Tutkimus: Näyttöä pohjoismaisten monikansallisten yritysten voitonsiirrosta

Maiden väliset erot verotuksessa kannustavat monikansallisia yrityksiä siirtämään voittojaan kevyemmän verotuksen maihin. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tuoreessa tutkimuksessa selvitetään, miten muutokset tytäryhtiöiden sijaintimaiden yhteisöveroasteessa vaikuttavat pohjoismaisten monikansallisten yritysten näissä maissa raportoimiin voittoihin ennen veroja. Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisia, ruotsalaisia, norjalaisia ja tanskalaisia monikansallisia yrityksiä ja heidän ulkomaisia tytäryhtiöitään vuosina 2012–2017.
Tutkimuksen perusteella yhden prosenttiyksikön korotus ulkomaisen tytäryhtiön ja emoyhtiön yhteisöveroasteiden erotuksessa laskee tytäryhtiön sijaintimaassa raportoituja voittoja 0,7–1,3 prosentilla.
"Tutkimuksen perusteella pohjoismaiset monikansalliset yritykset näyttäisivät siirtävän voittoja matalamman verotuksen maihin", tutkija Marika Viertola Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta tiivistää tutkimuksen tulokset.
Yhteisvaluutta ja EU:n sisämarkkinat helpottavat voitonsiirtoa
Yritykset, joiden emoyhtiön sijaintimaa oli euromaa Suomi, reagoivat tytäryhtiöiden sijaintimaissa tapahtuviin yhteisöveronmuutoksiin muita pohjoismaisia yrityksiä voimakkaammin. Ilmiö korostuu tytäryhtiöissä, jotka sijaitsevat myös euromaissa.
Yhden prosenttiyksikön korotus yhteisöveroasteiden erotuksessa laskee suomalaisten tytäryhtiöiden raportoimia voittoja 2,7 prosentilla. Kun myös tytäryhtiö sijaitsee euromaassa, laskevat voitot ennen veroja yli 3 prosentilla.
"Yritykset, joiden kotipaikka on euromaassa, hyötyvät eurosta ja EU:n sisämarkkinoista: Euro poistaa voitonsiirtoon liittyvän valuuttakurssiriskin ja sisämarkkinat tullimaksut. Jäsenvaltioiden välillä on myös merkittäviä eroja yhteisöveroasteessa. Yrityksillä on sekä mahdollisuuksia että kannustimia siirtää voittoja", Marika Viertola kertoo.
Tarve kattavammalle kansainväliselle veroaineistolle
Tutkimuksen antamat arviot yhteisöveronmuutosten vaikutuksista voitonsiirtoon ovat todennäköisesti aliarvioita. Haasteena tutkimuksessa ovat aineistojen rajoitteet. Tutkimuksessa käytetystä aineistosta vain 0,7 prosenttia havainnoista tulee veroparatiiseista. Suuret konsernit ovat olleet velvollisia raportoimaan veroviranomaisille maakohtaisesti toiminnoistaan EU:ssa vuodesta 2017 alkaen, mutta Suomessa näitä maakohtaisen raportoinnin aineistoja ei ole vielä saatu tutkimuskäyttöön.
"Tutkimus antaa vahvoja viitteitä siitä, että suomalaiset yritykset osallistuvat voitonsiirtoon. Ilmiön laajuuden kartoittamiseksi ja tarvittavien toimenpiteiden arvioimiseksi tarvitaan tarkempaa ja kattavampaa aineistoa suomalaisten konsernien tytäryhtiöistä", sanoo Marika Viertola.
Aikaisempien tutkimusten perusteella voitonsiirto ja siitä aiheutuva veropohjan rapautuminen vähentäisivät vuotuisia yhteisöverotuloja maailmanlaajuisesti 10 prosentilla ja 8–13 prosentilla Pohjoismaissa.
Kansainvälisen verotuksen periaatteena on, että verot maksetaan siellä, missä voitto ja arvo syntyvät. Voitonsiirto on usein lainmukaista verosuunnittelua, jossa verovelvollinen valitsee verolainsäädännön mukaisista toimintatavoista sen, josta seuraa pienimmät verot. Haitallisella voitonsiirrolla viitataan verosuunnittelustrategioihin, jotka hyödyntävät keinotekoisin järjestelyin esimerkiksi eri valtioiden verosäännösten aukkoja ja keskinäistä yhteensopimattomuutta. Tutkimuksessa käytetyllä aineistolla ei ole mahdollista tarkastella sitä, miltä osin havaittu voitonsiirto oli lainmukaista verosuunnittelua ja miltä osin ei.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Marika ViertolaTutkijaVATT / Yritystoiminnan verotus ja sääntely
Puh:0295 519 516marika.viertola@vatt.fiKuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa.
Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
VATT: Marita Laukkanen nimitetty tutkimusprofessoriksi22.9.2023 09:30:20 EEST | Tiedote
Nimitysuutinen: Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n pitkäaikainen johtava tutkija, tutkimusohjaaja, PhD Marita Laukkanen on nimitetty tutkimusprofessoriksi. Viranmuutoksesta päätti VATT:n johto syyskuussa 2023. Laukkasen työ ja vastuut pysyvät entisellään.
VATT: 14 päivän hoitotakuuseen siirtyminen on nykyhetkellä perusteltua15.9.2023 07:00:00 EEST | Tiedote
Hallituksen esitys hoitoon pääsyn 7 vuorokauden enimmäisajasta luopumisesta ja 14 vuorokauden säätämisestä pysyväksi on kannatettava, arvioivat VATT:n tutkijat. Pula terveydenhuollon työntekijöistä vaikeuttaa yhä merkittävästi hoitotakuun toteutumista ja hyvinvointialueiden välillä on merkittäviä eroja hoitotakuun toteutumisessa.
Tuotekehitysvähennys lisäsi pk-yritysten innovaatioita27.6.2023 07:00:00 EEST | Tiedote
Tutkimus- ja tuotekehityskulujen verovähennys kasvatti Britanniassa huomattavasti vähennykseen oikeutettujen yritysten hakemien patenttien määrää ja lisäsi myös muiden yritysten innovaatiotoimintaa. Vaikutus on suurin kassarajoitteisilla yrityksillä.
Yliopistojen opiskelijavalintauudistus: Todistusvalinnan pisteytysmallien yksinkertaistaminen muuttaa opiskelijavalintoja vain vähän – hyvät pisteet ennakoivat opintomenestystä21.6.2023 07:00:00 EEST | Tiedote
Korkeakoulujen opiskelijavalinnat uudistettiin vuonna 2020 siten, että uudistuksen jälkeen yli puolet opiskelupaikoista täytettiin ylioppilaskokeiden arvosanojen perusteella. Pisteytysmallit ovat herättäneet keskustelua, mutta tuoreesta tutkimuksesta käy ilmi, että todistusvalinnassa käytettyjen pisteytystaulukoiden yksinkertaistaminen ei vaikuta suuresti opiskelijavalintoihin. Ylioppilaskokeessa saaduilla hyvillä arvosanoilla on yhteys opintomenestykseen korkeakouluissa.
Tutkimus: Yritysverotukien kokonaisuutta ei tunneta kunnolla28.4.2023 07:15:00 EEST | Tiedote
Suomessa maksetaan vuosittain useiden miljardien edestä yritysverotukia. Tukimuotoja on kymmeniä, eikä millään viranomaisella ole kokonaiskuvaa niistä. Tutkijat esittävät, että olisi luotava luokittelukriteeristö, joilla tukisäännösten tavoitteita ja vaikutuksia voitaisiin arvioida paremmin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme