ja miten se palautuu harjoitusten jälkeen. Tämä korostaa yksilöllisen harjoittelun merkitystä – yksi ja sama harjoitus ei sovi kaikille.
Onko opettajuus edelleen kutsumusammatti? Tutkijat selvittivät laajasti opettajaksi hakeutuvien motivaatioita2.9.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomalainen opettajankoulutus tunnetaan kansainvälisesti korkeasta tasostaan, mutta opettajankoulutusohjelmien vetovoimissa on suuria eroja. Kahdessa suomalaisia opettajaopiskelijoita tarkastelleessa tutkimuksessa selvitettiin motiiveja opettajaksi hakeutumiselle. Tutkimukset tarjoavat näkökulmia siihen, miten opettajankoulutuksen vetovoimaa ja opettajien työssä pysyvyyttä voitaisiin vahvistaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme