Tutkimus: Näyttöä pohjoismaisten monikansallisten yritysten voitonsiirrosta

Maiden väliset erot verotuksessa kannustavat monikansallisia yrityksiä siirtämään voittojaan kevyemmän verotuksen maihin. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tuoreessa tutkimuksessa selvitetään, miten muutokset tytäryhtiöiden sijaintimaiden yhteisöveroasteessa vaikuttavat pohjoismaisten monikansallisten yritysten näissä maissa raportoimiin voittoihin ennen veroja. Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisia, ruotsalaisia, norjalaisia ja tanskalaisia monikansallisia yrityksiä ja heidän ulkomaisia tytäryhtiöitään vuosina 2012–2017.

Tutkimuksen perusteella yhden prosenttiyksikön korotus ulkomaisen tytäryhtiön ja emoyhtiön yhteisöveroasteiden erotuksessa laskee tytäryhtiön sijaintimaassa raportoituja voittoja 0,7–1,3 prosentilla.

"Tutkimuksen perusteella pohjoismaiset monikansalliset yritykset näyttäisivät siirtävän voittoja matalamman verotuksen maihin", tutkija Marika Viertola Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta tiivistää tutkimuksen tulokset.

Yhteisvaluutta ja EU:n sisämarkkinat helpottavat voitonsiirtoa

Yritykset, joiden emoyhtiön sijaintimaa oli euromaa Suomi, reagoivat tytäryhtiöiden sijaintimaissa tapahtuviin yhteisöveronmuutoksiin muita pohjoismaisia yrityksiä voimakkaammin. Ilmiö korostuu tytäryhtiöissä, jotka sijaitsevat myös euromaissa.

Yhden prosenttiyksikön korotus yhteisöveroasteiden erotuksessa laskee suomalaisten tytäryhtiöiden raportoimia voittoja 2,7 prosentilla. Kun myös tytäryhtiö sijaitsee euromaassa, laskevat voitot ennen veroja yli 3 prosentilla.

"Yritykset, joiden kotipaikka on euromaassa, hyötyvät eurosta ja EU:n sisämarkkinoista: Euro poistaa voitonsiirtoon liittyvän valuuttakurssiriskin ja sisämarkkinat tullimaksut. Jäsenvaltioiden välillä on myös merkittäviä eroja yhteisöveroasteessa. Yrityksillä on sekä mahdollisuuksia että kannustimia siirtää voittoja", Marika Viertola kertoo.

Tarve kattavammalle kansainväliselle veroaineistolle

Tutkimuksen antamat arviot yhteisöveronmuutosten vaikutuksista voitonsiirtoon ovat todennäköisesti aliarvioita. Haasteena tutkimuksessa ovat aineistojen rajoitteet. Tutkimuksessa käytetystä aineistosta vain 0,7 prosenttia havainnoista tulee veroparatiiseista. Suuret konsernit ovat olleet velvollisia raportoimaan veroviranomaisille maakohtaisesti toiminnoistaan EU:ssa vuodesta 2017 alkaen, mutta Suomessa näitä maakohtaisen raportoinnin aineistoja ei ole vielä saatu tutkimuskäyttöön.

"Tutkimus antaa vahvoja viitteitä siitä, että suomalaiset yritykset osallistuvat voitonsiirtoon. Ilmiön laajuuden kartoittamiseksi ja tarvittavien toimenpiteiden arvioimiseksi tarvitaan tarkempaa ja kattavampaa aineistoa suomalaisten konsernien tytäryhtiöistä", sanoo Marika Viertola.

Aikaisempien tutkimusten perusteella voitonsiirto ja siitä aiheutuva veropohjan rapautuminen vähentäisivät vuotuisia yhteisöverotuloja maailmanlaajuisesti 10 prosentilla ja 8–13 prosentilla Pohjoismaissa.

Kansainvälisen verotuksen periaatteena on, että verot maksetaan siellä, missä voitto ja arvo syntyvät. Voitonsiirto on usein lainmukaista verosuunnittelua, jossa verovelvollinen valitsee verolainsäädännön mukaisista toimintatavoista sen, josta seuraa pienimmät verot. Haitallisella voitonsiirrolla viitataan verosuunnittelustrategioihin, jotka hyödyntävät keinotekoisin järjestelyin esimerkiksi eri valtioiden verosäännösten aukkoja ja keskinäistä yhteensopimattomuutta. Tutkimuksessa käytetyllä aineistolla ei ole mahdollista tarkastella sitä, miltä osin havaittu voitonsiirto oli lainmukaista verosuunnittelua ja miltä osin ei.

Raportti:
Marika Viertola (2023) Profit shifting of multinational enterprises: evidence from the Nordics. VATT Working paper 155.